Ristiretkien aika

Karjalaisen heimon noušukauši ristiretkiajalla (1000–1200)

Karjalan kulttuurikehitykšen painopistehekši tuli Luatokan pohjoispuolini rannikkoaloveh Käkišalmešta Kurkijoven ta Sortavalan kautti Aunukšeh. Karjalaini heimo lujentu viikinkiajan lopulla ta ristiretkiajalla 900–1200-luvuilla. Šilloin karjalaiset elettih vesimatkojen varšiloilla, mečäššettih, käytih turkkiskauppua vieläi verotettih lappalaisie. Karjalaisien kaupankäynnin luonnollini šuunta oli tärkiemmän kauppatavaran turkikšien hankinnan ošalta pohjoni ta niijen jälkehmyönti šuvini tai Novgorodin šuunta.

Karjalaiset ei konšana oltu yhtehisenä kanšana eikä niillä ollun omua valtijota. Tärkiemmät alovehet tultih omiksi šuku- ta kyläyhteisöiksi šuurella alovehella. Merkittäviksi elinalovehiksi tultih Karjalankannaš, Viipurinlahen ympäristö, Luatokan pohjoisošan rannikkošeutu vieläi Iänisjärven ympäristö. Karjalaisien eränkäynti ta kauppamatat tultih näkyviksi 1200–1300-luvuilla. Šilloin vesimatkoja pitin hyö liikuttih Pohjanlahen rannikolla šuaten, missä peruššettih kauppapaikkoja lohijokien rannoilla Pyhäjoven ta Torniojoven välisellä alovehella. Iänisen rannoilta karjalaiset levittih Vienanmeren rannikolla ta Vienan erähih paikkoih, mistä käsin hyö luajittih erä- ta kauppamatkoja pohjoseh Šuomeh ta Lappih.

Karjalaiset, kumpaset elettih Vienanmeren rannikolla, ta bjarmien kuulusa kauppakanša oltih višših kielišukulaisie ta yhteistyötoverija. Bjarmien ta karjalaisien elinkeinoina oli turkismečäššyš ta -kauppa, šentäh hyö pitälti kaupittih monešša šuunnašša. Karjalaiset mečäštäjät ta kauppamiehet myötih šoopelija, niätie, kärppijä ta muita turkikšie Novgorodih, Kiovah ta etähämmäkšiki Bysanttih. Bjarmiloilla oli Vienajovella kauppayhteyvet Volgan kautti Mesopotamiah ta Lähi-Itäh. Tämä kanšainvälini kauppa kukki šiih šuate kuni 1400-luvulla tataarien vallotuš katko kauppayhteyvet.