Sampo-tietokanta
Sampo on Karjalan Sivistysseuran perustama tietokanta, joka tarjoaa tietoa karjalaisista suvuista ja Karjalan historiasta kiinnostuneille. Tietokantaan on koottu KSS:n hallussa olevaa tietoa, asiakirjoja ja valokuvia. Aineisto keskittyy KSS:n perinteisille toiminta-alueille Vienan Karjalaan, Raja-Karjalaan ja Aunukseen.
Tietokannan aineisto koostuu Karjalan Heimo -lehdessä ja sitä edeltäneissä lehdissä julkaistuista artikkeleista, juuriltaan karjalaisten tutkijoiden tuottamasta tutkimusaineistosta, kartoista sekä Karjalan ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoista. Aineistoon on merkitty siinä käsitellyt suvut, henkilöt, paikat ja asiasanat.
Tietokannan sisältämä aineisto on vapaasti käytettävissä. Aineiston tai sen osien julkaisemisesta painettuna kirjana, lehdessä tai verkkosivustoilla tulee sopia Karjalan Sivistysseuran kanssa. Aineistoa julkaistaessa tai lainattaessa on lähteenä mainittava Karjalan Sivistysseura ry, Sampo-tietokanta sekä ao. aineiston ja sen tekijän nimi.
Sampo-tietokanta sisältää myös seuran laajan valokuvakokoelman, jossa nykyisellään on yli 5 000 valokuvaa. Osa niistä kuvaa mm. kyliä, joita ei enää ole.
Kuvat on osittain lajiteltu teemoittain. Näitä ovat muun muassa Boris Karppelan sota-ajan Aunuksessa ottamat kuvat, viime vuosisadan alkupuolella Suomeen muuttaneiden karjalaisten työ- ja elinoloja dokumentoivat kuvat sekä uudemmatkin kokoelmaan lahjoitetut valokuvat.
Kuvissa esiintyvät paikkakunnat ja henkilöt on merkitty kuvien yhteyteen silloin, kun ne on pystytty tunnistamaan. Kuvia on mahdollista etsiä tietokannasta niin henkilöiden, paikkakuntien, vuosiluvun kuin niihin tehtyjen merkintöjenkin perusteella.
Seuran jäsenillä ja muilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus auttaa arkiston merkintöjen täydentämisessä ja kuvissa esiintyvien henkilöiden tunnistamisessa. Läheskään kaikissa kuvissa ei ole ollut merkintöjä sisällöstä, ja niinpä arkistossa on satoja kuvia, joiden kohdalla tiedot ovat vajaat.
Toivomme että kuvista kiinnostuneet ja niitä tunnistavat henkilö liittyvät mukaan kuvien tunnistamistyöhön ja auttavat näin säilyttämään sen korvaamattoman muistitiedon, joka voi auttaa tulevia Karjala-tutkijoiden ja tuntijoiden sukupolvia.