Karjalais-Venäläini sanakirja

Näytä ostoskori “Karjalan kielioppi II, johto-oppi” on lisätty ostoskoriin.

10,00€

Karjalais-Venäläini sanakirja määrä

(Tuote)Osastot: Karjalan kieltä, Kirjat, Sanakirjat

Kuvaus

Kuvaus

Pekka Zaikovin ja Larisa Rugojevan sanakirja pohjois-karjalaiset murtehet. Lähes 9 tuhatta sanaa. 215 s. 1999

Tutustu myös

Karjalan kielen harjoituskogomus
6,00€ Lisää ostoskoriin
Karjalan kielen sanakirja
45,00€ Lisää ostoskoriin
Uuzi Abun’iekka
8,00€ Lisää ostoskoriin
Karjalan kielen harjoituskogomus. Nominat
6,00€ Lisää ostoskoriin

Posted in Uncategorized |

Bookmark the permalink.

← Harjotuksie vienankarjalaksi

Pyhät da arret →

Osastot

Ajankohtaista, uutuudet
CD, DVD
Kartat ja kartastot
Kirjat
Muut tuotteet
- Kortit
Sukukirjat
Uncategorized

Ostoskori

Karjalan Sivistysseura

1 week ago

Tolkun pagin ... See MoreSee Less

Tolkun pagin

www.youtube.com

Tuhannet itä-karjalaiset pakenivat kotoa naapuri-Suomeen vuosina 1918-22. Toiset lähtivät pakoon vapaaehtoisesti, toiset - pakotettuina. Parin vuod...

Video

View on Facebook

· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Karjalan Sivistysseura

2 weeks ago

Karjalainen yhteistyö jatkuu nyt käsityöpajassaKarjalainen kulttuuri rajan molemmin puolin – kansanpuvut ja kansallispuvut -hankkeessa siirrytään seuraavaksi omaan tekemiseen.Päähineen ompelun ensimmäinen työpaja järjestetään Zoomissa 08.04.2021 klo 14:30-16:30. Työpajan opetuskieli on pääasiassa venäjä, joka tulkataan konsekutiivisti osallistujille.Työpajan toinen vaihe järjestetään huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa.Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset työpajaan viimeistään 31.3. Karjalan Liiton nettisivuilla.Hanke on Kizhin museon, Karjalan Liiton ja Karjalan Sivistysseuran yhteinen.www.karjalanliitto.fi/tapahtumat/paahineen-ompelu-tyopaja.html ... See MoreSee Less

Päähineen ompelu -työpaja - Karjalan Liitto

www.karjalanliitto.fi

Karjalainen kulttuuri rajan molemmin puolin – kansanpuvut ja kansallispuvut -hanke on suomalais-venäläistä yhteistyötä, jonka toteuttavat Karja...

