Kirjutetut kielimuvvot
1930-luvul karjalan kielen murdehien pohjal oli lyhytaigahizes käytös Karjalan Autonomizes Socialistizes Nevvostotazavallas kyrillizin kirjaimin kirjutettu eri murdehih pohjavui kirjukieli da Tverin alovehel latinalazil kirjaimil kirjutettu kirjukieli. Nygöine kirjukielien kehittämine algavui 1980-luvun loppupuolel. Karjalan tazavallas on luajittu livvinkarjalan da vienankarjalan kirjukielii. Myös tverinkarjalazet ollah luajittu 1980-luvun lopus algajen omua kirjukieldy. Suomengi karjalankielizet ollah jälgivuozikymmenien aigua jullattu kirjalližuutta livvinkarjalakse, suvikarjalakse (muga sanotukse varzinkarjalakse) da vienankarjalakse. Hos toivomus yhtehizeh kirjukieleh näh puaksuh on roinnuh paginakse, ei sen luadimizeh vie piästy. Lyydinkielizet luajitah sežo omua kirjukieldy.
Vienankarjalan kirjukieli pohjavuu vienankarjalan murdehih da livvinkarjalan kirjukieli livvinkarjalan murdehih. Suvikarjalan murdehien pohjal kirjukieldy on kehitetty enimyölleh tverinkarjalan murdehis, ga pietäh paginua sežo rajakarjalasmurdehih pohjavujah kirjutettuh kielimuodoh näh, kuduadu oza Suomen karjalankielizis on ruvennuh kuččumah varzinkarjalakse. (Huomua, gu nimel varzinkarjala on eri merkičys paistes karjalan kielen murdehis tiijollizesti.)