Verkkoainehistot > Karjalatiijot > Kul’turu

Kul’turu

Kultuur-sanan voib tundustelta ozuttajaks erahan d’oukon – täs kird’utukses kard’alaižiden – hengehižiden da materijalližiden sualehiden tukkuh.

Vaiku kard’alaine kultuur -termin aidotah tabad müöti perimukselližeh kard’alaižeh rahvahankultuurah. Levedemba sen aloveheze kuulutah kaikkiden Kard’aloiden rahvahankultuurad: Suomen kohtiš (Suvi-Kard’alas, Ladogan Kard’alas, Raja-Kard’alas da Pohd’až-Kard’alas), Venän Kard’alas (Vienan Kard’alas da Anukses), Südäm-Venän Kard’alas (Tveriš, Valdajal da Tihvinas) dai Ingerin erahiš kohtiš (ižoran küliš).

Täs kird’utukses müö azetumme kard’alaižen kultuuran muaile, kudamil ruadau Kard’alan Valgištuzsiebr: Vienan Kard’alah, Anukseh da Raja-Kard’alah. Täs Kard’alas pagištih kard’alan kielt, da tägä perimukselline kard’alaine kultuur d’atkui XX:ndeh vuoz’sadah sai.

Kard’alaižen kultuuran tuttavembad runo- da muuzikluadud oldah kalevalaižed runod da itkendvirded, materijalližed formad oldah puuhuonuksed, käziruadod da süömäd, institucijahižed luadud oldah suguperimuksed (suadibad, muahepanend, kalmižemad, pruaznikad), promuzlahižed luadud oldah püüdänd, kaskenajo, torguind dai uskondluadud oldah pravosluavuz, starovier da rahvahanusk.

Kard’alaine perimuzkultuur siirdui suuhižes formas ühtel sugupolvel toižele. Kird’uttamattomah kultuurah liitutah muštand dai d’atkujad muutuksed, kudamad puaksus tuodih vierahad kultuurad. Muga nügüižes kard’alaižes kultuuras löüdüu mont kierdust. Sen pohd’al nägüu tuhiden vuoziden tagaine pohd’aižen püüdändkultuuran šamanistahine muailmankacund. Müöhembaižes savokard’alaižes püüdänd- da kaskenajokultuuras piäelemetoikš tuldih rodu, kalmoilekävünd da tiedohuden institut. Ristanusk tuli omihe tradicijoihe muga, ku kard’alaižen kultuuran vahnad luadud sulettih pravosluavaižeh vieroh vai diädih elämah sen rindale.

Kard’alaine kultuur kazvatti omanlauduižed formad da änikoičči keskaigal Ladogan luodeh-, pohd’- da pohd’liiderandoil. Kard’alaižiden elänkohtad oldih torg- da vezitieiden suaroil, mi andoi pohjan heiden materijalližele da hengehižele rikkahudele. Kultuurah tuldih elementad liideges, suves da luodehes. Ristanvier matkazi Kard’alah XI:nden vuoz’sadan algus sluavilaižiden kauti. Matti Kuusi oli sida mielt, ku kalevalaižeh runoh kard’alaižed opastuttih hämälaižil siirdujil IX:ndel vuoz’sadal, Heikki Kirkinen sanui runoiden sündündmuaks kandsuomelaižen Liide-Baltijan. Tämä azij ei ole ihan selged. Kalevalaižeh runoluaduh da melodijah pandih siid kaik piätiedod da -nerod.

Ladogan randoil piä kard’alaine kultuur leviži kard’alaižiden eländkohtiden kerdal Vienah, Anukseh, Raja- ja Pohd’až-Kard’alah, Pohd’anmuan randoile sai. Uuzil eländkohtil kultuur muutui da eli ristikanzoiden da ümbärišton keskes, ka se siästi omad ardehed: rodusideged, kuolijoiden muštandan, tiedohuden, runonpajatuksen, itkendvirded dai püüdänd- da kaskenajokultuuran lujan kütküden luondoh.

Kard’alaine kultuur vard’oittih XX:nden vuoz’sadan alguh sai, vahnembal luadul Vienan Kard’alas, dai mugažo muil pravosluavaižen Kard’alan alovehil: Anukses, Raja-Kard’alas, Pohd’až-Kard’alan da Kainuun kard’alaižis liideküliš. Kard’alaižen kultuuran elonvägi nämil alovehil on selgitettu moneh luaduh. Pohd’ustekseks on ozutettu pravosluavaižen kirikon toiženkestand dai voimatuz, Kard’alan suur’ edahuz, rahvahan vähäine lugendnero sežo püüdänd- da kaskenajokultuur, kudam oli hätken kalevalaižen eländluadun pohd’an. Kaskenajon kieldand da XX:nden vuoz’sadan hištorijahižed dielod lähettih kard’alaižen kultuuran laskun Vienan Kard’alasgi.

Venän Kard’alas vie erahad ristikanzad maltetah pajattada kalevalašt runod da itketah iänel. Heid on dälgimažaigah sai tabattu Suomesgi evakoiden keskes. Vaiku vahn kard’alaine suuhine, muštonvaraine, arttel’kultuur on loppinuze. Kalevalaižen runonpajatuksen da rahvahanmuuzikan uuz’ elo rajan puolel dai toižel d’atkau omah luaduh kard’alašt kultuurad. Täs kaivos amultah omad väged mugai muud kard’alaižen kultuuran nügüižed luadud: kard’alaižed siebrad, runoküliden elävzoittamine, kard’alaine literatuur, Kalevalan d’atkuj tiähtiduz, Kard’alan tiedustuksed dai kard’alaižen identitetan da ühteshengen suand da ozutuz.

 

Literatuur:

Kirkinen, Heikki: Pohjois-Karjalan kalevalaisen perinteen juuret. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988.

  • Kuusi, Matti (toim.): Kalevalaista kertomarunoutta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1980.
  • Sarmela, Matti: Suomen perinneatlas. Kansankulttuurin kartasto 2. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994.
  • Sihvo, Hannes: Karjalainen kulttuuri ja kulttuuri Karjalassa. Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo (toim.): Karjala. Historia, kansa, kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998, 449-470.
  • Siikala, Anna-Leena: Itämerensuomalaisten mytologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012.