On mieldykiinnittäi kačella Seuran roindan histouriedu Karjalan histourien kiänälmyksien kauti.
1879
Kezäl 1879 oululaine lehtimies August Wilheil Ervasti karjalazen heimoidejan syttymizes lähti tärgieh matkah Vienan Karjalah da kirjutti sih näh kniigan ”Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa” (”Mustelmat Ven’an Karjalan matkah näh”). Kniigu innosti vienalazii da Vienan Karjalaspäi muuttanuzii kaupiččijoi, kudamien luvus oli uhtuolaine Puavo Afanasjeff (myöhembi Paavo Ahava), duumaimah loittonijan ven’alastujan kodoilan ololoin kohendamistu da parandamistu.
1890-luvul toiminduprogrammu vienankarjalazien eloksen ololoin parandamizekse rubei vähin-vähäzin ozuttamahes tovellizekse. Vuvvennu 1905 enzimäzen sordokavven loppiettuu Suomes nähtih sežo Karjalan dieloloin järjestämizen mahtuo.
1906
Vuozien vaihtehes 1905–1906 Uhtuos pietyt kanzallizet kerähmöt viritettih innostustu sežo Suomes eläjien vienankarjalazien keskes. Wienan Karjalaisten Liiton (Vienan Karjalazien Liiton) perustamistu varustai kerähmö piettih Vaasas 25.4.1906. Seuran perustamiskerähmö piettih Tamperehel 3.–4.8.1906. Seuran siändölöin enzimäine pygäl miäritteli Seuran tarkoituksekse ”Vienankarjalazien hengizen da ainehellizen tilan kohottamizen”.
Siändölöin mugah Seuru todevutti omua tarkoitustu ezimerkikse perustamal suomenkielizii kierdo- da rahvahanškolii sego rahvahankirjastoloi, julguamal lehtilöi da popul’ariziiruimal Karjalan ainehellistu kul’tuurua muanruavon, karjanhoijon da muungi talovuon alal. Seuran lehten”Karjalaisten pakinoita” (”Karjalazien paginoi”) näytehnoumeru valmistui jo Tamperehen kerähmöh. Näytehnoumeras azetettih lehten tarkoituksekse paiči muudu karjalazien kanzallizen tunnon lujendamine da eloh nostattamine.
1907
Seuran dengoil piästettih ilmah aberi ”Pieni Alku-opastaja Vienan karjalaisille” (”Pieni algu-opastai Vienan karjalazile”). Kolme vienankarjalastu nuordu opastui Seuran kannustettavannu Sordavalan seminuaries kierdoškolaopastajikse. Enzimäzet kierdoškolat avattih Vuokkiniemes jo sygyzyl 1906 da erähis Uhtuon kylis kevättalvel 1907.
Uhtuon, Vuokkiniemen, Kiestingin, Pistojärven da Jyškyjärven kylih perustettih kirjastot da lugupertit. Niilöih kerättih kirjalližuttu lahjoittajil Suomespäi sego tilattih äijy kaikenualastu lehtie da žurnualua. Uhtuon laihinkirjastos terväh oli jo enämbi 1000 tevostu. Ligakuus 1907 Seuru piätti finansiiruija poštankandamizen Suomussalmelpäi Vuokkiniemeh kerran kuus.
Vienankarjalazien Liiton enzimäine kezäpruazniekku piettih Kajaanis kezäkuus 1907. Sen jyttyine pruazniekku järjestettih sežo Uhtuos. Vienan pahoin kulletusololoin kohendamizekse pandih alguh dorogan rakendamine Kivijärven–Aijonlahden välil; tarkoituksennu oli sežo jatkua sidä Suomeh.
Ven’al lujendunnuh konservatiivine halličusvaldu da kanzankielizih opastusliikkehih uskomattomasti da ebäillen koskenuhes ortodoksine (pravoslavnoi) papisto oldih tiel Liiton ruandale jo vuvvennu 1907. Karjalaisten pakinoita (Karjalazien paginoi) -lehti ei suannuh virrallistu julgavolubua. Liiton organizuitut školat da lugupertit kiellettih sygyzyl 1907 da opastajat pandih tyrmäh. Dorogan rakendusruavot loppiettih virguniekoin käskyn mugah.
