Laučat -leiri Kinnermäessä 2014

Laučat -leirillä nuoret sekä Suomesta, Virosta että Venäjältä saivat enemmän tietoa omien kansojen tilasta

Posted in Esillä, Yleinen | Tagged Laučat |

Bookmark the permalink.

Ajankohtaista

VIENANKARJALAN KESKUSTELU- JA LUKUKURSSI VERKOSSA, syksy 2021
Runon mahti – runoseminaari ja heimotapaaminen Helsingissä 18.9.2021
Karjalan Sivistysseura hakee päätoimittajaa
Seuran vuosikokous siirretään syyskuulle
Vuoden 2021 kohdeavustusten haku on auki 31. tammikuuta asti
Karjalainen sukuni -webinaarisarja

This message is only visible to admins.
Problem displaying Facebook posts. Backup cache in use.
Click to show error

Error: Error validating access token: The session has been invalidated because the user changed their password or Facebook has changed the session for security reasons. Type: OAuthException

Karjalan Sivistysseura

4 weeks ago

RUNOSEMINAARI JA HEIMOTAPAAMINEN HELSINGISSÄ 18.9.2021 Sivistysseura järjestää heimotapaamisen Helsingissä 18.9.2021 Kongressikeskus Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A. Päivään on sisällytetty runoseminaari, vuosikokous, joka aloitetaan FT Aleksi Mainion esitelmällä sekä tee- ja tarinailta, joka on täynnä runolaulun voimaa. Kun heimolaisia on jo joukolla koolla, päätti myös Vuokkiniemi-seura järjestää vuosikokouksensa samassa yhteydessä.Päivän teemana on Runon mahti11.30 Vuokkiniemi-seuran vuosikokous11.30 Mahdollisuus omakustanteiseen kotiruokatyyppiseen heimolounaaseen ravintola Juttutuvassa. Hinta 15 euroa, ennakkoilmoittautuminen13.00–16.15 Runon mahti -seminaariRuno on vuoden 2021 teema Venäjän Karjalassa. Sen mekin valitsimme Heimotapaamisen teemaksi ja annoimme seminaarille nimen Runon mahti. Puheenjohtajana toimii Senni Timonen, FT, Karjalan Sivistysseuran hallituksen jäsen 13.00–13.30Runolaulu Vienan Karjalassa. Miksi nimenomaan Vienan Karjalassa runolaulu on säilynyt, kulttuuriset ja ympäristölliset taustatekijät, Pekka Huttu-Hiltunen, MuT, Runolaulu-Akatemia 13.30–14.00Mikä on yhteistä itämerensuomalaiselle runolaululle, Kati Kallio, FT, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura14.00–14.15Itkuvirsiesitys, Emmi Kuittinen, kansanmuusikko, laulaja, lauluntekijä14.15–14.45Kahvitauko14.45–15.15”Runon mahti” Stalinin ajan Neuvostoliitossa ja eritoten Neuvosto-Karjalassa, Joonas Ahola, FT, Helsingin yliopisto, Kalevalaseura15.15–15.45Kalevalamittaiset runot suomalaisessa nykykirjallisuudessa – myyttisiä maailmoja Juha Hurmeen Niemessä ja Risto Isomäen Viiden meren kansassa, Heidi Henriikka Mäkelä, FT, MuM, Helsingin yliopistoMiltä näyttää suomalainen menneisyys kalevalamittaisten runojen ja nykykirjallisuuden välityksellä tarkasteltuna? Heidi Henriikka Mäkelä tarkastelee esitelmässään Niemi- ja Viiden meren kansa -romaaneja, jotka molemmat rakentavat kuvaa Suomen alueen menneisyydestä, juurista, kielestä ja kulttuurista. Kalevala ja kalevalamittaiset runot ovat yhä merkittäviä