Kielten kehittämistyö

Viime vuosina karjalan kielen asema Suomessa on vahvistunut vähemmistökieliasetuksen ja karjalankielisten oman aktiivisuuden vuoksi: on julkaistu runsaasti karjalankielistä kirjallisuutta (eniten livvinkarjalalla), kieltä on opetettu pienille lapsille kielipesässä ja muskarissa ja julkaistaan livvinkarjalalla verkkolehteä Karjal Žurnualu. Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksessa on vuodesta 2009 lähtien ollut karjalan kielen professuuri ja vuodesta 2011 lähtien karjalan on voinut merkitä äidinkielekseen väestörekisterikeskuksen tietoihin. Karjalan Kielen Seura ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto käynnistivät vuonna 2012 hankkeen karjalaisten kotiseutualueesta.

Karjalan kieli Suomessa on ollut mukana kielivähemmistönä olevia suomalais-ugrilaisia kieliä koskevassa ELDIA-nimisessä Euroopan Unionin rahoittamassa monitieteisessä tutkimusprojektissa, joka toteutettiin vuosina 2010–2013. Karjalan kielen osalta loppuraportti valmistui v. 2013 suomeksi, vienakši, varzinkarjalaksi ja livvikse, ja siinä sanotaan mm., että ”[s]en tavoitteena oli ymmärtää, arvioida uudelleen ja edistää yksilön ja yhteiskunnan monikielisyyttä.” Tutkimus osoitti sen, minkä Suomen karjalankieliset ovat tiedostaneetkin, että karjalan kieli on ”hälyyttävästi uhanalainen” ja ”tehokkaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä ripeästi”. Kuitenkin ”tulos paljastaa, että vaikka huomattava osa suomenkarjalaisista on jo vaihtanut suomen kieleen, kehitys on yhä mahdollista pysäyttää ja karjalan kielen elvyttäminen Suomessa on täysin madollista.” Lisätietoa projektin sivulla: www.eldia-project.org