1909–1911
Toizen sordokavven aigua virguniekoin ahtistettu Liiton ruandu väheni vähin-vähäzin vuodeh 1911. Toimindua voidih jatkua vuvven 1907 jälgeh vai Suomen suuriruhtinaskunnan puolel; vienankarjalazii nuorii kannustettih kierdoškolan opastajan opastukses suomelazis seminuarielois, da lehtie voidih jullata Karjalan Kävijä (Karjalan Kävii) -nimel vuvven 1909 loppuh sah.
Merkittävy kul’tuururuado oli Liiton sekretarin, kirjuttajan Iivo Härközen, toimitetun Karjalan Kirjan valmistumine vuvvennu 1910. Kniigah kuuluu läs 150 kirjutustu Vienan, Anuksen, Tverin da Novgorodan karjalažuos sego Inkeris da Vepsäs.
Vie vuvvennu 1911 Vienan Karjalazien Liitto pidi vuozikerähmön da valličči johtokunnan, ga nägyjiä ruandua Liitol ei olluh enne vuottu 1917. Liiton paginanvedäjänny oli vuozinnu 1906–1917 Uhtuospäi roduzin olii Jyväskyläs kaupiččijannu ruadanuh Aleksei Mitro (Mitrofanoff).
1917
Ven’an vallankumovusvuozi 1917 andoi karjalazilegi sežo vallan virittiä heimohengisty toimindua. Kerras kevätkuun vallankumovuksen jälgeh Vienankarjalazien Liiton endizet aktivistat ruvettih virittämäh Seuran ruandua. Liitto kerävyi Lönnrotan roindupiän 9.4.1917 Tamperehel zavodimah toimindua uvvessah.
Yhtistyksen nimekse otettih Karjalan Sivistysseura (KSS) da sen toimindualovehekse miäriteltih Viena da Anus sego mahtoloin mugah muugi ”alguperäine karjalazen heimon eländyaloveh”, kui uvvistettulois siändölöis sanottih. Toimindu keskityi siändölöin mugah iellehgi hengisty da ainehellistu kannatustu koskijah ruadoh. Jo talvel 1917–1918 suadih Vienan kylih 13 kanzankielisty školua, da kyläkirjastoloigi ehtittih perustua tostukymmendy.
Vuvven 1917 valdivollizien bauhuloin aigua KSS sežo azetti poliittizii tavoittehii. Piämiäränny oli, gu Karjala menis niilöin Ven’an vähembistökanzalližuksien jälgeh, kuduat tahtotah suaja syväinpuoline iččenäžys. Heinykuul 1917 Seura pidi Uhtuos kezä- da heimopruazniekan, kuduah otettih ozua 9000 karjalastu. Uhtuos ruvettih kannattamah Seuran miäritettylöi tavoittehii autonomizes Päivännouzu-Karjalas.
Yhtelläh poliittine kehitys meni edehpäi terväh bol’ševiekoin otettuu vallan Ven’al Ligakuun vallankumovukses da Suomen tulduu iččenäzekse 6.12.1917. Bol’ševiekkuideju leveni myös Karjalah suarin armies sen omaksunnuzien karjalazien saldatoin tuovunnu.
1918
Vuvven 1918 algukuuloinnu Karjalas paistih kihahtellen poliittizis da kanzallizis kyzymyksis. Ajatukset iččenäzes Päivännouzu-Karjalas da sidä paiči vie liittymizes Suomeh suadih kannatustu. Suomen rahvahankeskezen voinan aigua kevättalvel 1918 organizuittih omatahtozii vojennoloi retkikundii Vienan liittämizekse Suomeh. Rebolas da Porajärves piettih kundukerähmölöi samas tarkoitukses.
Enzimäzen kerran KSS otti virallizesti Seuran johtokunnan toimes nägökandua Karjalan valdivollizeh azemah oraskuus 1918. Johtokundu piätyi kannustamah karjalazien enimistön kannakse liittymisty Suomeh. KSS:n yhtehine kerähmö da kezäpruazniekku piettih heinykuul 1918 Uhtuos. Uhtuo oli silloi Suomespäi tulluon leitenantupolkovniekan Malmin johtetun retkikunnan hallindas. Seuran yhtehine kerähmö azetui kannattamah Päivännouzu-Karjalan liittymisty Suomeh da sidä koskii ehoitus toimitettih Suomen halličuksele.
