Toiminta

Karjalan Šivissyššeura eläy ajašša ta uuvvistau toimintuah valliččijien ološuhtehien mukah. Ylirajasen toiminnan muuvvot on vaiheltu istorijan šuatošša. Nykyjäh toimintua karjalaisien ta muijen yhteistyötahojen kera kehitetäh yhteistyön henkeššä tašavertaisuuvven ta molemminpuolisen hyövyn pohjalta.

Karjalan Šivissyššeura on toimintah alušta šuahen julkaissun karjalan kieltä ta kulttuurie ylläpitävie oppikirjoja, tutkimukšie ta kaunokirjallisie teokšie. Myöhemmin on julkaistu lukusie, mm. Karjalan Šivissyššeuran merkkihenkilöjen elämäkertoja šekä Karjalan ta Karjalan pakolaisien istorijua käsittelövie kirjoja.

Šeuran oman lehen julkaisomini on ollun peruštamisešta lähtien jatkunut perinneh. Enšimmäini lehti ”Karjalaisien Pakinoita” ilmešty vuotena 1906 näytehnumeroina ilman julkaisulupua. Šeuruavina vuosikymmeninä lehti ilmešty eri nimillä, mm. Toukomies ta Wiena-Aunus. Vuotena 1945 nimekši vakiintu Karjalan Heimo.

Enšimmäini šeuran kuštantama kirja oli aapini ”Pieni Alku-opaštaja Vienan Karjalaisilla”, kumpani ilmešty vuotena 1907. Julkaisutoiminta on iellähki šeuran painopistehaloja, kumpasešša perintehisien julkaisumuotojen rinnalla kehitetäh nykyaikasien verkkojulkaisujen tuottamista šekä yhteistyötä Venäjän karjalaisien kumppanien kera.

Vuotena 2012 piätettih vakiinnuttua julkaisušarja, kumpasella luotih oma ulkoni ta taitollini ilmeh. Julkaisušarjan enšimmäini kirja, Salme Syrin Missä koti, muamoseni? ilmešty talvikuušša 2012 ta jo pakkaiskuušša 2013 šiitä otettih toini painoš.

Pekka Zaikovin luatima vienankielen kielioppi ilmešty alkuvuuvvešta 2013.

Julkaisušarjan šeuruava teoš oli Jukka Akimovin livvinkielini Karjalan Šivissyššeuran 100-vuotisistoriikki, kumpasen šeura šai kirjuttajaltah lahjakši 100-vuotisjuhlašša. Kirja julkissettih Heimojuhlašša šulakuušša 2013.

A. V. Ervasti, kumpaista on kučuttu äšen karelianismin tuatokši, kirjutti šamoin kaunokirjallisen tarinan nimeltä Ahma. Käsikirjutuš valmistu juuri ennein Ervastin kuolomua vuotena 1900 ta šitä on šäilytetty šeuran arhiivašša. Käsikirjutuš on nyt kirjutettu puhtahakši, toimitettu ta Šivissyššeura julkaisi romaanin šykyšyllä 2013.

Šivissyššeuran toimintah on aina kuulun istorijan tallentamini. Täštä esimerkkinä ollah mm. yhissykšen mittavat arhiivat šekä Carelica-kirjašto. Tallentamalla istorijua ta perinnehtä Šeura pyrkiy toimimah nuoremmilla šukupolvilla kanavana männeheh. Šeura ottau vaštah istorijallista ainehistuo ta välinehistyö ta šäilyttäy šen iče tahikka huolehtiu šen asienmukasešta arhivoinnista tahi museoimisešta.

Istorijallini arhiiva šiirrettih piäošin vuotena 2008 Kanšallisarhiivah. Šielä še on tutkijien ta muijen Karjalan aseista kiinnoštunuijen käytettävissä. Šeuralla on hyvin äijän tutkijie kiinnoštavua ainehistuo, esimerkiksi tunnetun šukututkijan Irja Rämän materiaalit. Toimistolla olevih arhiivoih voipi tutuštuo toisarkisin ta nelläšpäivin klo 10–15 välisenä aikana.

Šeuran Carelica-kirjašto käsittäy yli 5000 teošta, kumpasien joukošša on lukusie harvinaisuukšie. Carelica-kirjašto palvelou tutkijie ta Karjalan aseita kiinnoštunuita. Teokšie ei lainata, ka niih on mahollisuuš tutuštuo Carelica-kirjaštošša toimistoaikana toisarkisin ta nelläšpäivin klo 10–15.

Valokuvakokoelmašša on yli 4000 valokuvua, monet niistä kuvuavat kylijä, kumpasie ei enyä ole.

Šeuran toimintua rahotetah jäšenmakšuilla, lahjotukšilla ta rahaštojen tuotoilla.

Vuosikokoukšen yhteyveššä Karjalan Šivissyššeura järještäy vuosittain heimopäivänetälinlopun, kumpani on avoin kaikilla karjalaisuuvvešta kiinnoštunuilla.