Murdehet

Karjalan kielen eri murdehet luokitellah kielitiijos kahteh piäjoukkoh: varzinkarjalah da livvinkarjalah. Varzinkarjala jagavuu vienankarjalah (pohjaskarjalah) da suvikarjalah, kudamah kuulutah sežo tverinkarjalan murdehet. Karjalan Tazavallas tavan mugah kolmandeh piäjoukkoh sijoitetah lyydi, ga muijal sidä pietäh iččenäzenny kielenny.

Nämmil alovehil on paistu libo paistah varzinkarjalan murdehii:

• (vienankarjalan murdehii) Kieretti, Oulanka, Kiestinki, Vitsataipale, Pistojärvi, Uhtuo, Vuokkiniemi, Suomussalmen Hietajärvi da Kuivajärvi, Kontokki, Jyškyjärvi, Puanajärvi, Užmana,
• (suvikarjalan murdehii) Tunkuo, Suikujärvi, Rebola, Rugajärvi, Puadene, Mändyselgä, Porajärvi, Ilomantsi, Korpiselkä, Suojärvi, Tveri, Tihvinä, Valdai, Suistamo da Impilahti.

Pohjazet murdehet erotah suvimurdehis ezim., sit, gu niilöis ei ole moizii helevii konsonatoi kui b, d, g, z da ž, on vai kumiet p, t, k, s da š. Yhtelläh raja ei ole jyrky, da muga sanottulois siirdymymurdehis murrehpiirdehet vaihtellahes.

Livvinkarjalan murdehien paginalovehet ollah libo ollah oldu nämmä:

• Suojärven Hyrsylänmutku, Salmi, Tulemjärvi, Mundjärvi, Siämäjärvi, Vieljärvi, Videle, Kotkatjärvi, Anuksenlinnan ymbäristö (ezim. Nekkulan da Riipuškalan kylät) sego Konduši (Lodienoipeldo).

Livvinkarjala eruou varzinkarjalas äijäs kohtas, yksi terväh huomattavis on sananloppuhizien a:n libo ä:n muuttumine u:ksi libo y:kse tiettylöis tapavuksis.

Lyydin kieldy on paistu Anuksenkannaksel Sviris Pohjas-Anuksessah kaijal kaistalehel enimite livvinkarjalan alovehen päivännouzupuolel. Lyydin murdehet juatah kolmeh alajoukkoh: Kondupohjan piiris paistavah pohjaslyydih, Priäžän piiris paistavah keskilyydih da Anuksen piiris paistavah Kuujärven lyydih.

Karjalan kieli, lyydin kieli da suomen kielen karjalasmurdehet – kartu (pdf)