Karjalan Sivistysseuran kohdeavustukset ovat haettavissa tammikuun ajan

Vuoden 2022 kohdeavustusten haku on auki 31. tammikuuta asti.

Seura myöntää avustuksia toimintasuunnitelmassa määritellyille toiminnan keskeisille alueille, jotka ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta ja kyykkä.

Erityisesti seura tukee karjalan kieltä, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä tutkimuksia, julkaisuja ja muita teoksia sekä kulttuuri- ja muita tapahtumia Suomessa ja Karjalan tasavallassa sekä hankkeita, joissa elvytetään karjalan kieltä, kulttuuria ja perinteitä.

Toiminnan keskeisten alueiden lisäksi avustettavilla kohteilla tulee olla kytkös lähinnä seuraaviin alueisiin:

  •    Vienan Karjala (ml. Suomen vanhat vienalaiskylät Kuivajärvi, Hietajärvi ja Rimmi)
  •     Aunuksen Karjala
  •     Lyydiläisten asuma-alueet Karjalan tasavallassa
  •     Suomen entinen Raja-Karjala ja Sortavalan ympäristö
  •     Tverin Karjala

Tarkemmat ohjeet sekä sähköinen hakulomake: http://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/kohdeavustukset/

Karjalan Sivistysseura toivottaa kaikille joulurauhaa

Hyvyä Roštuota ta ošakašta Uutta vuotta! Hyviä Raštavua da ozakasta Uutta vuotta! Hyviä Rastavua da ozakastu Uuttu vuottu!

Koronapandemia on jatkanut globaalisti ihmisten piinaamista. Viime vuonna avautunut virtuaalinen maailma on nyt se, missä toimimme. Kokoukset, luennot ja tilaisuudet tapahtuvat pääsääntöisesti Zoomissa ja Teamsissa, vain satunnaisesti kasvokkain. Kesän myötä helpottunut tilanne on nyt joulukuussa levinneen omikron-variantin myötä huonontunut lähes dramaattisesti.

Venäjälle matkustamisesta voimme vain nähdä unta.

Karjalan kielen opiskelumahdollisuuksille toiminnan siirtyminen verkkoon on tehnyt hyvää, kurssien, opintopiirien ja pakinaklubien määrä on suorastaan räjähtänyt. Myös ylirajaista kurssitusta järjestetään, samoin opintoja avoimessa yliopistossa.

Elvytysvastuun siirtyminen Itä-Suomen yliopistolle on tehnyt hyvää karjalan kielelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yliopistolle 200 000 euroa vuosille 2021–2022 elvytyshankkeen toteuttamiseen. Aika on lyhyt ja rahaa on vähän, eikä karjalan kieltä projektina elvytetä. Mutta hankeaikana voidaan luoda linjat ja tehdä suunnitelmat, osoittaa asian merkittävyys, laatia todellinen ohjelma. Yliopisto onkin ottanut karjalan kielen elvytyksen taitavasti käsiinsä ja karjalaisyhteisön mukaan työhön. Karjalan Sivistysseura on aktiivisesti mukana tässä työssä.

Merkittävää karjalan kielen elvyttämisen osalta on kielipoliittisen ohjelman laatiminen, mainitaanhan Marinin hallitusohjelmassa karjalan kieli. Ohjelma alkaa olla valmis julkistettavaksi. Keskeisinä asioina siihen on haluttu tavoite karjalan kielen saamisesta lainsäädäntöön (saamen kielten kehittäminen ja elvytys pohjautuu lainsäädäntöön, mistä valtiolle syntyy velvoitteita), institutionaalinen raami ja pysyvä rahoitus. Ehkä vielä ennen vuoden päättymistä saamme nähdä mitä ohjelmassa todella esitetään.

Heimotapaaminen järjestettiin syyskuussa Helsingissä. Ohjelmassa oli runoseminaari Runon mahti, vuosikokous sekä tee- ja tarinailta. Korkeatasoinen runoseminaari striimattiin ja esitysten tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.

Sivistysseura on julkaissut vuoden aikana suuren joukon teoksia.

Vuoden vaihteessa julkaistu, Karjalassa tasavallan kansallisarkistossa työskentelevän Jelena Usatševan laatima karjalan pakolaisista kertovan matrikkeli Itä-Karjalan pakolaiset: Tie kotiin saavutti valtavan suosion. Kirjasta otetut kaksi painosta myytiin hetkessä loppuun.

Teos vienankarjalaista kansanpuvuista ilmestyi alkuvuodesta. Maija Vaaran kokoama kirja Vienan pakolaisten ja maahanmuuttajien Suomeen mukanaan tuomista puvustoista kertoo yli 20 elämäntarinaa, kuvailee näiden henkilöiden puvustoja ja vaatekappaleita, esittelee ne yksityiskohtaisesti ja opastaa ompelemaan. Julkaisun monipuolinen kuvitus tekee siitä todella kiinnostavan.

