Karjalan Sivistysseura toivottaa kaikille joulurauhaa
Hyvyä Roštuota ta ošakašta Uutta vuotta! Hyviä Raštavua da ozakasta Uutta vuotta! Hyviä Rastavua da ozakastu Uuttu vuottu!
Koronapandemia on jatkanut globaalisti ihmisten piinaamista. Viime vuonna avautunut virtuaalinen maailma on nyt se, missä toimimme. Kokoukset, luennot ja tilaisuudet tapahtuvat pääsääntöisesti Zoomissa ja Teamsissa, vain satunnaisesti kasvokkain. Kesän myötä helpottunut tilanne on nyt joulukuussa levinneen omikron-variantin myötä huonontunut lähes dramaattisesti.
Venäjälle matkustamisesta voimme vain nähdä unta.
Karjalan kielen opiskelumahdollisuuksille toiminnan siirtyminen verkkoon on tehnyt hyvää, kurssien, opintopiirien ja pakinaklubien määrä on suorastaan räjähtänyt. Myös ylirajaista kurssitusta järjestetään, samoin opintoja avoimessa yliopistossa.
Elvytysvastuun siirtyminen Itä-Suomen yliopistolle on tehnyt hyvää karjalan kielelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yliopistolle 200 000 euroa vuosille 2021–2022 elvytyshankkeen toteuttamiseen. Aika on lyhyt ja rahaa on vähän, eikä karjalan kieltä projektina elvytetä. Mutta hankeaikana voidaan luoda linjat ja tehdä suunnitelmat, osoittaa asian merkittävyys, laatia todellinen ohjelma. Yliopisto onkin ottanut karjalan kielen elvytyksen taitavasti käsiinsä ja karjalaisyhteisön mukaan työhön. Karjalan Sivistysseura on aktiivisesti mukana tässä työssä.
Merkittävää karjalan kielen elvyttämisen osalta on kielipoliittisen ohjelman laatiminen, mainitaanhan Marinin hallitusohjelmassa karjalan kieli. Ohjelma alkaa olla valmis julkistettavaksi. Keskeisinä asioina siihen on haluttu tavoite karjalan kielen saamisesta lainsäädäntöön (saamen kielten kehittäminen ja elvytys pohjautuu lainsäädäntöön, mistä valtiolle syntyy velvoitteita), institutionaalinen raami ja pysyvä rahoitus. Ehkä vielä ennen vuoden päättymistä saamme nähdä mitä ohjelmassa todella esitetään.
Heimotapaaminen järjestettiin syyskuussa Helsingissä. Ohjelmassa oli runoseminaari Runon mahti, vuosikokous sekä tee- ja tarinailta. Korkeatasoinen runoseminaari striimattiin ja esitysten tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.
Sivistysseura on julkaissut vuoden aikana suuren joukon teoksia.
Vuoden vaihteessa julkaistu, Karjalassa tasavallan kansallisarkistossa työskentelevän Jelena Usatševan laatima karjalan pakolaisista kertovan matrikkeli Itä-Karjalan pakolaiset: Tie kotiin saavutti valtavan suosion. Kirjasta otetut kaksi painosta myytiin hetkessä loppuun.
Teos vienankarjalaista kansanpuvuista ilmestyi alkuvuodesta. Maija Vaaran kokoama kirja Vienan pakolaisten ja maahanmuuttajien Suomeen mukanaan tuomista puvustoista kertoo yli 20 elämäntarinaa, kuvailee näiden henkilöiden puvustoja ja vaatekappaleita, esittelee ne yksityiskohtaisesti ja opastaa ompelemaan. Julkaisun monipuolinen kuvitus tekee siitä todella kiinnostavan.
Petroskoin yliopiston kanssa käynnistetyn hankkeen On monta eri Karjalaa puitteissa julkaistiin dosentti Irina Takalan tutkimuksiin pohjautuva teos Taistelua ja kuolemaa. Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920–30-luvuilla. Suuren terrorin taustoja ja uhrien kohtaloita valottava kirja sai julkisuudessa laajalti huomiota, muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi siitä sivun mittaisen, dosentti Aleksi Mainion laatiman arvion. Mainio johtaa Kansallisarkiston 5-vuotista hanketta, jossa selvitetään suomalaisten kohtaloita Venäjällä vuosina 1917–1964.
Seura julkaisi myös muita Itä-Karjalan historiaan liittyviä teoksia sekä lastenkirjoja. Erityisen kiinnostava on kolmella karjalan murteella laadittu sarjakuvasanakirja Adaman gruunu, joka aivan uudella tavalla auttaa kielen oppimisessa. Juuri ennen joulua painosta saatiin Lönnivuaran Eemeli, joka puhuu nyt sujuvasti vienankarjalaa: “Mie tahon miun huraškaisen.”
Yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa on toteutettu verkossa Karjalainen sukuni -webinaarisarjaa, jossa on säännöllisin väliajoin ollut esitelmiä karjalaisista suvuista sekä Karjalan historiaa luotaavia luentoja.
Karjalan Liiton sekä Kizhin museon kanssa on toteutettu netissä Karjalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut molemmin puolin rajaa -hanketta, jossa järjestetty kansainvälinen konferenssi sekä työpajoja.
Näidenkin tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.
Karjalan kielen viikkoa vietettiin tänä vuonna jo toisen kerran. Sivistysseuran ja Itä-Suomen yliopiston väki sekä joukko kielentutkijoita ja -aktivisteja juhli karjalan kieltä teemalla Karjalan kieli eläy. Kutsuimme ihmisiä kirjoittamaan karjalaksi suhteestaan eri vuodenaikoihin. Saimme yli 75 kirjoitusta, jotka julkaistiin Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla sekä ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu.
Karjalan kieli eläy!
Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat onnellista uutta vuotta!
Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, sihteeri
Kari Homanen
Outi Homanen
Seija Jalagin
Jyrki Mäkelä
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Mari Rajamaa
Senni Timonen