Daria Ahava (1880–1944)

Kansakoulunopettaja Daria Ahava (vuoteen 1906 asti Afanasjeff, o.s. Sofronoff, myöhemmin Naakka) oli ensimmäinen Suomessa opettajaksi valmistunut vienankarjalainen nainen. Hän opiskeli Vienan Karjalaisten Liiton (VKL) stipendin turvin ja teki pitkän uran kansansivistäjänä. Ahavan tarina on esimerkki VKL:n varhaisen sivistystyön tuloksista.

Daria Ahava syntyi Uhtuan Lamminpohjassa vuonna 1880 Ivan ja Irina Sofronoffin perheeseen. Sofronoffit olivat maata viljeleviä talollisia, ja perheen miehet harjoittivat myös laukkukauppaa Suomessa.[1] Perheessä oli kaksi tytärtä ja kolme poikaa, jotka kaikki lähtivät aikanaan Suomeen kauppiaiksi.[2] Suomi tuli Dariallekin tutuksi jo lapsena, sillä hän vieraili usein siellä asuvien veljiensä luona. Koulunkäynnin hän aloitti Lamminpohjassa, jossa toimi papin pitämä alkeiskoulu.

Vuonna 1900 Daria avioitui uhtualaisen Feodor Afanasjeffin kanssa.[3] Avioliiton myötä pari muutti Suomeen, missä Feodorin veli harjoitti kauppaa Kuusamossa. Vuonna 1902 Feodor perusti veljensä kanssa liikkeen Sodankylään, ja myös Daria työskenteli siellä täyspäiväisesti. Liike kuitenkin lakkautettiin parin vuoden kuluttua, kun Feodor kuoli lavantautiin vuonna 1904.[4] Daria jäi yksin lastensa kanssa, ja seuraavat vuodet nuori leski selviytyi lähinnä lankonsa ja veljiensä tuella.[5]

Ahavan elämä sai uuden suunnan vuonna 1906, kun hän sai Vienan Karjalaisten Liiton kautta mahdollisuuden kouluttautua opettajaksi. Liitto oli perustettu Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen ja Suomen suurlakon luomaan vapautuneeseen ilmapiiriin. Vienalaisaktivistit ryhtyivät toimeen ja perustivat liiton edistämään Vienan aineellista ja henkistä tilaa. Yksi ensimmäisistä VKL:n tavoitteista oli suomenkielisten koulujen perustaminen Itä-Karjalaan.[6] Kouluja varten tarvittiin karjalaisia opettajia, ja liitto päätti tukea heidän kouluttamistaan.

Suojärven Moiseinvaaran kansakoulun oppilaat opettajansa kanssa 1920-luvulla. Keskellä tummiin pukeutunut nainen on opettaja Darja Ahava. Takarivissä oikealla Santeri Matsinen ja keskellä harmaapartainen Pavel Onttinen. Lähde: Finna

Daria Ahava oli VKL:n ensimmäinen opettajaksi kouluttautumaan lähtenyt stipendiaatti.[7] Hän oli jo aiemmin ilmaissut halunsa opiskella opettajaksi, ja koska hänen veljensä ja lankonsa olivat mukana VKL:n johdossa, Ahavan nimi nousi luonnollisesti esiin. Ahava aloitti opintonsa Sortavalan alakouluseminaarissa vuonna 1906, ja hänen lapsensa jäivät sukulaisten hoitoon Uhtualle. Ahava oli seminaarin ensimmäinen vienankarjalainen nainen.[8] Tie opettajaksi ei kuitenkaan ollut helppo: VKL:n rahallinen tuki oli niukka ja lapset jäivät kauas kotiseudulle.[9]

Ensimmäisen lukuvuoden jälkeen Daria Ahava lähti VKL:n perustaman kiertokoulun opettajaksi Vuokkiniemelle.[10] Koulu ehti toimia vain kuukauden ennen kuin viranomaiset lakkauttivat sen, sillä sen katsottiin olevan uhka venäläiselle paikallishallinnolle. Opettajuuden ohella Ahava toimi myös liiton tiedonantajana ja kirjeenvaihtajana sekä kirjoitti havaintojaan Karjalaisten Pakinoiden toimitukselle.[11] Koska opetustoimintaa ei voitu jatkaa Vienassa, VKL ryhtyi perustamaan Kuusamoon kansanopistoa, jossa karjalaisia voitaisiin kouluttaa Suomen puolella. Ahava osallistui myös tähän hankkeeseen levittämällä tietoa opistosta Vienassa ja rohkaisemalla nuoria opiskelemaan Suomeen.[12]

Vuonna 1908 Ahava palasi Sortavalaan jatkamaan opintojaan.[13] Opettajaksi valmistuminen oli kova ponnistus, sillä alituinen rahapula pakotti Ahavan tekemään lähikunnissa opettajan sijaisuuksia opintojen ohella. Myös reumatismi hankaloitti arkea.[14] Vaikeuksista huolimatta Ahava valmistui Sortavalan seminaarista vuonna 1913 ja jäi asumaan Raja-Karjalaan, josta hän alkoi etsiä opettajan virkaa.

