Istorija

Ruočin ta Šuomen valtijojen ta toisualta Novgorodin ta Moskovan välini raja on muuttun moneh kertah Torniojoven ta Pähkinälinnan välillä. Karjalan istorijan ošašša kerrotah, kuin karjalaisen heimon aloveh on ollun kahtie juattu Pähkinäšuaren rauhašta nykypäiväh šuate.

Ortodoksista uškuo olijan ta karjalua muamonkielenä pakasijan rahvahan elinpaikat on koko istorijan ajan oltu piäasiešša Venäjän puolella.

Wienan Karjalaisien Liitto ta šen šeuruaja Karjalan Šivissyššeura on toiminnaššah keškitytty Vienan, Aunukšen ta Raja-Karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämiseh ta šivissyštyön tukeh. Šeura ei ole ottan kantua rajojen uuvveštah muuttumisešša tai muih valtijojen välisih poliittisih kyšymykših. Poikkeukšena täštä linjašta oltih vuosien 1917–18 rauhattomat ajat, konša karjalaiset muijen Venäjän vähemmistökanšojen tavoin ečittih šelvyyttä omah kanšalliseh ašemah. Šilloin Šeura tuki enšin Vienan Karjalan autonomijua ta šen jälkeh liittämistä juuri iččenäiseh Šuomeh. Tuon ajanjakšon jälkeh Šeura ei ole ottan kantua rajojen muutokših eikä Karjalan valtijolliseh ašemah.