Siebran hištorij

Siebran rodindad da hištorijad on hüvä kaccuda kaiken Kard’alan hištorijan kiändüksiden kauti.

1879

Oululaine leht’miez August Wilhelm Ervasti matkazi kezal 1879 Vienan Kard’alah. Tämä matk valmišteli äijäl kard’alaižen heimidijan roidindad. Ervasti kird’utti siid kniigan Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa (Muštelmad Venän Kard’alan matkal). Tämä kird’ viritti vienalaižed da Vienas Suomeh piä elämah tulnuded kupcad, kudamiden d’oukos oli uhtudelaine Paavo Afanasjeff (müöhemba Paavo Ahava), ajattelemah tagembaižeks da venälaižembaks mänijan kodirannan oloiden kohendust.

Ruadandprogramm vienalaižiden elon kohendamižeks huabustui hill’akašti vuozil 1890. Dälges Suomen ezmaižen sordon aigad vuodel 1905 mugažo Kard’alan aktivistad suadih voiman oman ühtištuksen organizuindah niškoi.

1906

Vuoziden 1905–1906 talvel Uhtudel pidettih rahvahankeragad, kudamad edištettih organizuindruadod Suomesgi eläjiden vienalaižiden d’oukos. Vienan Kard’alaižiden Liiton pohd’ustust valmištelij kogoduz pidettih Vuazas 25.4.1906 da iče pohd’ustuzkerag Tamberel 3.–4.8.1906. Siebran siändüksiden ezmaižes kohtas miärättih ühtištuksen piämiäräks Vienan kard’alaižiden hengehižiden da materijalližiden oloiden kohenduz.

Siändüksid müöti tämän azijan edištamižeks siebr organizuičči suomenkieližid kierd- da rahvahanškolid dai rahvahanbibliotekoid, painoi sanomlehted, tugezi Kard’alan talohut leibankazvatuksen, žiivatoiden pidandan da muil aloil. Siebran Karjalaisten pakinoita (Kard’alaižiden paginoid)lehten ozuteznumer valmištui d’o Tamberen keragah. Ozuteznumeras lehten piämiäräks pandih kard’alaižuden nostattamine da lujendamine Kard’alan rahvahan keskes.

1907

Siebran varoil painettih opastundkird’ Pieni Alku-opastaja Vienan karjalaisille (Huba ABC vienankard’alaižile). Siebr tugezi kolmen vienalaižen nuoren opastundan kierdškolan opastajikš Sordavalan seminarijas. Ezmaižed kierdškolad avaittih Vuokkiniemel d’o vuoden 1906 sügüzel da erähiš Uhtuden küliš vuoden 1907 algus.

Bibliotekad da lugendpertid pandih pohd’ale Uhtuden, Vuokkiniemen, Kiestingin, Pištodärven da Düškärven külihe. Niihe lahd’ottih Suomes keratuid kird’oid sežo tüöttih äij sanum- da kuvalehtid. Uhtuden laihinbibliotekas oli lähes 1000 kniigad. Vuoden 1907 ligakuus siebr piätti maksada poštan tuondan Suomuzsalmel Vuokkiniemele piä ühten kierdan kuus.

Vienan Kard’alaižiden Liiton ezmaine kezapruaznik pidettih Kajaaniš kezakuus vuodel 1907. Kard’alaižiden kezapruaznikad pidettih mugažo Uhtudel. Vienan karuiden tieoloiden parandamižeks rubettih luadimah Kividärv–Aijonlahten tied, kudam müöhemba vedaiž Suomeh.

Venäl lujennu konservatorvald da rahvahankieližihe valgištuzliikundoihe varaiten kaccunuded pravosluavaižed papid vastustettih liiton ruadandad d’o vuodel 1907. Karjalaisten pakinoita -lehtele ei antu virgallišt painandlubad. Ühtištuksel organizuitud školad da lugendpertid kieltih vuoden 1907 sügüzel da opastajad arestuittih. Mugažo tieruadand lopittih virgmiehiden käskendas.

