Toimindu

Karjalan Sivistysseuru eläy nygyaigua da uvvistau omua toimindua aijan ololoin mugah. Ylirajazen toimindan muvvot ollah vaihteltuhes histourien aigah. Nygöi toimindua karjalazien da muijien yhtesruadajien kel kehitetäh partn’oražuon henges tazaverdažuon da mollembinpuolizen hyvyön pohjal.

Karjalan Sivistysseuru on oman toimindan allus algajen jullannuh karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua koskijua kniigua: opastundukniigua, tutkimusruaduo da kaunehkirjalližuon tevostu. Myöhembi oli piästetty ilmah äijy ezimerkikse Karjalan Sivistysseuran merkiristikanzoin biografiedu sego Karjalan da Karjalan pagolazien histouries kerdojua kniigua.

Seuran oman lehten julguamine on olluh perustamizes algajen jatkunuh perindö. Enzimäine lehti ”Karjalaisten pakinoita” (”Karjalazien paginoi”) piäzi ilmah vuvvennu 1906 näytehnoumerannu ilmai julgavolubua. Tulieloin vuozikymmenin lehtie piästettih ilmah eri nimil, ezim. Toukomies da Wiena-Aunus. Vuvvennu 1945 alallizekse nimeksi oli otettu Karjalan heimo.

Enzimäine Seuran varoil jullattu kniigu oli aberi ”Pieni Alku-opastaja Vienan Karjalaisille”, kudai piäzi ilmah vuvvennu 1907. Julgavotoimindu on iellehgi Seuran painočokehalovehii, kuduas perindöllizien julgavomuodoloin vieres kehitetäh nygyaigazien verkojulgavoloin tuottamistu sego yhtesruaduo Ven’an karjalazien partn’oroinke.

Vuvvennu 2012 piätettih luadie alallizekse julgavosarju, kuduale luajittih oma ulgo- da taidehelline ilmeh. Julgavosarjan enzimäine kniigu, Salme Syrin Missä koti, muamoseni? piäzi ilmah talvikuus 2012 da jo pakkaskuus 2013 jullattih sen toine painos.

Pekka Zaikovan kirjutettu vienankarjalan kielioppi piäzi ilmah vuvven 2013 allus.

Julgavosarjan ielline tevos oli Jukka Akimovan livvinkarjalankieline Karjalan Sivistysseuran 100-vuodishistouriikki, kudaman Seuru sai kirjuttajalpäi lahjakse 100-vuozipäivän pruazniekannu. Kniigu ezitettih Heimopruazniekas vuvven 2013 sulakuus.

A.V. Ervasti, kuduadu on kučuttu kai karelianizman tuatakse, sežo kirjutti kaunehkirjallizen kerdomuksen nimel Ahma. Käzikirjutus oli valmis juuri enne Ervastin kuolendua vuvvennu 1900, da käzikirjutustu on säilytetty Seuran arhiivas. Nygöi käzikirjutus on kirjutettu puhtahakse, toimitettu, da Sivistysseuru julgai romuanan sygyzyl 2013.

Sivistysseuran toimindah ainos on kuulunuh histourien tallendamine. Ezimerkinny täs ollah paiči muudu yhtistyksen ylen suuret arhiivat sego Carelica-kirjasto. Tallendamal histouriedu da perindyö Seuru pyrgihes toimimah kanualannu mennyöh aigah nuorembile sugupolvile. Seuru ottau vastah histouriellistu ainehistuo da välineistyö da libo säilyttäy sen iče, libo pidäy huoldu sen pättäväs arhivoičendas libo muzeih andamizes.

Histourielline arhiivu piäozin siirrettih vuvvennu 2008 Kanzallisarhiivah. Sie on tutkijoin da muijien Karjalan dielolois kiinnostunnuzien käytettävis. Seural on iellehgi ylen äijy tutkijoin mieldy kiinnittäjiä ainehistuo, ezimerkikse, tundietun sugututkijan Irja Rämän materjualat. Toimistos olijoih arhiivoih voibi tunnustuo tossargen da nellänpiän 10–15 välizenny aijannu.

Seuran Carelica-kirjastoh kuuluu enämbi 5000 tevostu, kudamien joukos on äijy harvinastugi. Carelica-kirjasto palvelou tutkijoi da Karjalan dielolois kiinnostunnuzii. Tevoksii ei sua ottua laihinakse, ga niilöih on mahto tunnustuo Carelica-kirjastos toimistoaijannu tossargen da nellänpiän 10–15 aigah.

Fotokuvakogomukses on enämbi 4000 fotokuvua, äijät niilöis kuvatah kylii da hieruloi, kudamii enämbiä ei ole.

Seuran toimindua finansiiruijah ozanottajien maksoloin, lahjoituksien da dengufondien avul.

Joga vuottu Karjalan Sivistysseuru organizuiččou vuozikerähmönke heimopäivynedälinlopun, kudai on avvoi kaikile karjalažuos kiinnostunnuzile.