Tervetuloa KSS:n osastolle Helsingin Kirjamessuilla
Karjalan kieli näkyy ja kuuluu Helsingin Kirjamessuilla.
Karjalan Sivistysseuran osasto Helsingin Kirjamessuilla 6g68
Helsingin Kirjamessut 23.–26.10.2025 juhlii 25-vuotista taivaltaan teemalla Sivistys ja ilo
Helsingin Messukeskus (Messuaukio 1, Helsinki)
to–la klo 10–20
su klo 10–18
Torstaina 23.10.2025 Töölö-lavalla keskustellaan klo 15.30–16.00 karjalan kielen harhaanjohtavista sanoista ja sanonnoista sekä karjalan kielestä kaunokirjallisuuden kielenä:
Karjalan kieltä päin mäntyä ja kohti kirjallisuutta
Keskustelussa kieli eksyy jännittäville ja nauruhermoja kutittaville poluille, kun Timoi Munne ja Natalia Giloeva kertovat toimittamastaan karjalan kielen harhaanjohtavien eli hairiehvedäjien sanojen sanastosta Pertii ruokin. Mattii panen. Karjalan kieltä päin mäntyä (KSS 2025). Näyttämötaiteilija Munne ja karjalan kielen opettaja, kääntäjä, tutkija ja kehittäjä Giloeva kertovat sanaston hauskasta syntyhistoriasta ja paljastavat tavallisimmat ansat, joihin varomaton karjalan kielen kokeilija ensimmäisenä kompastuu.
Karjalan Sivistysseura on kustantanut myös useita, eri-ikäisille rakkaita lastenkirjaklassikoita, ensimmäiset karjalankieliset dekkarikäännökset sekä uutta nykyrunoutta karjalaksi. Tältä osin keskusteluun liittyy mukaan karjalaisjuurinen taiteilija, karjalan kielen ja kulttuurin elvyttäjä Mirva Haltia.
Haastattelijana torstaisessa Töölö-lavan keskustelussa toimii yliopisto-opettaja, karjalan kielen elvytyksen asiantuntija Niko Tynnyrinen Itä-Suomen yliopistosta.
Sunnuntaina 26.10.2025 Arabia-lavalla keskustellaan klo 13.30–14.00 teemalla
Kuinka dekkari kääntyy uhanalaiselle karjalan kielelle
Keskustelussa käydään läpi karjalan kielelle kääntämisen haasteita ja huippuhetkiä. Haastateltavina ovat Maria Kuismin, joka käänsi Leena Lehtolaisen dekkarin Ensimmäinen murhani karjalaksi nimellä Häi eli pajol sekä Sanna Mylläri ja Sanna-Riikka Knuuttila, jotka käänsivät Salla Simukan menestystrillerin nimellä Ruskei kui veri (KSS 2025). Kääntäjät tekivät myös erittäin uhanalaisen karjalan kielen kehitystyötä, koska joutuivat luomaan karjalan kielelle ilmaisuja, joita ei karjalaksi ole kerta kaikkiaan ollut olemassa.
Haastattelussa nousee esiin ilmauksia myös suomen lähimmällä sukukielellä karjalalla. Se on kuulijoille kiinnostavaa, koska monet eivät edes tiedä, että karjala on oma kielensä. Suomenkielisille karjalan kielessä on paljon tunnistettavaa, mutta myös runsaasti sanoja ja ilmauksia, joita ei ymmärrä, jos ei osaa karjalan kieltä. Proosatekstin ohella Maria Kuismin käänsi Häi eli pajol -dekkariin myös runoutta, koska Lehtolaisen Ensimmäinen murhani -dekkarin rakenteessa Eino Leinon runolla Virta venhettä vie on iso rooli. Kuisminin käännöstyö on kaikkien aikojen ensimmäinen karjalankielinen dekkari.
Haastattelijana toimii väitöstutkija, sosiolingvisti Tuomo Kondie Itä-Suomen yliopistosta.
Karjalan Sivistysseuran osasto-ohjelma messuosastolla 6g68
Torstai 23.10. klo 12.00–13.00
Karjalan kielen elvytysohjelma
Yliopisto-opettaja, karjalan kielen elvytyksen asiantuntija Niko Tynnyrinen kertoo karjalan kielen elvytysohjelmasta ja toimenpiteistä, joita kielen elvyttäminen ja kehittäminen vaativat. (Karjalan kielen elvytysprogramma – suuntaviivat kotoperäisen karjalan kielen vahvistamiseksi Suomessa, OKM 2025)
Perjantai 24.10. klo 14.00–15.00
Pekka Vaara kertoo Punaisesta Uhtuasta
Historioitsija, tietokirjailija Pekka Vaara kertoo tietokirjastaan Punainen Uhtua – Karjalan kapinasta Stalinin vainoihin (KSS) ja vastaa yleisön kysymyksiin.
Torstai 23.10. klo ja lauantai 25.10
Mirva Haltia lukee ääneen karjalaksi
Karjalaisjuurinen taiteilija, karjalan kielen ja kulttuurin elvyttäjä Mirva Haltia lukee ääneen karjalankielistä kirjallisuutta. Tarkemmat kellonajat ilmoitetaan myöhemmin.
Sunnuntai 26.10.2025 klo 14.30–15.30
Ruskei kui veri -teoksen julkaisutilaisuus
Kansi: Tomas Heinonen, Karjalan Sivistysseura
Salla Simukan suosikkitrillerin karjalankielisen käännöksen Ruskei kui veri julkistaminen Karjalan Sivistysseuran osastolla 6g68
Teoksen kääntäjät Sanna Mylläri ja Sanna-Riikka Knuuttila kertovat vaativan käännöstyön solmuista ja helmistä. Messuvieraat voivat esittää kääntäjille myös omia kysymyksiään.