1909–1911

Toižen sordon aigal virgmiehed dügenzoitettih liiton ruadandan, mugai se hill’akašti puoleni vuodeh 1911 sai. Dälges vuot 1907 ruata voidih vaiku Suomen suur’ruhtinazkundan puolel. Siloi tugettih vienalaižiden nuoriden opastundad kierdškolan opastajikš Suomen seminarijoiš da painettih Karjalan Kävijä (Kard’alah kävüj) -nimel lehted vuoden 1909 loppuh sai.

Kard’alan Kird’an ilmahpiäzend vuodel 1910 oli suur’ azij. Tämän kniigan toimitti liiton kird’anvedaj kird’uttaj Iivo Härkönen. Kird’as on lähes 150 kird’utust Vienan, Anuksen, Tverin da Uuz’lidnan kard’alažalovehiš sežo Ingeriš da Vepsas.

Vie vuodel 1911 Vienan Kard’alaižiden Liit oli pidanu vuoz’keragan da valinnu siebran piälikod, vaiku ende vuot 1917 liitos ei olnu d’alos nägüžad ruadandad. Vuozil 1906–1917 liiton piämiez oli uhtudelaine Aleksei Mitro (Mitrofanoff), kudamal oli lauk Düväzküläs.

1917

Venän revol’ucijoiden vuoz’ 1917 andoi kard’alaižilegi uuden voiman koheta heimonhengišt ruadandad. Kieras dälges keväzkuun revol’ucijad Kard’alaižiden Liiton endižed aktivistad rubettih virittamah siebran ruadod. Lönnrotan roidindpäivän 9.4.1917 liiton rahvaz kerduttih Tamberel elävzoittamah oman ruadandan.

Ühtištuksen nimitez muutettih Kard’alan Valgištuzsiebraks (suomenkieline lühenduz KSS) da sen ruadandan aloveheks miärättih Vienan da Anuksen Kard’al sežo voimid müöti muudgi amuižed kard’alaižen heimon eländkohtad. Siändüksid müöti ruadandan keskkohtaks pandih hengehižen da materijalližen kultuuran edištuz. D’o vuoziden 1917–1918 talvel Vienan küliš avaittih 13 rahvahankielišt školad da toštkümment küläbibliotekkad.

Vuoden 1917 hištorijahižis kiändüksiš siebr suai omad politikalližed piämiärädgi. Kacuttih, ku Kard’algi Venän muiden hubiden rahvahiden rindal voiž rubeta omaks rippumattomaks muaks. Vuoden 1917 heinkuus siebr organizuičči Uhtudel keza- da heimpruaznikad, kudamile kogodui 9000 kard’alašt. Nämil pruaznikoil ruvettih kandattamah Liide-Kard’alan autonimijad, mihe oli mietittu siebran programm.

Politikalline tila edištui teravas, ku bolševikad otettih valdan Venäl Ligakuun revol’ucijas da Suomi tundustihe omaks rippumattomaks muaks 6.12.1917. Bolševikoiden idijad levittih Kard’alah cuarinarmijas sluužinuziden saldatoiden kauti.

1918

Vuoden 1918 algkuil Kard’alas lujas kiištettih politikan da rahvahan azijoiden perad. Rippumattoman Liide-Kard’alan idij suai kandatust kaku liittumine Suomehgi. Suomen mualažtoran aigana vuoden 1918 algus sinna tüöttih volonterd’oukoid Vienan Kard’alan liittamižeks Suomeh. Senžo perad Reboilan da Porarven kundišgi pidettih kogoduksid.

Vuoden 1918 oraskuus Kard’alan Valgištuzsiebran valičuzkund ezmažkieran sanui omad mieled Kard’alan valdkundalližeh tilah nähte. Siebran piälikod rubezi kandattamah liitust Suomeh, mida pidettih kard’alaženambišton tahtondan. Siebran ühtehine kerag da kezapruaznikad pidettih heinkuus vuodel 1918 Uhtudel. Sil aigal Uhtud oli suomelaižiden d’oukoiden valdas, kudamid ohd’azi vahnemb ohvicer Malm. Siebran kerag piätti kandattada Liide-Kard’alan liittumišt Suomeh da sida koskij taričuz tüöttih Suomen valdivoičuksele.

