Viikinkiaika

Karjalan heimo muovoštuu viikinkiaikana (800–1000)

Karjalaisien kačotah muotoutunuon nuapureista erottuvakši heimokši viikinkiajalla 700 –800-luvuilla. Šuomenšukusie uušie eläjie Šuomenlahen, Luatokan ta Iänisjärven alovehella tuli Volgan šuunnalta vesimatkoja Vienanmeren rannikon kautti. Šamoin Länši-Šuomešta rupieu tulomah uušie eläjie Karjalan kannakšella ta Luatokan luoteisrannikolla, ket šiitä šulettih Uralilta päin tulijah rahvahah. Novgorodin aikakirjoissa nämä heimot tunnetah nimellä čuudit. Loittuona Vienajoven šuunnalla eläjie heimoja kučuttih taipalentakasiksi čuudeiksi. Karjalaiset ili Korelan (Käkišalmen) šeuvun eläjät mainitah omana ryhmänä vuuvven 1143 aikakirjašša. Skandinaaviset saagat tunnetah nimet Kirjalabotn ta Kirjalaland jo ennein šitä.

Viikinkit ta slaavit tavattih toisie ta karjalaisie kauppapaikoilla Šuomenlahen ta Luatokan rannoilla. Viikinkipiämieš Rurik yhisti 860-luvulla slaavilaisie ta šuomenšukusie heimoja Novgorodin valtijokši, mistä šynty vuosišatojen ajakši karjalaisien kohtaloja halliččija voima. Šamah aikah yhissettih Ruočin heimot valtijokši, kumpani luajeni niise Šuomenlahelta varšinaisšuomelaisien, hämäläisien ta karjalaisien heimojen alovehilta. Näin tuli Šuomen ta Karjalan heimojen kohtalokši elyä ta kašvua kahen nousijan valtijon, Ruočin ta Venäjän välillä.

Vienanmeren rannikoilla oli rahvašta jo 800-luvulla. Arvellah, jotta tarunomani Bjarmia šijoutu Vienajoven tahi Vienanmeren rannoilla, mistä šuoritti kauppamatkoja jokireittijä myöte Volgah šuaten. Enklannin kuninkaš Alfred kertou 800-luvun kirjoissa norjalaisešta merenkävijäštä Ottarista, kumpani purjehti laivalla pohjoseh ta koiliseh. Ottar törmäsi Vienajoven varrella rahvahah, kumpani viljeli ta kävi kauppua. Tutkijat arvellah, jotta še oli šuomenšukuni rahvaš, šentäh kuin tiijetäh, jotta venäläiset tultih šinne vašta 1100-luvulla.

Skandinavisissa saagoissa kerrotah norjalaisien retkistä Vienajovella 900-luvulla. Hyö käytih kauppua onnakko oli ryöštöretkijäki. Vaštavuorosešti karjalaiset käytih Norjan rannikolla 1000-luvulla šovan ta kaupan merkkilöissä aina 1400-luvulla šuaten. Arvellah, jotta nämä matat jätettih jälen kalevalaiseh kanšanperinteheh.