Repolan talonpojan poika

Aleksanteri Törhösen muistelmista

Tässä julkaistavat Aleksanteri Törhösen venäjäksi kirjoitetut muistelmat löysi hänen pojanpoikansa Matti Törhönen isänsä Juho Törhösen lukitusta Billnäs-kaapista. Käsikirjoituksen lisäksi kaapissa oli muutakin kiehtovaa: Parabellum-pistooli, vanhoja rahoja, postimerkkejä.

Muistelmien kirjoittaminen on aloitettu helmikuussa 1938 ja lopetettu kesällä 1940. Teksti on kirjoitettu muste- ja lyijykynällä pääosin mustaan vahakantiseen vihkoon, osin erilliseen konseptipaperiin. Loppuosa on vaikeasti luettavaa, rivit vaipuvat alaspäin. Ilmeisesti kirjoittajan alkava sokeus vaikeutti työtä.

Juho Törhönen ei koskaan kertonut pojilleen isänsä muistelmien olemassaolosta. Selitys lienee se, että Repolasta pakeneminen ja kaiken sinne jättäminen oli hänelle niin raskas ja katkera asia, ettei hän halunnut palauttaa mieleensä mitään muistoja siitä, ei edes rakkaan isänsä kirjoitusten kautta.

Törhösen muistelmat julkaistiin ensimmäisen kerran Karjalan Heimossa vuonna 2007 Nina Lavosen suomennoksena (nrot 9-10 ja 11-12). Väliotsikot ja suluissa esitetyt selitykset ovat lehden toimittajan, kääntäjän ja allekirjoittaneiden tekemiä. Törhösten sukuhistoriaa koskevaan kappaleen alkuun on yhdistetty asioita kahdesta eri kohdasta, joissa Törhönen kertoo samaa asiaa. Muuten käännös noudattaa alkuperäistä venäjänkielistä käsikirjoitusta. Teksti julkaistaan nyt uudelleen ja hieman tarkistettuna verkossa, koska sillä on kiinnostavuutta laajemminkin. Se valaisee paitsi kirjoittajan persoonaa ja yksilöllistä kokemusta myös hänen karjalaista sukuaan ja itäkarjalaisten historiaa laajemminkin.

Aleksanteri Feodorovitš Törhönen/Tergujev (s. 6.2.1857 Repolassa, k. 27.10.1948 Nurmeksessa) oli maanviljelijä ja kauppias. Monien sukunsa miesten tavoin hän oli myös luottamusmies Repolan kirkonkylän asioissa. Törhösen talossa oli kylän koulu, ja talon isännät toimivat eri aikoina kylän staarostoina. Jo Aleksanterin isä Feodor ja tämän veli Iivana olivat olleet kylän vaikuttajia, ”starikoita”, joiden auktoriteettiin kirjoittaja usein viittaa, samoin ilmeisesti heidän isänsä Iivana Amosovitš.

[…]

Matti Törhönen ja Senni Timonen