Karjalan Sivistysseura toivottaa kaikille joulurauhaa
Hyvyä Roštuota ta ošakašta Uutta vuotta! Hyviä Raštavua da ozakasta Uutta vuotta! Hyviä Rastavua da ozakastu Uuttu vuottu!
Koronapandemia hellitti hieman ja pääsimme järjestämään vuosikokouksen ja heimotapaamisen jo huhtikuussa. Teemana oli tänä vuonna Karjalamme ja sitä tarkasteltiin oman identiteetin, kulttuurin, tutkimuksen, ja kielen näkökulmista. Heimopäivien seminaariesitelmät vuosilta 2020, 2021 ja 2022 ovat katsottavissa tallenteina seuran nettisivuilla (tarinat/tallenteet).
Pandemia esti Venäjälle matkustamisen parin vuoden ajan totaalisesti. Koronauhan vähitellen liennyttyä halu matkustaa itäisen rajan taakse näytti jo hieman heräävän, mutta naapurimme aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen täysin. Olimme uuden, tuntemattoman, ikävän tilanteen ääressä: jouduimme pohtimaan suhdettamme venäläisiin kumppaneihimme.
Suomi ei voinut hyväksyä sotaa itsenäistä valtiota kohtaan, Venäjä luokitteli Suomen ”epäystävälliseksi” maaksi ja niin yhteistyön mahdollisuudet oli punnittava uudelleen. Paljon ei jäänyt jäljelle, vain ne tahot, joilla ei ole tiedossamme suoranaista riippuvuutta valtiosta.
Vuosi on ollut erinomainen karjalan kielelle. Karjalan Kielen Seuran pitkään ansiokkaan työn päättyminen arvottomaan konkurssiin puhdisti pöydän ja raivasi tilaa todelliselle, ammattilaisten koordinoimalle kielen elvytykselle. Elvytysvastuu oli siirtynyt jo viime vuonna Itä-Suomen yliopistolle ja nyt kaksivuotisen hankerahoituksen toimet alkoivat tuottaa tulosta.
Mahdollisuudet karjalan kielen ja kulttuurin opiskelemiseen ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin. Itä-Suomen yliopistossa karjalaa voi opiskella sivuaineena sekä myös avoimen yliopiston kautta. Kiinnostus opiskeluun on ollut valtava.
Elvytystyössä keskeistä on ollut karjalan kielen yliopisto-opettajat, jotka ovat vastanneet vienankarjalan, eteläkarjalan murteen ja livvinkarjalan opetuksesta ja kehittämisestä.
Karjalaisyhteisö on innolla mukana elvytystyössä. Sivistysseura on osallistunut karjalan kirjallisen käytön edistämiseen tuottamalla oppi- ja lukumateriaaleja sekä audiovisuaalista materiaalia nettiin.
Karjalan kielen näkyvyys on lisääntynyt merkittävästi mediassa ja nuorten karjalaisten määrä kasvaa. Julkisuutta karjalan kielelle toi myös kielipoliittisen ohjelman valmistuminen, puolisen vuotta aikataulustaan jäljessä. Oikeusministeriö johti ohjelman valmistelua, suunnitteli varsin ympäripyöreää suunnitelmaa ja sai kokea karjalaisyhteisön voiman. Karjala haluttaisiin nimetä perustuslaissa, kuten esimerkiksi saamen kielet, ja sen elvyttämiselle välttämättömänä nähdään oma kielilaki.
Nyt ohjelmaan on kirjattu valtioneuvostotasoisen karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän perustaminen sekä karjalan kielen elvytyssuunnitelma ja toimenpideohjelma. Aikataulutus näiltä vielä puuttuu.
Erityisen positiivinen uutinen on 300 000 euron määräraha elvytykseen Itä-Suomen yliopistolle vuosille 2023-2024.
Sivistysseura on jatkanut yhteistyötä Karjalan Liiton kanssa. Webinaarisarjassa Karjalainen sukuni esitellään säännöllisin väliajoin tarinoita karjalaisista suvuista sekä pidetään Karjalan historiasta kertovia luentoja.
Näidenkin tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.
Sivistysseura on julkaissut vuoden aikana erityisesti lapsille suunnattuja teoksia. Natalia Antonovan kirjoittama opas ABC Lapsen kanssa karjalaksi neuvoo, kuinka kieltä voidaan siirtää lapsille; se on aiemmin ilmestynyt venäjäksi ja sen lyhennetty, Suomen oloihin sovitettu laitos on nyt saatavilla suomeksi, vienankarjalaksi ja livvinkarjalaksi. Lapsille suunnattuja klassikoita ovat Eduard Uspenskin Huoti-tiätä, kišša ta koira (käännetty vienankarjalaksi) sekä L. Frank Baumin Ozan tiedoiniekku (livvinkarjalaksi).
Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja Karjalan Sivistysseuran yhteisessä ”Karjala matkamiesten ja tutkijoiden silmin”-sarjassa julkaistiin Mihail Krukovskin Aunuksenmaa: matkakuvauksia.
Šulkkuni sanaine. Kirjoituksia karjalasta ja vähemmistökielistä on kirjoituskokoelma, joka julkaistiin prof. Anneli Sarhimaan 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Kirjoitukset käsittelevät kielten revitalisaatiota, karjalan kielen ylirajaisuutta, karjalan kielivarantoja sekä karjalan kieltä ja karjalaisuutta henkilökohtaisena kokemuksena.
Karjalan kielen viikkoa vietettiin tänä vuonna jo kolmannen kerran. Sivistysseura osallistui
Itä-Suomen yliopiston elvytyshankkeen toteuttamaan Karjalan kieli eläy -viikkoon julkaisemalla Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla ilmestyneet kirjoitukset ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu.
Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat onnellista uutta vuotta!
Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, toiminnanjohtaja
Markku Pottonen, rahastonhoitaja
Kari Homanen
Outi Homanen
Seija Jalagin
Jyrki Mäkelä
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Mari Rajamaa
Senni Timonen
Karjalan Sivistysseuran toimisto on kiinni 26.12.2022-30.12.2022