Karjalan Heimo 5-6/2024

Kuvaus

Kesäkuisessa Karjalan Heimossa SKS:n viestintäjohtaja Kati Mikkola avaa Kalevalalle myönnetyn Euroopan kulttuuriperintötunnuksen merkitystä myös karjalan kielen aseman ja karjalaisen kulttuurin näkökulmasta.

Aila-Liisa Laurilan haastattelema Pekka Vaara puolestaan kertoo, miksi diplomi-insinööristä sukeutui Vienan historiaan syventyvä tietokirjailija ja historioitsija.

Kooste huhtikuisesta Pruasniekasta ja historiaseminaarista käy läpi monivaiheisen, tietoa ja tunteita sisältäneen päivän tapahtumia.

Seija Jalagin pohtii kolumnissaan ylirajaisia ihmissuhteita, joita valtioiden rajat eivät määritä.

Vienalaisen runolaulun taitajan, Hietajärven kylässä eläneen Jussi Huovisen syntymästä tuli huhtikuun alussa kuluneeksi sata vuotta. Vienankarjalaisen pakinaklubin jäsenet ovat kirjoittaneet muistoja hänestä vienankarjalaksi.

Marie Mäkinen kokoaa artikkelissaan yhteen kiinnostavaa itämerensuomalaista kirjallisuutta ennen ja nyt.

Esseensä toisessa osassa Hannu Lappalainen jatkaa pohdintaa karjalaisen identiteetin mahdollisuuksista ajassamme.

Lea Tajakka kertoo Tolvajärven kansakoulun opettajan, Kurkijoella syntyneen Antti Terännön merkityksestä koko kyläyhteisölle. Pia Paananen puolestaan haastattelee jo kymmenen vuotta Taipaleella toimineen paginapirtin väkeä sekä saattelee lukijat myös ortodoksiseminaarin vuosia Joensuussa esittelevän Seminaarielämää-näyttelyn ääreen.

Lisäksi etsitään henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita tutkimaan ja kirjoittamaan juuriltaan karjalaisen sukunsa tarinoita sukukirjojen tai artikkelien muotoon.