Kuvaus

Suomen heimosodista on kaikkein vähiten tutkittu Itä-Karjalan kansannousu vuosina 1921-1922. Tällä sodalla oli kuitenkin eniten merkitystä Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin ennen talvisotaa. Tämän heimosodan vähiten tutkittu joukko-osasto on Vienan Rykmentti. Mitä kansannousun pohjoisella rintamalla oikeasti tapahtui? Miten huonosti aseistautunut pieni karjalaisosasto taisteli puna-armeijan ylivoimaa vastaan? Miten vuonna 1920 Tarton rauhansopimuksen Neuvosto-Venäjän kanssa laatinut Suomi reagoi taisteluiden puhkeamiseen itärajan takana?

FM Sami Kallio kuvaa laajan ja suurelta osin aiemmin julkaisemattoman arkistomateriaalin perusteella Oulun yliopistolle tekemässään opinnäytetyössä Vienan Rykmentin sotataivalta sekä tapahtumia, jotka johtivat vienalaisten suureen pakolaisaaltoon kevättalvella 1922. Tutkimus paljastaa myös miten historiaa kirjoitettiin uusiksi heti sotatapahtumien jälkeen. Kirja sisältää karttaliitteitä sekä laajan miehistöluettelon Vienan Rykmentin sotilaista.