Karjalan Sivistysseura elää ajassa ja uudistaa toimintaansa kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Ylirajaisen toiminnan muodot ovat vaihdelleet historian saatossa. Nykyisellään toimintaa karjalaisten ja muiden yhteistyötahojensa kanssa kehitetään kumppanuuden hengessä tasavertaisuuden ja molemminpuolisen hyödyn pohjalta.
Karjalan Sivistysseura on toimintansa alusta saakka julkaissut karjalan kieltä ja kulttuuria ylläpitäviä oppikirjoja, tutkimuksia ja kaunokirjallisia teoksia. Myöhemmin on julkaistu lukuisia, mm. Karjalan Sivistysseuran merkkihenkilöiden elämäkertoja sekä Karjalan ja Karjalan pakolaisten historiaa käsitteleviä kirjoja.
Seuran oman lehden julkaiseminen on ollut perustamisesta lähtien jatkunut perinne. Ensimmäinen lehti ”Karjalaisten Pakinoita” ilmestyi vuonna 1906 näytenumeroina ilman julkaisulupaa. Seuraavina vuosikymmeninä lehti ilmestyi eri nimillä, mm. Toukomies ja Wiena-Aunus. Vuonna 1945 nimeksi vakiintui Karjalan Heimo.
Ensimmäinen seuran kustantama kirja oli aapinen ”Pieni Alku-opastaja Vienan Karjalaisille”, joka ilmestyi vuonna 1907. Julkaisutoiminta on edelleen seuran painopistealueita, jossa perinteisten julkaisumuotojen ohella kehitetään nykyaikaisten verkkojulkaisujen tuottamista sekä yhteistyötä Venäjän karjalaisten kumppanien kanssa.
Vuonna 2012 päätettiin vakiinnuttaa julkaisusarja, jolle luotiin oma ulkoinen ja taitollinen ilmeensä. Julkaisusarjan ensimmäinen kirja, Salme Syrin Missä koti, muamoseni? ilmestyi joulukuussa 2012 ja jo tammikuussa 2013 siitä otettiin toinen painos.
Pekka Zaikovin laatima vienankielen kielioppi ilmestyi alkuvuodesta 2013
Julkaisusarjan seuraava teos oli Jukka Akimovin livvinkielinen Karjalan Sivistysseuran 100-vuotishistoriikki, jonka seura sai kirjoittajaltaan lahjaksi 100-vuotisjuhlassa. Kirja julkistettiin Heimojuhlassa huhtikuussa 2013.
A. V. Ervasti, jota on kutsuttu jopa karelianismin isäksi, kirjoitti myös kaunokirjallisen tarinan nimeltä Ahma. Käsikirjoitus valmistui juuri ennen Ervastin kuolemaa vuonna 1900 ja sitä on säilytetty seuran arkistossa. Käsikirjoitus on nyt kirjoitettu puhtaaksi, toimitettu ja Sivistysseura julkaisi romaanin syksyllä 2013.
Sivistysseuran toimintaan on aina kuulunut historian tallentaminen. Tästä esimerkkinä ovat mm. yhdistyksen mittavat arkistot sekä Carelica-kirjasto. Seura pyrkii toimimaan kanavana menneisyyteen nuoremmille sukupolville tallettamalla historiaa ja perinnettä. Seura ottaa vastaan historiallista aineistoa ja välineistöä ja joko säilyttää sen itse tai huolehtii sen asiamukaista arkistoinnista tai museoimisesta.
Historiallinen arkisto siirrettiin pääosin vuonna 2008 Kansallisarkistoon. Siellä se on tutkijoiden ja muiden Karjalan asioista kiinnostuneiden käytettävissä. Seuralla on edelleen runsaasti tutkijoita kiinnostavaa aineistoa, esimerkiksi tunnetun sukututkijan Irja Rämän materiaalit. Toimistolla oleviin arkistoihin voi tutustua maanantaista torstaihin klo 10–15 välisenä aikana. Historiatietoa löytyy myös Sampo-tietokannasta.
Seuran Carelica-kirjasto käsittää yli 5000 teosta, joiden joukossa on lukuisia harvinaisuuksia. Carelica-kirjasto palvelee tutkijoita ja Karjalan asioista kiinnostuneita. Teoksia ei lainata, mutta niihin on mahdollisuus tutustua Carelica-kirjastossa toimistoaikana maanantaista torstaihin klo 10–15.
Valokuvakokoelmassa on yli 5000 valokuvaa, monet niistä kuvaavat kyliä, joita ei enää ole.
Seuran toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuin, lahjoituksin ja rahastojen tuotoilla.
Karjalan Sivistysseura järjestää vuosittain vuosikokouksen yhteydessä heimopäiväviikonlopun, joka on avoin kaikille karjalaisuudesta kiinnostuneille.