Murdehet
Karjalan kielen murdehet juatah kahteh piäjoukkoh: varzinaiskarjalah da livvih. Varzinaiskarjala jagavuu vienah libo pohjaiskarjalah da suvikarjalah, kumbazeh kuulutah tverin murdehetgi. Karjalan tazavallassa ylehes kolmanneksi lugietah lyydi, abo muijalla sidä pietäh omana kielenä.
Varzinaiskarjalan murdehie on paistu libo paissah näillä alovehilla:
- (vienan murdehet) Kieretti, Oulanga, Kiestingi, Viččataibaleh, Pistojärvi, Uhut, Vuokkiniemi, Suomussalmen Hiedajärvi da Kuivajärvi, Kontokki, Jyskärvi, Puanärvi, Užmana,
- (suvikarjalan murdehet) Tunguo, Suigarvi, Rebol’a, Rugarvi, Puaen, Mändyselgä, Porarvi, Ilomančči, Korbiselgä, Suojärvi, Tveri, Tihvinä, Valdai, Suistama da Imbilahti.
Pohjazet murdehet erotah suvimurdehista muga, kun näissä ei ole iänekkähie konzonanttoi (b, d, g, z da ž), abo ollah vain iänettömät (p, t, k, s da š) dm. Onnakko raja ei ole jyrkkä, vain muga kučutuissa välimurdehissa murrehpiirdiet vaihtellahes.
Livvin murdehien pagina-alovehet ollah libo on oldu nämä:
- Suojärven Hyrzylänmutka, Salmi, Tulomjärvi, Munjärvi, Siämärvi, Vieljärvi, Videle, Kotkatjärvi, Aunuksenlinnan lähikylät (Nekkulan da Riipuškalan aloveh) dai Sroičankondu (Pellonlinnan aloveh).
Livvin erot varzinaiskarjalah nähen ollah suuret, ezimerkiksi nominoin lopuissa karjalan vokualat a da ä muututah livvissä u:ksi da y:ksi.
Lyydin kieldä on paistu Aunuksenkannaksella Syvärildä Pohjais-Iänizen randah suaten kaijalla kabalehella enimyölläh livvin alovehen päivännouzupuolella.
Lyydin murdehet juatah kolmie: Kondupohjan rajonassa paissah pohjaislyydie, Priäžän rajonassa keskilyydie da Aunuksen rajonassa Kuujärven libo suvilyydie.
Karjalan kieli, lyydin kieli da suomen kielen karjalaismurdehet -kartta (pdf)