Petroskoin yliopiston kanssa käynnistetyn hankkeen On monta eri Karjalaa puitteissa julkaistiin dosentti Irina Takalan tutkimuksiin pohjautuva teos Taistelua ja kuolemaa. Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920–30-luvuilla. Suuren terrorin taustoja ja uhrien kohtaloita valottava kirja sai julkisuudessa laajalti huomiota, muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi siitä sivun mittaisen, dosentti Aleksi Mainion laatiman arvion. Mainio johtaa Kansallisarkiston 5-vuotista hanketta, jossa selvitetään suomalaisten kohtaloita Venäjällä vuosina 1917–1964.

Seura julkaisi myös muita Itä-Karjalan historiaan liittyviä teoksia sekä lastenkirjoja. Erityisen kiinnostava on kolmella karjalan murteella laadittu sarjakuvasanakirja Adaman gruunu, joka aivan uudella tavalla auttaa kielen oppimisessa. Juuri ennen joulua painosta saatiin Lönnivuaran Eemeli, joka puhuu nyt sujuvasti vienankarjalaa: “Mie tahon miun huraškaisen.”

Yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa on toteutettu verkossa Karjalainen sukuni -webinaarisarjaa, jossa on säännöllisin väliajoin ollut esitelmiä karjalaisista suvuista sekä Karjalan historiaa luotaavia luentoja.

Karjalan Liiton sekä Kizhin museon kanssa on toteutettu netissä Karjalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut molemmin puolin rajaa -hanketta, jossa järjestetty kansainvälinen konferenssi sekä työpajoja.

Näidenkin tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.

Karjalan kielen viikkoa vietettiin tänä vuonna jo toisen kerran. Sivistysseuran ja Itä-Suomen yliopiston väki sekä joukko kielentutkijoita ja -aktivisteja juhli karjalan kieltä teemalla Karjalan kieli eläy. Kutsuimme ihmisiä kirjoittamaan karjalaksi suhteestaan eri vuodenaikoihin. Saimme yli 75 kirjoitusta, jotka julkaistiin Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla sekä ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu.

Karjalan kieli eläy!

Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat onnellista uutta vuotta!

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, sihteeri

Kari Homanen
Outi Homanen
Seija Jalagin

Jyrki Mäkelä
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Mari Rajamaa
Senni Timonen

Karjalan Sivistysseuran joulupuoti on avautunut verkkokaupassa

Vuodesta toiseen kirjat ovat joulun suosituimmat lahjat. Karjalan Sivistysseuran kaupasta löytyy kiinnostavia julkaisuja Karjalan historiasta, perinteestä ja kulttuurista. Kaupassamme on myös karjalankielistä kirjallisuutta ja oppimateriaaleja lapsille ja aikuisille.

Tutustu tästä uutuuksiin ja joulutarjouksiin. Lisää julkaisuja löytyy kaupasta.

Joulukauppamme on avoinna 22.12. saakka. Kotimaan paketit on tilattava viimeistään 21.12. klo 12., jotta ne ehtisivät perille ennen joulua.

Mikäli haluat noutaa kirjaostokset toimistolta, tee tilaus etukäteen joko soittamalla 040 5055 531 tai sähköpostilla toimisto@karjalansivistysseura.fi. Mikäli noudat kaupan kautta tehdyn tilauksen toimistolta, merkitse siitä tieto verkkolomakkeella olevaan lisätiedot -kohtaan (tilauksen kommentit).

Hyvää joulun odotusta!

Olemme joululomalla 23.–27.12.

Karjalan Sivistysseura tarjoaa lukijoille kattavan valikoiman uusia tietokirjoja

 
Kirjan kansi, jonka nimi on taitselua ja kuolemaa. Kirjassa on maisemakuva, jota hallitsee punainen tähtiIrina Takalan kirja Taistelua ja kuolemaa keskittyy Neuvostoliittoon 1920- ja 1930-luvuilla Suomesta ja Pohjois-Amerikasta muuttaneiden suomalaisten traagiseen historiaan aikakaudella, joka päättyi Suureen terroriin ja Stalinin vainoihin vuosina 1937–1938. Unelmissaan tulijoilla oli valoisa tulevaisuus ja oikeudenmukainen maailma, jopa yhteiskunnallisiin ihanteisiinsa perustuva maailmanvallankumous. KSS, 2021.

