Kuvaus

Vuoden 2022 ensimmäinen Karjalan Heimo tarjoaa kiinnostavia näkökulmia karjalaisuuden historiaan ja karjalan kieleen.

Etnomusikologi Pekka Suutarin haastattelussa kuulostellaan 1930-luvun Petroskoin musiikkielämän yllättäviä rytmejä. Tutkijatohtori Elina Niiranen tarkastelee artikkelissaan Pertti Virtarannan jatkosodan aikaisen kirjeenvaihdon osoittamaa ristiriitaista Karjala-kuvaa. Pekka Vaara puolestaan sukeltaa bolsevikkivaltaa vastustaneen Tunkuan kesselivoinan eli metsäsissikapinan historiaan.

Karjalankielisissä artikkeleissa Maria Kundozerova aloittaa laajan juttusarjan, jossa kerrotaan Muurmannin karjalaisten ja pomorien alueille suuntautuneesta Karjalan tiedekeskuksen tutkimus- ja keruumatkasta sekä sen tuloksista. Karjalaksi saamme lukea myös Olga Karlovan kertomana, kuinka Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli kääntyi hänen käsissään vienankarjalaiseksi Lönnivuaran Eemeliksi.

Viliina Silvosen tuoreen väitöstutkimuksen kautta avataan itkuvirsien olemusta. Silvonen analysoi tutkimuksessaan arkistoäänitteiltä, kuinka itkijöille ominainen ja tärkeä apeutuminen syntyy ja ilmenee.