Verkkoaineistot > Kielen opiskelijoille > Opiskelun tueksi > Karjalan kielen oppaita ja sanakirjoja

Karjalan kielen oppaita ja sanakirjoja

Karjalan kielen verkkosanakirja

Kuusiosainen Karjalan kielen sanakirja ilmestyi vuosina 1968–2005 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran yhteistyönä.

Verkkosanakirja on tehty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. 

Linkki vie Kotuksen sivuille: https://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/kks_etusivu.cgi 

Kielioppeja

 

Raija Pyöli: Livvinkarjalan kielioppi

Livvinkarjalan kielioppi on peruskielioppi, ensimmäinen suomeksi kirjoitettu nykylivvinkarjalan opas. Julkaisussa on kolme pääosaa: äänne-, muoto- ja lauseoppi sekä lyhyt sanaston yleiskuvaus. Kielioppi soveltuu käytettäväksi sekä kielikursseilla että itsenäisessä opiskelussa. Livvinkarjalaksi kirjoittavalle se on mainio apu.

Sanakirjoja

 

Olga Karlova, Kateriina Paalamo & Natalia Giloeva: Pieni suomi-karjala sanakirja

Tämä pieni sanakirja on tehty sinulle, joka haluat tutustua karjalan kieleen. Hauskojen virkkeiden avulla voit tarkastella ja vertailla Suomessa puhuttavia karjalan murteita. Voitpa vaikka itsekin kokeilla karjalaksi puhumista! Opas on tehty suomeksi,
vienankarjalaksi, eteläkarjalaksi ja livvinkarjalaksi. Tämä sanakirja on laadittu Euroopan kielten päivän 26.9. innoittamana.

Tämä šanavakkani on tarittu šiula, tahtonet tuttavuštuo karjalan kielen pakinah. Vesselien virkkehien kautti voit kačella ta vertual’l’a Šuomešša paistavie karjalan murtehie keškenäh. Voit ruveta ičeki pakajamah! Kirjani on luajittu šuomekši, vienankarjalakši, šuvikarjalakši ta livvinkarjalakši. Tämän šanavakkasen luatimisen on virittän Europan kielien päivä 26.9.

Tämä sanavakkane on luajittu siula, tahtonet tuttavustuo karjalan kielen paginah. Vesselien virkkehien kautti voit kačella ta verdualla Suomessa paistavie karjalan murdehie. Ičegi voit oppie paissa karjalaksi! Kniigane on luajittu suomeksi, vienankarjalaksi, suvikarjalaksi da livvinkarjalaksi. Tämän sanavakkazen luajindah on virittän Europan kielien päivä 26.9.

Tämä sanavakkaine on luajittu sinuh niškoi, tahtonet tuttavuo karjalan kieleh. Vesselien virkehien vuoh voit kačella da verdailla Suomes paistavii karjalan murdehii keskenäh. Ičegi voit oppie paista karjalakse! Kniigaine on azuttu suomekse, vienankarjalakse, suvikarjalakse da livvinkarjalakse. Tämän sanavakkazen luajindah on viritännyh Euroupan kielien päivy 26.9.

 

Ljudmila Markianova & Raija Pyöli: Sanakirja suomi-karjala

Alun perin vuonna 2008 ilmestynyt suomi-karjala-sanakirja sisältää n. 20 000 keskeistä nykysuomen sanaa mahdollisimman monelta elämänalalta. Mukana on omaperäisen lisäksi lähinnä venäjästä ja suomesta lainattua sekä luotua sanastoa. Osa nyky-yhteiskunnan, koulutuksen ja tekniikan sanastosta on sellaista, joka on omaksuttu sekä suomeen että venäjään nk. kansainvälisinä lainoina. Mukaan on otettu fraseologismeja, idiomaattisia ilmauksia, sananlaskuja, luontosanastoa, arkikielen ilmauksia sekä kirkollista, lähinnä ortodoksista perussanastoa.

Valtaosa sanastosta on nomineja, joista substantiivit muodostavat suurimman ryhmän. Melko paljon on adjektiiveja, mutta numeraalien ja pronominien määrää on rajoitettu. Verbeistä on annettu runsaasti synonyymejä ja johdoksia, mikä kertoo, että karjalan verbikategoria on erityisen rikas ja ilmaisukykyinen. Sanojen käyttöä on pyritty selventämään lause-esimerkein. Julkaisu on tarkoitettu opiskelijoille, tutkijoille, kääntäjille ja muille livvinkarjalan harrastajille – molemmin puolin rajaa.

 

Raija Pyöli: Sanakirja karjala-suomi

Alun perin vuonna 2016 ilmestynyt karjala-suomi-sanakirja pohjautuu vanhempaan, perinteiseen livvinkarjalaan, mutta sen pääpaino on nykyelämän vaatimassa terminologiassa. Hakusanat on suomennettu ja taivutettu ja niitä havainnollistetaan elävin esimerkkilausein. Julkaisu on tarkoitettu opiskelijoille, tutkijoille, kääntäjille ja muille livvinkarjalan harrastajille – molemmin puolin rajaa.