Vuvven 1918 lopus tilandeh kiändyi Päivännouzu-Karjalan iččenäžytty kannattajile negatiivizeh puoleh. Anglilazien organizuittu Murmanskan legionu yhtesruavos ven’alazien da karjalazien ruskieloinke ajoi iäreh suomelazen retkikunnan Vienaspäi da otti Karjalan omah hallindah. Karjalan Sivistysseuran johto joudui kaččelemah bokaspäi tilandehen kehitysty.
1920–1930-luvut
Bolševiekkuvallan alguvuozinnu 1920-luvun allus Karjalas tapahtui kanzannouzuloi, kudamih otettih ozua omatahtozet joukot Suomespäigi. Nämmä kanzannouzut yhtelläh kuavuttih ruskieloin joukkoloin voitettuloinnu. Nämmien rauhattomien vuozien aigua Karjalas nähtih nälgiä, da nevvostovaldua vastustannuzii ahtistettih. Suomeh pageni tostukymmendy tuhattu karjalastu, kudamis jälgimäine suuri pagolasaldo rodih, konzu vuvven 1922 kanzannouzu ei menestynnyh. Myös migi verdu muuttuo järilleh Karjalah tapahtui ololoin rauhoituttuu.
Suomen valdivovaldu da KSS organizuittih pagolazile avvustustu sego škola- da kerhotoimindua. Poliittizet tavoittehet Karjalan puoleh jiädih Seuras vähembäle huomivole da yhtevyönpidämine rajan tuakse väheni rajan salvattuu. KSS:s jovvuttih tovestamah Karjalas toimimizen tahtot mahtottomikse. Ololoin lujitettuu Suomes kerävyttih heimopruazniekkah, aloitettih perindö- da kul’tuururuado, elvytettih gr’uuhukiža da organizuittih Karjala-kerholoi. Runonpajattajien muston arvostamizekse pystytettih tundietuile runonpajattajile kalmumustomerkilöi da mustopaččahii. Sivistysseuran oma iänenkannustai algoi uvvessah ilmestyö vuvvennu 1925 Toukomies-nimizenny.
Nuorien karjalazien harjavumistu elämäh Suomes da heijän opastundumahtoloi opittih kannattua organizuimal heile školakodiloi da stipendieloi. Jo 1920-luvul voidih perustua äijy dengufondua karjalazen kul’tuururuavon da karjalastu roinduperiä olijoin opastujien opastundan tugemizeh näh. Dengufondien algukapitualu suadih lahjoituksinnu äijil Suomes menestynnyzil karjalaslähtözil kaupiččijoilpäi da kauppumiehilpäi.
1939–1945
Talvivoinu merkičči Karjalankannaksen da Luadogan Karjalan siirdymisty suurin ozin Nevvostoliiton haldivoh da raja Vienan Karjalah salbavui endisty kiindiembäh. Jatkovoinan alguvaihies suomelazet joukot mendih edehpäi Vienah, Raja-Karjalah da Anukseh. KSS opii luadie yhtevyksii Suomen haldivoitun alovehen rahvahah, vaigu tämä rodih käytändös mahtottomakse, sendäh gu suomelaine Päivännouzu-Karjalan vojennoi haldivo otti huolehtittavakse alovehen haldivon opastusruavon ozalgi. Voinan loppuvaihies suomelazet joukot myöstyttih Karjalaspäi da heijänke tuli Suomeh tuhatmiärin karjalazii pagolazii.
Jo vuvvennu 1945 Seuran vuozikerähmös tovendettih realistizesti toimindumahtot voinan jälgehizes tilandehes da miäriteltih uvvistettulois siändölöis Seuran tarkoituksekse ”kannattua, hoidua da tugie Suomen rajoin sydämes olijan Karjalan heimon kanzallistu opastusruaduo sego kanzallizen ičetunnon da heimohengen nostattamistu”. Seuran toimindas nouzi endisty enämbi ezile tarveh karjalazen kul’tuuruperindön tallendamizeh. Jo kezäl 1940 Seuru työndi tutkijan keriämäh mustotieduo Oulun da Kemin alovehele azetunnuzis päivännouzupuolen karjalazispäi.
