Karjalankielizen kaunehkirjalližuon roindu

Karjalan kielel (enimite 1980-luvun lopus algajen) on piässyh ilmah äijy murrehnäytehkogomustu da opastundukniigua aberilois kielioppiloih da sanakirjoih sah, ga täs keskitymmö enimite kaunehkirjalližuoh: runoloih, kerdomuksih da romaunoih da toiči vai mainičemmo muudugi.

Kirjalližuttu livvinkarjalakse

Karjalankielizen kaunehkirjalližuon tovellizennu alguaijannu voidas pidiä vaste 1980-luguu, sendäh gu juuri silloi enimät livvinkarjalankielizet, ts. anuksenkarjalakse kirjuttajat runoniekat ruvettih julguamah omii kirjutuksii. Äijät heis oldih kirjuteltu jo aijembagi, da runoloi da pienii kerdomuksii oli jullattu eri lehtilöis, ezim. Punalipus (myöh. Carelia) da Nevvosto-Karjalas (myöh. Karjalan Sanomat) sego antolougies.

”Kaunehkirjalližuon kezän tuonnuonnu piäsköinny” voibi pidiä Vladimir Brendojevua. Häi julgai omat enzimäzet livvinkarjalakse kirjutetut runot jo vuvvennu 1972 Neuvosto-Karjala -lehtes. Vuvvennu 1980 piäzi ilmah runokogomus Anusrandaine. Tämän jälles oli jullattu runokniigat Hiilau huoli (1983), Kadajikko (1986), pienimuodoine prouzutevos Kylmil (1988), Sa olet armas (1989), da jo kirjuttajan kuolendan jälles oli piästetty ilmah Runoja (1991). Karjala-julguamo piästi ilmah vuvvennu 1999 Brendojevan runoloin da kiännöksien kogomuksen Jättie hyvä jälgi muale.

Paaavo Lukinan tuotando kuuluu enimite lapsien kirjalližuoh. Häi oli ruvennuh runoilemah jo nuorennu brihačunnu enne voinua. Vuvvennu 1981 häi julgai runojelman Tuhkimus. Sanelemistu karjalan livvin kielel. Lukinan kuolendan jälgeh piäzi ilmah vie kaksi hänen runokniigua lapsile: Mindäh kägöi kukkuu (1990) da Iče minä (1996).

Vuvvennu 1988 Santtu Karhu voitti Punalipun organizuitun nuorien kirjuttajien runokilvan omal runol Mustas kois. Hänen runoloi ei lövvy kogomuksis, ga niilöi on jullattu Oma mua -lehtes, da net runot ollah Talvisovat-nimizen rock-joukkovehen pajoloin tekstat, ezim. moizil CD-levylöil, kui Pahoin brihoin pajatukset (2001), Hyvästit Karjala (2003), Terveh Petroskoi (2006) ja Allus oli muna (2009). Hänen runohus liikkuu rockliiriekas jumoristizih da liirizih pajoloih. Vuvvennu 2012 piässyös kniigas Hyvästi Karjala, Terveh Petroskoi oli jullattu Santtu Karhun liiriekkua sego karjalakse sego Timoi Munnen suomekse kiännetynny. Santtu Karhun runoloi on jullattu sežo Ol’ga Ognevan vuvvennu 2014 toimitetus Kumalikko-kirjas.

Zinaida Dubininan runoloi oli jullattu ezmäi Punalipus, sit enimite Oma Mua -lehtes. Lapsile tarkoitettu runokirju Silmükaivoine piäzi ilmah vuvvennu 1995. Valgei koivikko (2003) -kniigah kuuluu aijemba lehtistös jullattuu runuo. Runoloin ližäkse häi on kirjutannuh ezim. kerdomuksii, kiändänyh livvinkarjalakse ven’an- da suomenkielizii runoloi, Uvven Sanan (2003) da Kalevalan (2009). Hänen kirjutuksii on kerätty kirjah Kirjutukset, kudai piäzi ilmah vuvvennu 2013.

