Ruotsin ja Suomen valtakuntien sekä Novgorodin ja Moskovan hallitsemien Venäjän valtakuntien välinen rajalinja on historian saatossa muuttunut monet kerrat Torniojoen ja Pähkinälinnan välillä. Karjalan historiaa käsittelevässä osassa kerrotaan, kuinka karjalaisten heimojen asuttama alue on ollut valtakuntien rajalla kahtia jaettuna Pähkinäsaaren rauhasta nykypäivään.

Karjalan kieltä äidinkielenään puhuvan ja ortodoksista uskoa tunnustavan karjalaisen väestön asuinsijat ovat kautta historian olleet pääasiassa Venäjän puolella rajaa.

Wienan Karjalaisten Liitto ja sen seuraaja Karjalan Sivistysseura ovat toiminnassaan keskittyneet Vienan, Aunuksen ja Raja-Karjalan kielen ja kulttuurin vaalimisen sekä sivistystyön tukemiseen. Rajojen uudelleen järjestämiseen tai muihin valtakuntien välisiin poliittisiin kysymyksiin ei seura ole kantaa ottanut. Poikkeuksena tästä linjasta olivat vuosien 1917–18 levottomat ajat, jolloin karjalaiset muiden Venäjän vähemmistökansojen tavoin hakivat selvyyttä kansalliseen asemaansa. Tällöin seura kannatti ensin Vienan Karjalan autonomiaa ja sen jälkeen liittämistä juuri itsenäistyneeseen Suomeen. Tuon ajanjakson jälkeen seura ei ole ottanut kantaa rajojen muutoksiin eikä Karjalan valtiolliseen asemaan.