Vallankumouksen ja heimosotien myötä Karjalan Sivistysseuraksi (KSS) uudistunut VKL sai yllättäen uuden mahdollisuuden perustaa kouluja Vienaan. Kun suomalaiset suojeluskuntalaiset olivat valloittaneet osia Vienasta, KSS aloitti suunnitelmansa koulujen perustamisesta uudelleen. Myös Ahava vetosi seuran johtokuntaa aloittamaan koulutustoiminnan alueella.[15] Seura ryhtyi toimeen, ja loppusyksystä 1918 Ahava lähti Kajaanin kautta kohti rajaa osallistuakseen kansankielisten koulujen perustamiseen.[16] Matka kuitenkin keskeytyi, kun Karjalan rykmentti – punaisten ja itsenäisyysmielisten karjalaisten yhteenliittymä – puski suojeluskuntalaiset takaisin rajan yli Suomeen. Ahava oli ehtinyt jo Suomussalmelle asti saadessaan tiedon tilanteesta sekä siitä, että hänen suojeluskuntalaisten joukkoon kuulunut poikansa oli kaatunut taisteluissa.[17] Ahava palasi takaisin Raja-Karjalaan, eikä enää koskaan päässyt Vienaan, jonne osa hänen perheestään oli jäänyt.[18]

Raja-Karjalassa Ahava sai kansakoulunopettajan viran ensin Salmista ja myöhemmin Suojärveltä Leppäniemen kansakoulusta.[19] Vuonna 1925 hän avioitui maanviljelijä Mikko Naakan kanssa. Suojärvellä Ahava toimi aktiivisesti paikallisessa Martta-yhdistyksessä sekä opettajayhdistyksen hallituksessa.[20] Ortodoksinen usko oli Naakan pariskunnalle tärkeää, ja he olivat toimeliaita kotiseurakunnassaan: Mikko osallistui Leppäniemen kirkon rakennustoimikuntaan[21] ja Daria oli mukana perustamassa kylälle seurakunnan tiistaiseuraa.[22]

Ahava oli jo kertaalleen menettänyt kotipaikkakuntansa rajan sulkeuduttua heimosotien jälkeen. Sama kohtalo toistui toisen maailmansodan myötä, kun Suojärvi liitettiin Neuvostoliittoon talvisodan päätyttyä. Ahava joutui miehensä kanssa evakkoon Keiteleelle, missä hän menehtyi heinäkuussa 1944.[23]

Daria Ahava oli ennen kaikkea kansansivistäjä. Vaikka hänen alkuperäinen haaveensa päästä opettajaksi kotiseudulleen Uhtualle ei koskaan toteutunut, hän teki merkittävän opettajanuran Raja-Karjalassa. Ahava sai Sortavalan opettajaseminaarissa koulutuksen, mikä oli vienankarjalaisille naisille hyvin harvinaista. Karjalan Sivistysseuran piirissä hän oli ensimmäisiä käytännön naistoimijoita, joka tuki seuraa tiedonantajana ja kirjeenvaihtajana opetustyönsä ohella.

Kirjoittanut Onni Ukkonen (2025)

Lähteet

Sanoma- ja aikakausilehdet:

Aamun Koitto 1930–1934
Karjalan Heimo 1988–1999
Laatokka 1928–1944
Louhi 1904
Opettajain Lehti 1925–1937
Savo 1944

Kirjallisuus:

Ranta, Raimo. Vienan Karjalaisten Liitosta Karjalan Sivistysseuraksi V. 1906–1922. Tampere: Omakustanne 1997a.
Ranta, Raimo. Kaupan ja Karjalan puolesta 1900-luvun alkukymmeninä. Helsinki: Karjalan Sivistysseura 1997b.

[1] Ranta 1997a, 65.
[2] ”Uhtuan kylää katselemassa, oppaana kirjeet ja muistelukset”, Karjalan Heimo 5–6/1995.
[3] ”Uhtuan kirkonkirjat kertovat III-osa; Afanasjeff -perheet vuosina 1873–1904”, Karjalan Heimo 3–4/1999.
[4] ”Feodor Afanasjeff †”, Louhi 6.2.1904.
[5] ”Uhtuan kylää katselemassa, oppaana kirjeet ja muistelukset”, Karjalan Heimo 5–6/1995.
[6] Ranta 1997a, 60.
[7] Ranta 1997a, 62.
[8] ”Uhtuan kylää katselemassa, oppaana kirjeet ja muistelukset”, Karjalan Heimo 5–6/1995.
[9] ”Uhtuan kylää katselemassa, oppaana kirjeet ja muistelukset”, Karjalan Heimo 5–6/1995.
[10] ”Vienan-Karjalan suomenkieliset alkukoulut”, Karjalan Heimo 1–2/1988.
[11] Ranta 1997a, 206.
[12] Ranta 1997b, 155.
[13] Ranta 1997a, 90.
[14] Ranta 1997b, 157.
[15] Ranta 1997b, 158.
[16] Ranta 1997a, 140.
[17] ”Uhtuan kylää katselemassa, oppaana kirjeet ja muistelukset”, Karjalan Heimo 5–6/1995.
[18] Ranta 1997a, 179.
[19] ”Säädetty eläke”, Opettajain Lehti 1.10.1937.
[20] ”Opettajayhdistyksen asioita”, Opettajain Lehti 27.2.1925.
[21] ”Suojärven Leppäniemen kirkon peruskivi laskettu”, Aamun Koitto 30–31/1930.
[22] ”Uusi tiistaiseura perustettu Suojärvelle”, Aamun Koitto 7/1934.
[23] ”Daria Naakka (Ahava) †”, Laatokka 4.8.1944.