P’otr Sem’onovan vuvvennu 2004 jullattuu tevostu Puhtasjärven Maša on sanottu enzimäzekse nygyaigazekse karjalankielizekse romuanakse. Se mustoittau äijälgi vienalazien kirjuttajien 1960–1970 -luguloil ilmah piässyzii Karjala-aihiezii romuanoi. Sem’onov yhtelläh aloitti runoniekannu, da hänen enzimäzii kerdomuksii oli jullattu Oma Mua -lehtes 1993. Vuvvennu 2009 piästih ilmah kogomuksennu hänen kerdomukset Rodinjärvi (Vallitut kerdomukset). P’otr Sem’onov on kiändänyh sežo ven’ankielisty prouzua.

Aleksandr Volkov on kirjutannuh runuo sego livvinkarjalakse sego (vähimyölleh allus) ven’akse da kiändänyh ven’ankielisty runohuttu. Hänen runoloi oli jullattu äijäs lehtes. Hänel ollah piästy ilmah ezim. tevokset Pieni D’essoilu (1997) da Liivin virret (2004). Enimite runoniekoinnu, ga sežo lyhyzien kerdomuksien kirjuttajinnu ollah Olga Mišina (ezim. Kuldaine ildu 1993, Ratoi 1996, Marin kukku 2003), Vas’a Veikki (Eloksen dorogat 2003) sego Tamara Ščerbakova (ezim. Pajun kukkazet – keviän viestit 1999 da Armahile bunukoile 2002).

Vuvvennu 2009 piästih ilmah Zinaida Dubininan kiännetty Kalevala da L’udmila Markianovan kiännetty Jukka-Pekka Wuorikosken toimitettu lapsien kirju Nalle Karhu, Meččyrunoloi lapsile. Vuvvennu 2010 piäzi ilmah ezim. Tamara Ščerbakova & Marjukka Patrakkan lapsien kirju Marjuškan ilot da vuvvennu 2013 Sygyzylahjat lapsile. Ližäkse vuvvennu 2010 oli jullattu L’udmila Markianovan kiännetty Juhani Ahon Juha da Natalja Sinitskajan In’aine.

Natalja Sinitskaja on kiändänyh Tove Janssonin Muumi-kirjoi: Tiedoiniekan hattu piäzi ilmah vuvvennu 2009, Varattavu Iivananpäivy – 2010, Muumitatan mustelmat – 2012, Muumipeigoi da händytiähti – 2013 da Kumman talvi – 2014.

Vuvvennu 2011 piäzi ilmah Mikko Kuisminan da Maria Kähärin Niina Nieglikon sygyzy, vuvvennu 2013 Maria Kähärin kirju Milan perehen päivy da Olga Ognevan da Aleksei Konkan toimitettu Pyhät da arret – Karjalaine rahvahankalendari da 2014 Olga Ognevan toimitettu Kumalikko sego Jelena Filippovan lapsien opastundukniigu Sanalipas. Ližäksi oli jullattu erähii tevoksii, kudualoin ainehisto kuuluu Karjalan Kielen Seuran organizuittuloih kirjutuskilboih.

Kirjalližuttu vienankarjalakse

Vienankarjalakse on kirjutannuh toimittai Raija Remšujeva, kuduan runoloi oli jullattu lehtis da kogomuksis. Vuvvennu 1999 hänel piäzi ilmah lugukniigu Ihmeh-hete. Häi on sežo kiändänyh vienankarjalakse Uvven Sanan da jo vuvvennu 1943 suomekse ilmah piässyön Lauri Kuntijärven romuanan Yhessä ylettih (2004). Kalevalan 180-vuozipäivän aigua jullattih Raisa Remšujevan kiännetty Kalevala – Kal’evala vienankarjalakši, kuduas kuvituksennu on käytetty Vitali Dobrinin Kalevala-teeman mualavuksii.

Vienankarjalazet kirjuttajat ollah kirjutettu suomekse Karjalas (kč. Karjalan suomenkielizen kirjalližuon vaihieloi) da Suomesgi, ezimerkikse Onttoni Miihkali ( Mikko Karvonen), Lauri Kuntijärvi, Mikko Samulinen da Veikko Huotarinen, kudamien tevoksis yhtelläh hengilölöin vuoropaginois on käytetty puaksuh vienankarjalua. (Kč. sežo iel luguu ”Kaunehkirjalližuon enzimäzet askelet”.)

