Istourija

Hištorijas Ruočin da Suomen valdkundiden sežo Uuz’lidnan da Moskovan Venän valdan al olijoiden muaiden keskehine raja vajehtelihe äijäd kierdad Torniod’ogen da Pähkinlidnan keskel. Kard’alan hištorijad koskijas vuitiš sanutah, kut kard’alaižiden heimaloveht d’agettih kahteks valdkundiden rajal Pähkinsuaren miirus tähe päiväh sai.

Kard’alan kielt muamankielen pagižijan da pravosluavudeh uskojan Kard’alan rahvahan eländkohtad oldih hištorijan kauti kaikkineh rajan Venän puolel.

Vienan Kard’alaižiden Liit (Wienan Karjalaisten Liitto) da sen d’atkaj Kard’alan Valgištuzsiebr otettih oman ruadandan piäazijaks Vienan, Anuksen da Raja-Kard’alan kielen da kultuuran vard’oičendan dai valgištuksen levituksen nämile alovehile. Rajoiden uudessah panendah eigi muihe valdkundien keskehižihe politikalližihe küzündoihe tämä siebr ei kaikkineh segonnu luguh ottamata vuozid 1917–1918, konz kard’alaižed Venän muiden vähembištrahvahiden rindal kacuttih omad rahvahallišt tilad. Sihe aigah siebr ezmai kandatti Vienan Kard’alan autonomijad da müöhemba liitust nuoreh Suomen valdkundah. Dälges sida siebr ei nostanu rajoiden vajehtuksen eigi Kard’alan valdkundalližen tilan küzündoid.