Kyykän historia
Kyykkä on vanha karjalainen kyläpeli, jota on pelattu eri puolilla Karjalaa ja sen lähialueilla. Pelin nimi kyykkä tulee Vienasta, Itä-Karjalassa se tunnettiin nimellä guroi, kol’l’oi tai kriukka, Pohjois-Karjalassa keili, Kannaksella linnapeli, Inkerissä poppi, Virossa kurnilöömine ja Venäjällä городки.
1800-luvun lopulla I. K. Inha valokuvasi kyykän pelaajia Vienassa ja kirjoitti pelin jo olevan katoamassa ja säilyneen vain syrjäkylillä. Peli tunnettiin kuitenkin vielä 1900-luvun puolella monin paikoin ja maailmansotien välisenä aikana sitä edistivät niin Karjalan Sivistysseura kuin Karjalaseurojen keskusliitto.
Viime sotien jälkeen KSS käynnisti kyykän pelaamisen Helsingin Seurasaaressa vuonna 1951. Sivistysseuran hallituksessa Boris Karppela ja Kosti Pamilo vastasivat toiminnasta ja pelin kehittämisestä ja vierailivat kymmenillä paikkakunnilla sitä esittelemässä.
1960-luvun alusta toimintaa ryhtyi ohjaamaan KSS:n ja Karjalan Liiton yhteinen kyykkävaltuuskunta. Pelille luotiin kirjalliset säännöt, ja kilpailuja varten kehitettiin joukkuepelin rinnalle henkilökohtainen pelimuoto.
Vuonna 1984 perustettiin Karjalainen Kyykkäliitto (sittemmin Suomen Kyykkäliitto), joka nykyisin vastaa valtakunnallisesta kilpailutoiminnasta.