Vuvvennu 2010 Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala piäzi ilmah vienankarjalakse Nadežda Lutohinan kiännetynny. Jukka-Pekka Wuorikosken lapsien kirjan kiändi vienankarjalakse Raisa Remšujeva da se oli jullattu vuvvennu 2013 nimel Mössi Kontie: Meččärunoja lapšilla.

Kirjalližuttu suvikarjalakse (ms. varzinkarjalakse)

Suvikarjalakse (ms. varzinkarjalakse) on enimite kirjutannuh Paavo Harakka. Vuvvennu 1989 piäzi ilmah starinkogomus Sunduga da vuvvennu 1996 Tuhkamukki. Hänen kirjutuksii on kerätty vuvvennu 2010 piässyöh tevokseh Paavon paginat. Saara Tuovizen kuaskukirju Saaran kuaskut da starinat piäzi ilmah enzimäzen kerran vuvvennu 2007. Selma Eskelizen starinoi oli jullattu vuvvennu 2012 nimel Uksen raosta kuultua.

Kirjalližuttu tverinkarjalakse

Tverinkarjalakse sežo kirjutetah enimite runoniekat. Vuvvennu 1965 Hodari Hottarini kirjutti käzikirjutuksekse jiännyön omah alamurdeheh perustujan tverinkarjalan kieliopin, keräi sanastuo da kirjutti runoloi, kudamii löydyy Karjalan Tazavallasgi jullattulois kogomuksis da Oma mua -lehtes.

Vuvvennu 1992 piäzi ilmah Mihail Orlovan luajittu tverinkarjalan aberi. Hänen vuvvennu 1993 ilmah piässyöh Otkrovenie-runokogomukseh kuuluu ven’an- da karjalankielisty runuo. Häi luadii omih runoloih muuzikkua, da net pajot oldih otettu hyväl mielel, ezimerkikse pajonnu tuttu Armahazella..

1990-luvul rubei kirjuttamah runuo tverinkarjalakse sežo Stanislav Tarasov. Oma randa -nimine runokogomus piäzi ilmah vuvvennu 1998. Nikolai Morozovan runoloi on jullattu Oma mua -lehtes da Tveris ilmah piäzijäs Karielan Šana -lehtes. Vie pidäy mainita Karielan Šana -lehten piätoimittajua L’udmila Gromovua, kudai on kirjutannuh runoloi Ljudmila Barhatova -nimel. Vuvvennu 2004 piäzi ilmah N. M. Balakirevan kirjutettu pieni romuanu Kuz’mičča da vuvvennu 2012 Stuanovoine. Vuvvennu 2013 oli jullattu Marjukka Patrakan lapsien kirju Šuuri kondie Ritva Lampivuon kuvitetunnu da Ljudmila Gromovan kiännetynny. Vuvvennu 2014 Irina Novakan kiännetynny piäzi ilmah Marjukka Patrakan da Tamara Sčerbakovan kirju Sygyžylahjat lapšilla.

Kirjalližuttu lyydin kielel

Kuujärven lyydikse on kirjutannuh runuo Miikul Pahomov. Hänen runoloi on jullattu eri lehtis da antolougielois vuvves 1989 algajen. Miikul Pahomovan runokogomukset ollah Tuohuz ikkunas 1993 da Lüüdiland 2000. Häi on sežo kiändänyh lyydikse uskondollizii tekstoi da yhtes Lidija Potašovanke luadinuh aberin ABC-kird’ 2003. Vuvvennu 2009 piäzi ilmah Marjukka Patrakan lapsien kirju Suur’ kondij (Ritva Lampivuon kuvitus).

Uvvembua kirjalližuttu voibi kaččuo Karjalan Sivistysseuran verkosivuloil.

Ližätieduo täs teemas löydyy tevokses, kuduah tämä kirjutus enimite perustuu:

Jaan Õispuu 2006: Runoista romaaneihin: karjalaisuutta ja karjalankielistä kirjallisuutta Karjalassa. Tallinna.
Tevokses on sežo suuri kirjalližsluvettelo.