Karjalan Heimo 1-2/2026
Karjalan Heimo juhlii 120-vuotiasta Karjalan Sivistysseuraa vuoden ensimmäisellä, muhkealla tuplanumerollaan! Myös lehden ulkoasu on hieman uudistunut.
7,00 €
Kuvaus
Juhlavuoden ensimmäisen Karjalan Heimon avaa Paavo Ahavan (1930–2024) postuumisti julkaistu kertomus 8-vuotiaan Iivo Ahavan simpukanpyyntiretkestä ”ukon” eli isoisänsä kanssa kesällä 1904.
Kolumnisti Janne Saarikivi kysyy karjalankielisessä tekstissään, potevatko karjalaiset vähemmistöstressiä.
Toimittaja Tuukka Tuomasjukka selvittää, mitä karjalan kielen elvytysohjelman toimenpiteitä eduskuntapuolueet aikovat toteuttaa. Karjalan Heimon toteuttama puoluekysely ja selvitys on ensimmäinen laatuaan!
Tule paginale! -rubriekku karjalakse avavuu. Hiloin Natoin enzimäzenny paginkanzannu on Niko Tynnyrinen.
Aki Aunala pohtii kolumnissaan, miksi karjalaiset ovat jääneet historiankirjoituksen sivustakatsojiksi.
Marie Gumér haastattelee Nico Johannesta, suositun @segasukukiel-Instagram-tilin perustajaa.
Sopraano Sanna Matinniemi aikoo nostaa karjalan kielen täysivaltaiseksi taidemusiikin kieleksi.
Hanneriina Moisseinen tekee taidetta, jotta ihmiset saisivat kokemuksia kuulluksi tulemisesta.
Karjalan Sivistysseuran korusuunnittelukilpailun voittajat kertovat, kuinka koruideat syntyivät.
Taiteilija Čikko Pajari toi Elias Lönnrotin asuinsijoille Lohjalle vienankarjalaisen naisen äänen.
Aloitamme juhlavuoden katsaukset Karjalan Heimon historiaan. Millainen oli Karjalan Heimon edeltäjä 120 vuotta sitten ja millaisia esteitä se kohtasi?
Liisa Matveinen siirtää mestari-kisälli-periaatteella runolauluperintöä tyttärelleen Jennylle.
Timo Lehtosen laajasti kuvitetut tietokirjat syventyvät ortodoksipyhäkköjen historiaan.
Juukalainen arkeologi Antti Palmroos etsi ja löysi kesän 2025 aikana merkkejä Pielisen saariston varhaisesta asutuksesta.
Haastattelussa joensuulainen runolaulaja ja perinneopettaja Eero Peltonen: karjalaisessa kehtolaulussa elävät ajalliset kerrostumat ja arkaainen maailmankuva.
Karjalan Heimon kulttuurikritiikeissä on monipuolisesti mukana ajankohtaisia elokuvia, teatteria sekä kauno- ja tietokirjallisuutta.
Kansi: Hanneriina Moisseinen ja tärkeimmät työvälineet.
Kannen kuva: Anne Kalliola