Vuoden 1918 lopus olod kiändüttih Liide-Kard’alan liituzpluanoid vastah. Englandilaižil pohd’ustettu Muurmanan legion ühtes ruskediden d’oukoiden ke ajoi suomelaižed Vienas da otti Kard’alan omah valdaheze. Valgištuzsiebran valičuzkund puutui kaccumah tädä tilad bokaspiä.

Vuoded 1920–1930

Bolševikoiden valdan aigal vuoziden 1920 algus Kard’alas oldih rahvahannouzud, kudamihe tuldih kerdale volonterd’oukod Suomesgi. Üks’kaik ruskedad d’oukod lopittih nämäd nouzud. Niil hädävuozil Kard’alas oldih nälgäs da nevvostvaldan vastustajid ahtištettih. Suomeh pageni toštkümment tuhad kard’alašt, kudamiden dälgimaine suur’ pagolažald rodiihe vuoden 1922 rahvahannouzun tupehtudes. Rauhan aigal erahad pagolaižed tuldih tagaze Kard’alah.

Suomen valdiv da Kard’alan Valgištuzsiebr antih pagolaižile abud sežo organizuittih škola- da kruugruadon. Siebran politikalližed piämiäräd Kard’alah niškoi diädih vähäižiks da sideged rajan taganaks katkettih, ku rajad salbattih. Siebr puutui tundustamah, ku nämiš oloiš ruadand ei voi d’atkuda rajantagaižes Kard’alas. Konz Suomen tila koheni, rubettih organizuimah pruaznikoid, perimuz- da kultuurruadod, elävzoittamah grüühkižad da keradamah Kard’al-kruugid. Runonpajattajiden muštole nostettih muštkivid da paccahid. Vuodel 1925 Valgištuzsiebran omad iänenkandajad ruvettih müöste painamah Toukomies-lehten nimel.

Nuoriden kard’alaižiden piäzendad Suomen eloh da heiden opastundad tahtottih edištada, mihe niškoi heile avaittih školakodiid da antih aburahoid. D’o vuozil 1920 pandih pohd’ale äijäd fondad kard’alaižiden kultuurruadandan da opastundan tugeks. Ezmaižed kapitalad fondad suadih lahd’aks kard’alaižil kupcil da biznezmiehil, kudamad suitettih omid varoid Suomes.

1939–1945

Dälges talvtorad Kard’alankandaz da Ladogan Kard’al puututtih Neuvostliitole, Vienan Kard’alan raja salbattih vie lujembaks. D’atktoran algus suomelaižed d’oukod tuldih Vienah, Raja-Kard’alah da Anukseh. Siloi Valgištuzsiebr tahtoi luadida ühtüded rajantagaižeh rahvahaze. Vaiku mugomad voimad ei olnu, ku Liide-Kard’alan suomelaine toravaldivoičuz iče huoldui kaikkid alovehen azijoid, mugai valgištuzruadod. Toran lopus suomelaižed d’oukod vedettiheze Kard’alas, da heiden kerdal Suomeh müöste tuli tuhid kard’alaižid pagolaižid.

D’o vuodel 1945 siebran vuoz’keragas tarkas ajateltih, min voib azuda todeks siloižis oloiš, da muga pandih siebran uuzihe siändüksihe piämiäräks ”edištada, kandattada da tugeta Suomes eläjan Kard’alan heimon rahvahallišt valgištuzruadod sežo rahvahuzidentitetan da heimhengen nostatust”. Suuremban ozan siebran ruadandas suai kard’alaižen kultuurperimuksen keradamine. D’o kezal 1940 siebr tüöndži tiedustajan keradamah mušttiedod Oulun da Kemin alovehil eläjil liidekard’alaižil.

