Yli 120 sivun laajuinen kokoelma Meijän hierus – Esseitä karjalan kielestä sisältää yhteensä 20 kirjoittajan näkemyksen karjalan kielen tilanteesta, pääasiassa nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, vaikka mennyttäkin vähän mietitään. Mukana on niin tutkijoita kuin karjalan käyttäjiä, iältään ja kokemukseltaan hyvinkin erilaisia.

– Kirjoituksia yhdistää neljä t-kirjaimella alkavaa sanaa. Ne ovat tunne, tieto, toiminta ja toivo, sanoi Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa, toinen kirjan toimittajista, teoksen julkaisutilaisuudessa 22.2.2019 Helsingissä.

Sarhimaan mukaan kaikista kirjoituksista heijastuu lämmin tunne karjalaa kohtaan. Hän muistuttaa kuitenkin, että pelkkä tunne ei riitä, jos henkilö ei tiedä kuuluvansa tähän yhteisöön eikä toimi tai tee työtä kielen elpymisen, elävänä säilymisen ja kehittymisen puolesta.

– Toivo on tärkeä siksi, että jos emme kaikki toivoisi, että kieli säilyy, niin se ei säilyisi, hän sanoo.

Kotimaisten kielten keskuksen johtajana vuosina 1998–2016 toiminut Pirkko Nuolijärvi harmittelee, että karjalan kielellä ei ole omaa lakia. Hän kertoo kysyneensä useilta poliitikoilta, miltä heistä tuntuisi, jos heidän omalla äidinkielellään olisi sama tilanne.

Esseekokoelmassa Nuolijärvi kirjoittaa, ettei tälle puutteelle ole mitään perusteita, ja siksi olisi korkea aika saada laki, joka ainakin periaatteessa takaisi karjalalle varmemman aseman yhteiskunnassa.

– Kiitän siitä, että myös hämäläinen otettiin mukaan. Kirjoittajana ja kielenhuoltajana roolini on ollut institutionaalinen, mutta ei suinkaan ulkokohtainen, Nuolijärvi sanoo.

Kirjan idea on lähtöisin Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajalta Eeva-Kaisa Linnalta, joka on myös toinen kirjan toimittajista. Hyväntuulisen tikku-ukkokuvituksen on luonut petroskoilainen taiteilija Ilya Padchin.

Kirjaa voi tilata Karjalan Sivistysseuran toimistosta hintaan 15 euroa + toimituskulut verkkokaupan kautta tai sähköpostiosoitteella toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Kuva: Kirjan julkistustilaisuus Karjalan Sivistysseuran toimistolla 22.2.2019, puhumassa Eeva-Kaisa Linna, vieressä oikealla Anneli Sarhimaa. Kuvaaja: Aila-Liisa Laurila.