Paginluadud

Kard’alan kielen paginluadud d’agetah kahteh piäd’oukkoh: varzinažkard’alah da anuksenkard’alah (livvih). Varzinažkard’al d’agaze vienankard’alah (pohd’kard’alah) da suvikard’alah, kudamah liitutah Tverin dialektadgi. Kard’alan tazavaldas on tulnu tabaks kaccuda kolmandeks piädialektaks lüüdi, vaiku mujal sida pidetah oman kielen.

Varzinažkard’alan nügüižed da endižed dialektalovehed:

• (vienankard’alan luadud) Kieret’, Oulang, Kiestingi, Vicctaibaleh, Pištodärv, Uhtud, Vuokkiniem, Suomuzsalmen Hiedadärv da Kuivadärv, Kondok, Düškärvi, Puanarvi, Užman;
• (suvikard’alan luadud) Tungud, Suigarvi, Reboil, Rugarvi, Puaden, Mändüselg, Porarvi, Ilomanč, Korbiselg, Suodärv, Suištam, Imbilaht’ sežo Tver’, Tihvin da Valdaj.

Pohd’aižed paginluadud eroitah suvikard’alas mugalleh, ku nämiš ei ole iänikkahid konsonantoid (b, d, g, z da ž), vai niiden sijas oldah iänettomad (p, t, k, s da š) dm. Vaiku tämä raja ei ole dürk, pohd’- da suvikard’alan keskehižis dialektoiš kielenpiirdeged vajehteltaheze.

Livvinkard’alan nügüižed da endižed dialektalovehed:

• Suodärven Hürzülänmutk, Salmi, Tulomdärv, Luodeh-Mundärv, Siämärvi, Vieldärv, Videle, Kotkaddärv, Anuksenlidnan aloveh (Nekkul da Riipuškal) dai Sroičankondud (Peldonlidnan alovehel).

Äijäd piirdeged eroitah livvin da varzinažkard’alan: üks’ selged eroituz on ned nominad, kudamiden lopus varzinažkard’alan a da ä -vokaloid vastatah livvin u da y.

Lüüdin kielt on pagištu Anuksenkandaksel Süväril Pohd’až-Iänižen randale piä pitkäl da kaidal alovehel, suurembaks vuitikš livvinküliden liidepuolel. Lüüdin kiel’ d’agaze kolmeh dialektd’oukkoh: Kompohd’an rajonas pagištah pohd’lüüdid, Priäžän rajonas kesklüüdid da Anuksen rajonas Kujärven lüüdid (suvilüüdid).

Kard’alan kiel’, lüüdin kiel’ da suomen kielen kard’alaždialektad -kart (pdf)