View on Facebook

· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Karjalan Sivistysseura

3 weeks ago

Seuran vuosikokous siirretään syyskuulleEhkä silloin on jo helpompi elää koronan kanssa.Karjalan Sivistysseuran hallitus on on-line-kokouksessaan 18.3. päättänyt, että koronavirustilanteen ja kokoontumisrajoitusten vuoksi huhtikuun 17. päivälle koolle kutsuttu heimotapaaminen ja vuosikokous siirretään syyskuulle. Alustava aikataulu on 18.–19.9. ja paikka Helsinki. Optimismin vallassa toivomme voivamme tavata toisiamme syksyllä jopa kahden päivän ajan.Sähköisen kokouksen järjestämistä pohdittiin jälleen, kuten vuosi sitten. Jäsenkuntaamme ajatellen Sivistysseuran hallitus näkee asian niin, että jäsenkokous on yhdistyksen kokous, jossa jäsenten on voitava vaikuttaa. Kokoukseen osallistuvien jäsenyys tulee voida todentaa. Tähän, samoin kuin puheenvuorojen käyttämiseen, ehdotusten tekemiseen, äänestämiseen ja suljettuun äänestämiseen ei ole olemassa helppoja teknisiä ratkaisuja – puhumattakaan siitä olisiko edes kaikilla jäsenillä, jotka haluavat osallistua, siihen teknistä mahdollisuutta (tietokone, mobiililaite, sähköposti, tapa ottaa vastaan osallistumislinkki) ja osaamista.Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen pidettäväksi 30.9.2021 mennessä. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan ”kokouksen lykkäämisen ja kevät- ja syyskokousten yhdistämisen lainmukaisuus riippuu kokonaisarvioinnista, joka on yhteisön hallituksen tehtävä. Kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt päätettävistä asioista, osakas- tai jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet sekä se, voiko lykkäyksestä aiheutua vahinkoa yhteisölle tai sen osakkeenomistajille tai jäsenille (LaVL 2/2020 vp, s. 4 ja HE 117/2020 vp). Yleensä lykkäys tai kokousten yhdistäminen ei vaikuta päätösten pätevyyteen.”Seurassa valmistellaan vuoden 2020 toimintakertomusta sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota eri puolilta saatujen ehdotusten pohjalta. Suunnitelmat tarvitaan, jotta seura ja yhteistyökumppanimme voivat toimia. Vuoden 2020 tapaan seura ryhtyy toimeenpanemaan toimintasuunnitelmaa hallituksen vastuulla, varovaisin askelin, tilannetta ja talouden kehittymistä seuraten. Koronavaaraa seurataan jatkuvasti, riskejä hankkeita toteutettaessa ei oteta.Toimintasuunnitelmaan ei tänä vuonna sisällytetä joukkojen kohtaamisia ja runsasta valmistelua edellyttäviä hankkeita, kuten Vienankarjalan ja kulttuurin kurssi ja Tie Vienaan symposium. Toiveissa on, että ne saadaan taas ohjelmaan vuonna 2022. Nyt keskitytään pöydän ääressä (kuten julkaisut) ja netissä (erilaiset konferenssit ja luentotilaisuudet) tapahtuvaan toimintaan. Koronan toistaiseksi (lähes) ainoa hyväksi havaittu puoli – digiloikka – on vuoden mittaan otettu ja sen myötä olemme siirtyneet kovin toisenlaiseen maailmaan. Kokoonnumme erilaisilla alustoilla, kuten Zoomissa, Teamsissä, Meetissä, ja hyödynnämme YouTuben suomia mahdollisuuksia levittää tapahtumia suurillekin joukoille.Helmikuulta lähtien on yhdessä Karjalan Liiton kanssa järjestetty webinaarisarjaa ”Karjalainen sukuni”, joka on saavuttanut suuren suosion. Sarjassa esitetään kuukausittain mielenkiintoisia luentoja Karjalan historiasta ja sukujen tarinoista. Tässä yksi hieno esimerkki digiloikan tuomista mahdollisuuksista.Kysymyksiä seuran toiminnasta voi lähettää toiminnanjohtajalle ja puheenjohtajalle osoitteisiin toiminnanjohtaja@karjalansivistysseura.fi tai puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi. Tietoa jaetaan myös seuran Facebook-sivuilla osoitteessa www.facebook.com/karjalansivistysseura/. Kannustamme jäseniämme ja toiminnastamme kiinnostuneita tutustumaan ajankohtaiskanavaamme Uutisčuppu – Uudisčuppu, joka löytyy osoitteesta uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/. Verkkouutiset saa kätevästi sähköpostiinsa tilaamalla sen lehden etusivulta.Kuva: Ilya Padchin, Petroskoi ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook

· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Karjalan Sivistysseura

3 weeks ago

Karjalainen yhteistyö jatkuu huhtikuussa!Tarinoita karjalaisista suvuista webinaarisarjassaKarjalaisten sukujen tarinoita esitellään Karjalainen sukuni -webinaarisarjassa, jonka järjestävät yhteistyössä Karjalan Liitto, Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto ja Karjalan Sivistysseura.Metsäpirtin Ahtiaisten tarinaHuhtikuussa 8.4.2021 Metsäpirtin Ahtiaisten sukuseuran puheenjohtaja Harri Laine kertoo Metsäpirtissä Ahtiaisten suvusta otsikolla Lahjoitusmaatalonpojista itsenäisiksi talonpojiksi, kalastajiksi ja maailmalle – Metsäpirtin Ahtiaisten tarina.Esityksessä tarkastellaan Lauri Ahtiaisen jälkipolvien kautta Metsäpirttiä, sen asuttamista ja kehitystä 1700-luvun alusta 1900-luvun alkupuolelle. Laatokan länsirannalla Venäjän rajalla sijaitseva Metsäpirtti sisältyi kokonaisuudessaan 1700-luvun alusta 1870-luvulle venäläisiin lahjoitusmaihin. Esityksessä tarkastellaan lahjoitusmaatalonpojan asemaa, sen kehitystä ja lopulta tilojen päätymistä talonpoikien omiksi tiloiksi. Metsäpirtti ei ollut erityisen hyvää maanviljelysaluetta ja tilojen pirstoutuminen vaikeutti tehomaataloutta. Metsäpirtti oli kuitenkin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa merkittävä kalatalouspitäjä. Kalakaupan arvon ylitti maataloustuotannonarvon. Esityksessä luodaan katsaus Laatokan kalastajiin, kalastukseen ja kalakauppaan.Paavolaisten tarinaToukokuussa 6.5.2021 dosentti Pentti Paavolainen luennoi kivennapalaisesta kansanedustaja Erkki Paavolaisesta otsikolla Suku, luokkaretket ja politiikka. Lampuodin pojasta ministeriksi – tapaus Erkki Paavolainen (1890–1960).Koko Suomen taloudellinen, sivistyksellinen ja valtiollinen kehitys oli nopeaa 1870-luvulta alkaen, se kesti kunnes kuuden vuosikymmenen jälkeen kaikki keskeytyi. Kivennapa eteläisellä Kannaksella oli yksi lahjoitusmaapitäjistä, joissa lampuodit viljelivät, mutta eivät omistaneet maitaan, ne kuuluivat Systerbäckin asetehtaalle. Riihimäen–Pietarin rata (1870) muutti kaiken, kun kahden miljoonan asukkaan suurkaupunki käytännössä levittäytyi Kannakselle ja sen rannoille. Elintason nousu oli nopeaa, ja suomalaiset hyötyivät venäläisistä kaikin tavoin. Mutta jyrkkä oli myös kannakselainen suomalaisuusliike ja laillisuusrintama, kun venäläiset ihmettelivät maan erilaisia lakeja.Paavolaisen tarkastelun kohteena on yksi luokkaretken tehneistä suvun jäsenistä, maisteri, kouluneuvos Erkki Paavolainen (1890–1960), jolle se tapahtui, opettajan, poliitikon ja lehtimiehen uran myötä. Hän tunsi kaikki ihmiset ja kantoi monta vastuuta hartioillaan, kirjoitti loputtomasti artikkeleita ja eduskuntakatsauksia sanomalehti Karjalaan. Hän oli rakentamassa Kannaksen roolia lyhyellä itsenäisyyden ajalla, oli Karjalan Liiton ensimmäinen toiminnanjohtaja. Vain 15 vuotta sotien jälkeen sydän kuitenkin uupui. Kirjoittamatta jääneiden muistelmien sijaan syntyi lapsuusajan kertomuksia vanhasta Kivennavasta ja Terijoesta.Karjalan väestön juuret – luento DNA-sukututkimuksestaKesätauon jälkeen webinaarisarja jatkuu syyskuussa 9.9.2021, jolloin Ahti Kurri tuo esille geneettistä sukututkimusta otsikolla Mitä Karjala DNA -projektin tulokset kertovat luovutetun Karjalan väestön juurista. DNA-testit kertovat henkilön esivanhemmista paljon kirkonkirjoja kauemmas. Ahti Kurri kertoo esityksessään, mihin geneettinen sukututkimus perustuu ja miten DNA-testin voi kuka tahansa käytännössä – kotoa käsin – tehdä. Testin tehneet