Vuoded 1950–1970

Dälges torad kard’alaine heimruad oli tupehtumas. Vaiku vuozil 1950 Kard’alan Valgištuzsiebran ruadandah tuli uuz’ Suomes rodinuze da kazvanu liidekard’alaižiden sugupolv. Siebran kauti hüö suadih tundustamah heimhengen, idijad da kultuurperimuksen.

Dälges tošt muailmantorad siebran ruadandas tuldih ezmaižele sijale liidekard’alaine kultuurperimuz, kard’alan kiel’ omiden paginluaduiden ke da heimheng. Siebr painoi Karjalan Heimo -lehted, tugezi äijid muid painuksid da akademijahižid tiedustuksid. Kard’alah liittujad literatuurad da muid materijaloid on kerattu siebran Carelica-bibliotekkah. Siebran fondad suituttih liidekard’alašt rodud olijoiden risikanzoiden lahd’ondoiš da perindoiš. Niiden abul voidih tugeta kard’alaižiden nuoriden opastundad. D’oga vuodel on pidettu heimpruaznikoid, kudamad keratah ühteh kard’alašt rahvast.

Nevvostaigal ühtüded rajantagaižeh Kard’alah oldih tarkas miärättu da aidottu. Vai harvad rahvahanperimuksen da kielen tiedustajad, ezimarkaks akademikoi Pertti Virtaranta, piästih keradomatkoil tundustumah Vienan da muun Kard’alan eloh, kard’alaižeh kultuurperimukseh da kieleh.

Vuoded 1980–2000

Vaste vuozil 1980 Nevvostliiton perestroik avaiži rajad da andoi Kard’alan Valgištuzsiebrale luadida ühtüded rajantagaižihe kard’alaižihe. Muga vuodel 1989 siebran ruadandah piäzi tundustumah liidekard’alaižiden vajehtuzopastujiden d’ouk, kudamad opastuttih siloi Helsingin universtetas. Amu katkennuded sugu- da heimsideged piästih sidomah uudessah. Vuoziden 1990 algus pandih pohd’ale äijäd pienembad siebruz- da suguühtištuksed. Sil aigal rodittiheze Vuokkiniemen siebr, Uhtuden Randan Perimuzsiebr, Pohd’až-Vienan da Akonlahten dai muud siebrad.

Suomes eläjiden adivoičend rajantagaižes Kard’alas rubezi ülen küzütuks. Kard’alan Valgištuzsiebr luadii ühtüded ühtištuksihe, kudamad zavodittih ruata Venän Kard’alas. Vuodes 1990 sai Kard’alan Rahvahan Liit on olnu siebran kalliž ühtesruadsiebralaine. Suomes piä ülen äij rahvast kävüi pruaznikoile Kard’alah da Kard’alas piä otettih vastah pajod’oukoid siebran pruaznikoile.

Siebr on organizuinnu kard’alaižile lapsile perehadivoičendoid da kezalagriid Suomes. Vuodel 2000 Uhtudel (nügüižes Kalevalas) Valgištuzsiebr da Uhtuden Randan Perimuzsiebr algotettih lapsiden kiel’pezaruadandan kard’alan kielen elävzoittamižeks.

Siebran sadavuodišt ruadod pruaznuittih vuodel 2006 Tamberen heimpidoiš.

Enambad tiedod Vienan Kard’alaižiden Liiton da Kard’alan Valgištuzsiebran hištorijah nähte voib suada äijiš lähtegiš, kudamihe kuulutah:

 

  • Suvulta suvulle, KSS 1956
  • Suvulta suvulle II, Sakari Vuoristo, KSS 1996
  • Vienan Karjalaisten liitosta Karjalan Sivistysseuraksi v. 1906–1922, Raimo Ranta 1997
  • Karjalan kansaa valistamassa, Pekka Nevalainen, SKS 2006
  • Karjalaizien kanzallizen omantunnon kaiččii. Karjalan Sivistysseuru 100 vuottu karjalaizen rahvahan puolistajannu. Ivan A. Akimov, KSS 2013

Carelica-bibliotekan listad