Ühtištuz

Ühtištuz

Kard’alan Valgištuzsiebran strategijahižen ruadandan alovehed oldah kiel’ da kultuur, hištorij da perimuz, kird’oiden painand dai grüühäd (küük).

Nügü elämme kard’alan kielen da kultuuran vard’oičendan da kohenduksen dälgimašt aigad. Unescod müöti kard’alan kiel’ on d’o kadondanalaine kiel’, da lüüdi on vie pahembas tilas. Kielen elohdiämižeks tänäpä pidau ottada levedembad da uudembad kacundkohtad. Kard’alankieližed vuit’kultuurad kazvettih, da kard’alankieline popul’arine muuzik, tiatar, literatuur da socialližen medijan grupad ozutettih, ku kard’al pädöu lidnangi oloihe.

Kielen elohdiämižeh da kohendukseh niškoi kaikkid suuremb roll’ antah opastajile da niile metodoile, kudamiden kauti kielenmaltand siirtah nuorembile sugupolvile. Valgištuzsiebran ruadon piäkohtad oldah ende kaikked opastajiden valmištuz, uuziden ruadandluaduiden da uudenaigaižen opastandtehnologijan pideluksehotand, opastundmaterijaloiden luadind da ilmahpiäständ, kiel’kursad. Kut kielen mugai kultuuran vard’oičendah niškoi pidau  huolduda, ku kiel’- da runoardehed  siästütaiž ühtes sugupolves toižeh. Siebr ruadau aktivaižesti kultuurahižen vuorpaginan lujendamižeks da edištau kultuurvajehtust.

Siebr kaccuu, ku kard’alaižuden popul’arizuindah niškoi pidau koheta kielt da kultuurad muga, ku nämä pädetaiž d’ogapäiväižeh eloh da pagižutetaiž nuorižod.

Hištorijan da perimuksen keraduz on Valgištuzsiebran igahine ruad. Siebr ottau vastah hištorijahižid materijaloid da pidau huolt niiden azijahižes suatandas arhivan vai  muuzijan kogoduksihe. Siebr tugedau suguntiedustuksidgi. Se vedau oman sugupuun tiedustelijad členad ühteh da abuttau heile löütä materijalad suguntiedustukseh niškoi (ezim. kirikonkird’ad da muud dokumentad Kard’alas da Suomes).

Siebr edištau mugažo kard’alaižuden da kard’alaižiden hištorijan tiedustuksid omal tiedustuzruadandal da kird’oiden painandal sežo d’agau aburahoid tiedustajile.

Kird’oiden ilmahpiäständ on siebran vägev puol’, ende kaikked oman Kard’alan Heim (Karjalan Heimo) -kuvalehten toimittamine. Omas painandsard’as da internuotas siebr piästäu harvanluadušt, Kard’alah da kard’alaižudeh liittujad literatuurad.

Valgištuzsiebr elävzoitti grüühäd (küükän) dälges muailmantorad, ku Helsingin Seurasuarel rubettih viändämah niihe vuodel 1951. Siebr organizuiččou kižoid kut omas kruugas, mugai kaikenmoižile d’oukoile, školile da firmoile. Sen rindal grüühkiža on hüvä siebran da rajantagaižiden kard’alaižiden ühtesruadon luad.