kulttuurisia viittauskohteita, ja nykyään niiden avulla luodaan yhteyksiä esimerkiksi kristinuskon ja uskontojen kompleksisuuteen, itämerensuomalaisuuteen, #metoo-liikkeeseen ja kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa suosittuun fantasiakuvastoon.15.45–16.15 Keskustelua ja yhteenveto, puheenjohtaja Senni TimonenKoronaitku, Emmi KuittinenSeminaari striimataan Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavalla, osa puhujista esiintyy videon välityksellä.www.youtube.com/channel/UCq-GMy7uxYTJz2PijuEfsmA 17.00 Karjalan Sivistysseuran 115. vuosikokousKokous aloitetaan vuosikokousesitelmällä Suomalaiset Venäjällä 1917–1964, Aleksi Mainio, FT, hankepäällikkö, KansallisarkistoAleksi Mainio on erikoistunut Suomen ja Venäjän 1900-luvun poliittiseen historiaan. Hän johtaa syksyllä 2020 käynnistynyttä viisivuotista Kansallisarkiston tutkimushanketta suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä.Vuosikokousesitelmä striimataan nettiin Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavallewww.youtube.com/channel/UCq-GMy7uxYTJz2PijuEfsmA 19.00 Karjalainen tee- ja tarinailta, tee-/kahvitarjoilu, kirjajulkistuksia, runoja ja runolaulua- Runolaulun voima, osa 1, Outi Pulkkinen, runolaulu ja jouhikko (Myyty neito ja Lunastettava neito -runot sekä karjalaista kantele- ja jouhikkoperinnettä jouhikolla)- Runolaulun voima, osa 2, Outi Pulkkinen laulu ja jouhikko & Jouko Kyhälä, huuliharput (Nikkari Kerttu -balladi sekä karjalaista tanssimusiikkia jouhikolla ja huuliharpulla)ILMOITTAUTUMISOHJEET JA LISÄTIETOJATarjoilujen ja koronariskin edellyttämien järjestelyjen vuoksi tarvitaan sitovat ennakkoilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosi. Ilmoittautumiset 13.9.2021 mennessä sähköisesti osoitteessa link.webropolsurveys.com/S/710010FD497BAE19 tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-pe klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi. Ohjelmaan voi tulla muutoksia. Tietoa Heimopäivistä päivitetään Karjalan Sivistysseuran nettisivuille karjalansivistysseura.fi -> Ajankohtaista sekä uutiskanavalle osoitteessa uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/ ja FacebookiinKoronatilanne on edelleen kovin ikävä. Käytäthän siksi tilaisuuksissamme maskia!MAJOITUSTietoa majoitusvaihtoehdoista voi tiedustella esimerkiksi hotelli Scandic Paasista, Paasivuorenkatu 5 B. Hotelli tarjoaa heimotapaamisen osallistujille alennusta päivän hinnasta, kun nettivarauksen yhteydessä käytetään koodia FIARB. Alennus edellyttää varuksen tekemistä viimeistään 14 vuorokautta ennen saapumista ja majoitusvarauksen voi perua klo 18.00. mennessä tulopäivänä. Huoneita voi varata tarjotulla koodilla hotellin varaustilanteen mukaan, hotellilla on oikeus yksipuolisesti sulkea tarjoushinnan saatavuus.scandichotels.fi sales.helsinki@scandichotels.com (myös muut Scandic-hotellit)09 2311 700 (Scandic Paasi) ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook

· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Karjalan Sivistysseura

1 month ago

KSS julkaisee syyskuussa kiinnostavia Karjalan historiaa käsitteleviä teoksia, osa 2NYT ENNAKKOMYYNNISSÄ!Petroskoin valtionyliopiston dosentin Irina Takalan teos ”Taistelua ja kuolemaa: Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920- ja 1930-luvuilla” keskittyy Neuvostoliittoon 1920- ja 1930-luvulla muuttaneiden suomalaisten traagiseen historiaan. Unelmissaan maahanmuuttajilla oli valoisa tulevaisuus ja oikeudenmukainen maailma. Stalinin Suuri terrori murskasi nuo haaveet.Kirja perustuu Takalan vuosia kestäneeseen Suurta terroria koskeneeseen tieteelliseen tutkimukseen, laajoihin arkistoaineistoihin mukaan lukien FSB:n arkisto Karjalan tasavallassa, lukuisiin kirjallisiin lähteisiin, haastatteluihin ja muistelmiin.”Tuloksena on kaikessa vakuuttavassa objektiivisuudessaan hätkähdyttävä kertomus erään ihmisryhmän uutta ja parempaa maailmaa koskevista unelmista ja niiden traagisesta murskaamisesta totalitaarisen terrorin keinoin.”Professori emeritus Timo Vihavainenwww.karjalansivistysseura.fi/kauppa/irina-takala-taistelua-ja-kuolemaa-neuvosto-karjalan-suomalai... ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook

· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Karjalan Sivistysseura

1 month ago

KSS julkaisee syyskuussa kiinnostavia Karjalan historiaa käsitteleviä teoksia, osa 1NYT ENNAKKOMYYNNISSÄ!Nick Baronin kirja ”Karjalan kuningas — Eversti P. J. Woods ja brittiläinen interventio Pohjois-Venäjällä 1918–1919” kertoo runsaan sadan vuoden takaisista tapahtumista Vienan korpikylissä maailmansodan viimeisenä syksynä. Britannian armeijan palveluksessa Etelä-Afrikassa ja Ranskan rintamalla ansioitunut pohjoisirlantilainen eversti Woods muodosti Vienan Kemistä löytyneistä kansallismielisistä karjalaisista Karjalan rykmentin. Näillä kansallisuuksiltaan ja sotataidoiltaan varsin kirjavilla joukoilla oli ensin ajettava Saksan liittolaisiksi uskotut suomalaiset Vienasta ja sitten käännyttävä punaisia venäläisiä vastaan”Nick Baronin henkilöhistoria irlantilaisesta eversti P. J. Woodsista avaa uuden näkökulman Pohjois-Venäjän tapahtumiin 1918–1919. Woods oli irlantilainen nationalisti ja brittiläisen imperiumin soturi, mutta brittieliitin arvostelija. Hän tykästyi karjalaisiin, joista loi Karjalan rykmentin. Se oli hänen työkalunsa Vienanmeren rannikolla ja Vienan kylissä, joita tavoittelivat niin valkoiset ja punaiset suomalaiset kuin venäläiset valkoiset ja bolshevikit. Karjalaiset olivat Woodsille lojaaleja ja Woods heille. Woodsin tuella karjalaiset tavoittelivat itsenäisyyttä, mutta ne haaveet luhistuivat liittoutuneiden jätettyä Karjalan syksyllä 1919.” Erikoislähettiläs Heikki Talvitiewww.karjalansivistysseura.fi/kauppa/nick-baron-karjalan-kuningas-ennakkotilaushintaan/ ... See MoreSee Less

Photo

View on Facebook

· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email

Karjalan Sivistysseura

3 months ago

Mitäs me karjalaiset, tänään?Kesäkuussa järjestettiin Suomalais-ugrilaisten kansojen VIII Maailmankongressi Tartossa. Paikalla oli jonkin verran sugrikansojen edustajia; suurin osa delegaateista ja tarkkailijoista osallistui virtuaalisesti, niin myös Karjalan Sivistysseuran edustajat puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna (karjalaisten delegaatio), toiminnanjohtaja Eila Stepanova (suomalaisten delegaatio) ja päätoimittaja Aila-Liisa Laurila (tarkkailija).Karjalaisten delegaation sihteeri Natalja Antonova laati meidän karjalaisten tervehdyksen kongressiin.www.youtube.com/watch?v=eQTwke9AXwo ... See MoreSee Less

KARJALAZIEN TERVEHTYSPAGIN SUGRIrahvahien VIII Muailman Kongressal

www.youtube.com

Приветственное выступление от карельского народа, представленного территориями ...

Video

View on Facebook

· Share

Share on Facebook Share on Twitter Share on Linked In Share by Email