1950–1970-luvut
Voinan jälgehizinny vuozinnu karjalazien heimotoimindu oli kriizisas. 1950-luvul KSS:n toimindah tuli yhtelläh uuzi sugupolvi Suomes roinnuzii da vadrastunnuzii päivännouzupuolen karjalazii. Hyö suadih Seuran kauti kosketustu heimohengeh da Seuran kunnivoitettuh ideju- da kul’tuuruperindöh.
Seuran toimindu on toizen muailmanvoinan jälgehizen aijan keskitynnyh päivännouzupuolen karjalazen kul’tuuruperindön da heimohengen hoidamizeh. Seuru on jullannuh Karjalan Heimo – lehtie, tugenuh moniluguzien muijien julgavoloin da akadiemizien tutkimuksien luadimistu, da Karjalua koskijua kirjalližuttu da muudu ainehistuo on kerätty Seuran Carelica-kirjastoh. Päivännouzupuolen karjalastu sugujuurdu olijoin ristikanzoin lahjoitukset da jälgipiätökset ollah suitettu Seuran piiris toimijoi fondii. Fondien avul on voidu tugie abudengoinnu moizien nuorien opastundua, kudamil on karjalazet juuret. Karjalastu heimuo keräjien heimopruazniekoin luadimistu on jatkettu vuozi vuottu.
Yhtevyönpidämine rajantagazeh Karjalah oli vagavah reguliiruittu da rajoitettu nevvostovallan aigua. Vai erähät kanzanperindön- da kielentutkijat, ezim. akadiemikku Pertti Virtaranta, piästih tutkimusmatkoil tunnustumah Vienan da muun Karjalan kylien elämänmenoh da karjalazen kul’tuuruperindön da karjalan kielen säilymizeh.
1980–2000-luvut
Vaste 1980-luvun lopun perestroikku Nevvostoliitos avai rajan karjalazien välizele yhtevyönpidämizele rajan yli. Vuozikymmenii poikki olluzii sugulažusvälilöi da heimoyhtevytty piästih rakendamah uvvessah. 1990-luvun allus perustettih äijy paikkukundukohtastu ystävysseurua da suguseurua. Oma algu suadih, ezim. Vuokkiniemi-seura, Uhtuan Seudun Perinneseura, Pohjois-Viena -seura da Akonlahti-seura.
Gostihajelendua Suomespäi rajantagazeh Karjalah ruvettih äijäl kannattamah. KSS rakendi yhtevyksii Ven’an Karjalas virinnyöh karjalazien yhtistystoimindah. Vuvves 1990 algajen Karjalan Rahvahan Liitto tuli KSS:n tärgiekse yhtesruadopartn’orakse. Suomespäi on raviezeh otettu ozua pruazniekkoih Karjalas da siepäi on Seuran avvutetunnu tulluh ohjelmujoukkuo KSS:n heimopruazniekkah.
Seuru on sežo organizuinnuh karjalazile lapsile perehgostindua da kezäluageriloi Suomes. Vuvvennu 2000 KSS da Uhtuan Seudun Perinneseura pandih alguh Uhtuos kielipezätoimindu karjalan kielen elvyttämizekse juuri lapsien keskes.
Seuran sadavuodistu toimindua pruaznuittih heimopruazniekas vuvvennu 2006 Tamperehel.
Ližätieduo Vienan Karjalazien Liiton da Karjalan Sivistysseuran histouries.
- Suvulta suvulle, KSS 1956
- Suvulta suvulle II, Sakari Vuoristo, KSS 1996
- Vienan Karjalaisten liitosta Karjalan Sivistysseuraksi v. 1906–1922, Raimo Ranta 1997
- Karjalan kansaa valistamassa, Pekka Nevalainen, SKS 2006
- Karjalaizien kanzallizen omantunnon kaiččii. Karjalan Sivistysseuru 100 vuottu karjalaizen rahvahan puolistajannu. Jukka Akimov, KSS 2013