voivat sitten liittyä ilmaiseen Karjala DNA -projektiin, jossa on tällä hetkellä 2 000 jäsentä. Projektin administraattori Ahti Kurri kertoo, miten karjalaisjuuriset jakautuvat maapallon isä- ja äitilinjoihin ja esimerkiksi kuinka paljon testin tehneitä on pitäjittäin. Se antaa yhden näkökulman pohtia, mistä väestö on alueelle tullut. Pärssisten tarina Lokakuussa 14.10.2021 Olavi Pärssinen kertoo Pärssisten karjalaisesta suvusta otsikollaPärssiset – Karjalaisen suvun 500 sodan ja rauhan vuotta.Karjalainen sukuni -webinaarisarjan luennot Webinaarisarja jatkuu vielä marraskuussa 11.11. ja joulukuussa 9.12., jolloin esitellään vienalaisia sukuja.Webinaarisarjan kaksi johdantoluentoa on katsottavissa YouTubesta.Ensimmäisen luennon piti 11.2.2021 Karjalan Sivistysseuran varapuheenjohtaja Pekka Vaara aiheesta Mitä on Karjala? Luento tarkasteli eri näkökulmista ajatusta, että on monta erilaista Karjalaa. Historian kulku on muovannut ajatustamme siitä, mitä on Karjala. Kieli, uskonto, kaupankäynti sekä eri suunnista tullet valtiolliset ja poliittiset voimat ovat muokanneet Karjalaa eri aikoina. Tämä on tuottanut nykyisen Karjaloiden moninaisuuden.Pekka Vaaran luento on katsottavissa YouTubessa www.youtube.com/watch?v=yg42sfOvxFA Toisen luennon piti 11.3.2021 Karjalan Sivistysseuran sukututkimustoimikunnan puheenjohtaja Santeri Palviainen aiheesta Karjalan asutus ja suvut. Esitys keskittyi Karjalan eri osien asutuksen kehitykseen ja sen merkitykseen sukujen historialle. Eri alueiden historialliset tapahtumat on väliin autioittaneet eri seutuja ja väliin levittäneet asutusta uusille alueille luoden suvuille uusia haaroja. Karjalan eri osissa esiintyvät sukunimet ja lisänimet kytkeytyvät läheisesti asutukseen ja sukuihin. Luento tarkasteli tapausesimerkkien kautta Karjalan eri osista kylien asutusta ja pyrkii luomaan synteesiä eri alueiden asutuksen taustasta historiallisen tiedon ja perimätiedon valossa. Monin paikoin perimätieto on kuljettanut mukanaan tietoa suvun lähtösijoista tai ylläpitänyt kertomusta, että suku olisi tullut jostain, yleensä kaukaisesta paikasta.Santeri Palviaisen luento on katsottavissa YouTubessa www.youtube.com/watch?v=Gh3IDBxsQlc Karjalainen sukuni -webinaarin järjestävät Karjalan Liitto, Karjalan Sivistysseura ja Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto sekä Opintokeskus Sivis.Webinaarisarjan aikatauluto 8.4.2021 klo 18 Lahjoitusmaatalonpojista itsenäisiksi talonpojiksi, kalastajiksi ja maailmalle – Metsäpirtin Ahtiaisten tarina, Harri Laineto 6.5.2021 klo 18 Suku, luokkaretket ja politiikka. Lampuodin pojasta ministeriksi – tapaus Erkki Paavolainen (1890–1960), Pentti Paavolainento 9.9.2021 klo 18 Mitä Karjala DNA -projektin tulokset kertovat luovutetun Karjalan väestön juurista, Ahti Kurrito 14.10.2021 klo 18 Pärssiset – Karjalaisen suvun 500 sodan ja rauhan vuotta, Olavi Pärssinento 11.11.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarina (ilmoitetaan myöhemmin)to 9.12.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarina (ilmoitetaan myöhemmin)Muutokset mahdollisia.Ilmoittautumiset toimisto@karjalansivistysseura.fiTervetuloa seuraamaan luentosarjaa YouTubessa. Tarkempi linkki tulee näille sivuille lähetetään ilmoittautuneille ennen esitystä. ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook

· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Kuvaus

Tutustu myös

Karjalan kielen harjoituskogomus

Karjalan kielen sanakirja

Uuzi Abun’iekka

Karjalan kielen harjoituskogomus. Nominat