Kieli

Kard’alan kiel’ on Suomes aino vähembišton kandkiel’ (autohtonahine kiel’), mi tiähtidau sida, ku kard’alad on pagištu Suomes senžo aigan, kut suomen kielt, toižin sanoin ”ainos”. Vaiku Suomesgi kard’al suai virgalližesti oman kielen (eigi suomen paginluadun) tilan vaste siloi, ku kard’alan kiel’ tundustettih ühteks Suomen ebäalovehelližeks vähembištkieleks vuodel 2009 tazavaldan prezidental antul azetuzmuutuksel. Azetuzmuutuz tuli vägeh 4.12.2009, da sida müöti kard’alan kieleh pädetah ned Europan vähembišt- da alovehkielid koskijan ustavan kohtad, kudamad Suomi on rattificiruinnu.

Kard’alan kiel’ kuuluu suomelaž-ugrilaižihe kielihe, liidemerensuomelaižeh kiel’pereheze. Kard’alan lähembaižed sugukieled oldah ümbäri Liidemeres pagištavad suomen, lüüdin, vepsan, ižoran, vadd’an, viron da liivin kieled. Kard’alan kielt pagištah vai on pagištu pitkäl kaidal alovehel Venän Kard’alas Vienas Anukseh piä, Südäm-Venäl Tverin, Valdajan da Tihvinan alovehil dai Suomes Raja-Kard’alas (Salmin kihlkundas) sežo Hiedadärven, Kuivadärven da Kuhmon Rimmin vienalaižis küliš. Nügüde kard’alaižid on kaikel Venäl vähemb 100 000 henged da kielenpagižijoid lähes 50 000 henged. Suomes kard’alankieližid on lähes 11 000 hüvin pagižijad da ližaks 20 000 henged elgendau da vähäšt pagižou kielt.

Kard’alan kielen vahnad paginalovehed nägütah kartal, kudamal oldah mugažo suomen kielen liidedialektad da lüüdin kiel’.

Kard’alan kielele Suomes on antu mont nimitust: kard’al-anuks’ (karjala-aunus), Kalevalan kiel’ (Kalevalan kieli), Liide-Kard’alan kiel’ (Itä-Karjalan kieli) dme. Sida on viärin pidettu suomen kielen paginluadun, liidekard’alaižen dialektan. Mugoine tundusteluz oli väges enambal politikan tähte toižen muailmantoran aigal, ende da dälges torad. Kard’alan kielt ei pida segoittada suomen kard’alaižihe paginluaduihe: Suvi-Kard’alan da Kard’alankandaksen suviliidedialektoihe eigi Pohd’až-Kard’alan savolaždialektoihe.