Kard’alankieline literatuur

Ezmaižed kird’utuksed da kird’ad kard’alal kielel

Kaikkid vahnemb kard’alankieline mušt on XIII:ndel vuoz’sadal kird’utettu Uuz’lidnan tuohkird’aine numer 292. Kard’alankieližed sanad, kohtan- da hengennimed voib löütä vedokird’oiš: vuoziden 1496 da 1563 Iänižen ümbärišton viižikon vedokniigoiš, vuoden 1500 Uuz’lidnan Vadd’an viižikon vedokniigas da vuoziden 1589–1593 ezmaižes ruoččilaižes mua- da vedokird’as. Nämäd oldah nägüžad kard’alaižiden hištorijan lähteged.

Herran malitv painettih Sebastian Münsteran Cosmographia (Kosmografij) -ruados vuodel 1544. Mikael Agricolan Psalterin ezisanas mainitah kard’alaižiden vanhad d’umalad. Hollandilaine matkmiez Simon von Salingen kird’utti XVI:ndel vuoz’sadal, ku Venäl eläj Feodor Zidenowa -nimine filosof kird’utti Kard’alan da Lapin hištorijan da kiändži kard’alan kielele uskontundustuksen da Herran malitvon. XVII:nden vuoz’sadan algus D’allahtes elänuded tiedoinikad kird’utettih puheged lüüdin kielel.

XVII-XVIII:ndžil vuoz’sadoil Solofkan manasteriš da Uigd’ogen starovierskiitoiš kird’utettih käzil ezmaižed kard’alankieližet sananikad. Vuodel 2013 Petrouskoin universtetan kird’kodi luadii kird’an Solofkoil vuozil 1660 Afonan arhimandrital Feofanal kird’utetus sanalistas. XVIII:nden vuoz’sadan lopus painetus P. S. Pallaksen verdadelijas sanakird’as on lähes 300 venän sanad kiättü ”Kard’alan” da ”Anuksen” kielile.

Vuodel 1804 nägi ilman kieras kaks’ ezmašt kard’alankielišt kird’ad. Se oli lühüden katehizisan kiändüz, kudam sežo piästettih kahtel – ”Kard’alan” da ”Anuksen” – kielel. Siid vuodel 1820 Piiteriš painettih Tverin kard’alaks kiättü Matvijan D’ovanheli (Herran miän Šündü-ruohtinan svätoi Jovanheli Matveista karjalan kielellä). Tämä kniig nostatti Europas suurt intressad. XIX:ndel vuoz’sadan lopus rubettih kiändämäh da piästämah ilmah d’ovanhelikiändüksid mugažo vienankard’alaks. XX:nden vuoz’sadan algus Venäl painettih äij hengehišt literatuurad kirilahižel asištol, mil opittih vastustada suomen kielen levitust pravosluavaižiden keskeh.

XIX:nden ja XX:nden vuoz’sadoiden rajal piästih mugažo opastund- da sanakird’oidgi. Muga vuodel 1887 Moskovas nägi ilman ezmaine kard’alankieline ABC-kird’, kudaman luadii Tverin kard’alaks opastaj Anastasija Tolmačevskaja. Vuodel 1894 painettih vienalaine ABC. Ezmaine kniig lüüdin kielel on Mihail Georgijevskoin sanakird’, kudam piäzi ilmah vuodel 1908 Piiteriš.

Dälges Ligakuun revol’ucijad kard’alankieližen literatuuran painand siirdui vähäks aigaks kaikkineh Suomeh, kus kard’alan kird’kielt kohendži Edvard Vilhelm Ahtia. Ahtia da kard’alaine leht’miez Iivo Härkönen luadittih mugažo ladinalaižil asioil runokogoduksid da muud literatuurad.

Kard’alan kird’kieliden lühüd aigaine

Vuoziden 1930 algus Tverin Kard’alas rodiiheze ladinalaižil asoil kird’utettu kird’kiel’. Vuozil 1930–1937 täl kielel piästettih enambal ABC-, lugend- da sanakird’oid sežo grammatikoid, opastuzmaterijaloid, matematikan da muid školan opastundkniigoid. Mugažo painettih äij lapsiden kiändüzliteratuurad, vaiku oreginalahišt literatuurad Tverin kard’alaks oli ülen vähän. Kaikked piäzi ilmah enamb sadad kard’alankielišt painust.

Lühüdaigaižeks diäi kirilahižel asištol kird’utettu kard’alan ühtehine kird’kiel’ Kard’alan Autonomijahižes Socialistahižes Nevvosttazavaldas vuoziden 1930 toižel puolel.

Enamb tiedod on Esa Anttikosken licenzijatruados Nevvostliiton kiel’politik: Kard’alan kird’kielen huabustuz vuozil 1930 (Neuvostoliiton kielipolitiikkaa: Karjalan kirjakielen suunnittelu 1930-luvulla).

Fikсijanliteratuuran ezmaižed hašmuksed

Ezmaine tiedos olij kard’alankieližen fikcijanliteratuuran luadind on siämärvelaižen Miron Smirnovan kird’utuz Kard’alaižen iän’: matkkird’utuksed da kard’alankieližed runod (Golos korela: putevija zametki i korel’skaja poezija), kudam painettih Piiteriš vuodel 1890 kirilahižil asoil.

Suištamol rodinuze Iivo Härkönen oli huomaittav kird’uttaj, kiändäj, opastaj da ende kaikked heimidijan kandattaj, Kard’alan Valgištuzsiebran valičuksen pitkaigaine kird’anvedaj. Vuodel 1910 häin toimitti suomeks Kard’alan kird’an (2. painuz piästettih vuodel 1932). Sen rindal häin kird’utti da kiändži kard’alaks äijäd runo- da pajotekstad: Nouseva heimo: runoja suomen- ja aunuksenkielellä (1921), Laululoi aunukselazil: laulettavie da saneldavie heimokanzan laululoi da runoloi aunuksen kielel (1921), Kibunoi: suomalaizie runoloi aunukselazil 1-2 (1925 da 1927).

Kielentiedustaj E. V. Ahtia kerazi äijän kard’alan sanoid da luadi kard’alan grammatikan vuozil 1930. Häin kiändži Biblijan tekstoid sežo kird’utti runoid da virzid V. Peiboin nimel: Karjalastu virttü (1917), Rahvahan kandeleh (1922) da Vieronvirzie (1923).

Vuozil 1930 tartuttih literatuuruadoh Kard’alan ASNT:n suomenkieližed kird’uttajad, kudamad luadittih siloi kard’alangi kielel. Täs voib mainita kard’alaks kird’utetud proozluadindad, kut Antti Timožen Lentomassiina (1933), Fedor Ivačevan Jauhinkivi (1934) da Iivo Nikutjevan Marfa (1935). Silžo aigal Krisun Miikul, Fedor Isakov, Nikolai Laine da erahad muudgi kird’utettih kard’alaks runoid.