Vihreä kirjan kansi, jossa on mustavalkoinen valokuva miehestäNick Baronin henkilöhistoria Karjalan kuningas irlantilaisesta eversti P. J. Woodsista avaa uuden näkökulma Pohjois-Venäjän tapahtumiin 1918-1919. Woods oli irlantilainen nationalisti ja brittiläisen imperiumin soturi, mutta brittieliitin arvostelija. Hän tykästyi karjalaisiin, joista loi Karjalan rykmentin. Se oli hänen työkalunsa Vienanmeren rannikolla ja Vienan kylissä, joita tavoittelivat niin valkoiset ja punaiset suomalaiset kuin venäläiset valkoiset ja bolshevikit. KSS, 2021

Punainen kirjan kansi, jossa lukee Armahimmat varsisomaset ja kannessa on kuva vaatteestaMaija Vaaran toimittama Armahimmat varšišomaset – Vienalaisten naisten kansanpukuja ja elämäntarinoita esittelee runsaan sadan vuoden taakse ulottuvaa pukujen historiaa, merkityksiä, käyttöä, malleja ja valmistustekniikoita monipuolisesti ja ennennäkemättömän upein kuvin. KSS, 2021

Ruskea kirjan kansi, jossa on mustavalkoinen piirros puisesta talosta

Pavel Tšubinskin (1839–1884) Karjalan tilastollinen ja kansatieteellinen katsaus kuuluu aikansa harvinaisiin venäläisiin Vienan Karjalan kuvauksiin. Tekijä tarkastelee Vienan Karjalan maantieteellistä asemaa sekä vienankarjalaisten taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista tilannetta 1800-luvun puolivälissä. KSS, 2021.
 

Jouluna karjalankieliset lastenkirjat viihdyttävät lapsia ja aikuisia

 
Kolme keltaista kirjan kantta yhdessä, joissa kaikissa on punahiuksinen tyttöAstrid Lindgrenin luoma kaikkien tuntema Peppi Pitkätossu seikkailee livvinkarjalaksi nyt kolmessa kirjassa Peppi Pitkysukku, Peppi Pitkysukku nouzou laivale ja Peppi Pitkysukku Suvimerel. Livvinkarjalaksi käänsivät Aleksi Ruuskanen ja Tamara Ščerbakova.

Kolme sarjakuvasanakirjaa, joiden kuvitus on identtinen, mutta teksti karjalan eri murteilla.

Kolmella karjalan murteella julkaistu Adaman gruunu on mukaansatempaava sarjakuvasanakirja kaikille kielestä kiinnostuneille. Alkuteos Adaman gruunu eteläkarjalaksi on Katerina Paalamon luomus ja taiteesta vastaa Sanna Hukkanen. Vienankarjalaksi kirjan (Otavaisen kruunu) on kääntänyt Olga Karlova ja livvinkarjalaksi (Odavan koronu) Ilja Moshnikov. KSS, 2021

Vihreä kirjan kansi, jossa on poika sinisessä asussaKaikkien rakastama Astrid Lindgrenin lastenkirja Vaahteramäen Eemeli nyt vienankarjalaksi. KSS, 2021.

Ennakkotilauksia otetaan vastaan. Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 20.12.2021. Kirja postitetaan heti ilmestyttyä.
 
 
Sarjakuvan kansi, jossa lukee koirien kalevala ja koirat ovat veneessäMauri Kunnaksen maailmankuulu lasten ja aikuisten yhteinen Koirien Kalevala vienankarjalaksi käännettynä. Koirien Kalevalan vienankarjalaksi on kääntänyt Nadja Lutohina. Karjalan kieli, sen vienankarjalainen kielimuoto, on Nadjan äidinkieli. Hän on opiskellut sitä myös Petroskoin valtionyliopistossa.
 

Karjalan kielen opiskeluun oppikirjoja ja sanakirjoja

 
Musta kirjan kansi, jossa lukee vienankarjalan kielioppiVienankarjala on še karjalan kielimuoto, kuta paissah Karjalan tašavallan pohjoisimmilla šeutuloilla. Näijen murtehien pohjalta on kehitetty vienankarjalan kirjakieltä alkaen 1992, konša painettih Vienan aapini. Kirjašša fonetiikan ta morfologian lišäksi on äijä harjoitukšie ta runšaš lukemisto.
 
 
Punamusta kirjan kansi, jossa lukee livvinkarjalan kielioppiLivvinkarjalan kielioppi on aunuksenkarjalan eli livvin peruskielioppi. Se on laatuaan ensimmäinen suomeksi kirjoitettu nykylivvin opas. Teoksessa on kolme pääosaa: äänne-, muot- ja lauseoppi sekä lyhyt sanaston yleiskuvaus.
 
 
 
 
Punamusta kirjan kansi, jossa lukee sanakirja karjala-suomiKarjalan kielen uuzi abuniekku, FT Raija Pyölin laatima Sanakirja karjala–suomi nyt saatavana. Sanakirjassa on yli 400 sivua ja noin 20 000 hakusanaa. Sanat on osin taivutettu, mikä helpottaa niiden käyttöä. Runsaat synonyymit antavat mahdollisuuden monipuoliseen kielenkäyttöön, samoin sanoja havainnollistavat esimerkkilauseet. Raija Pyöli on julkaissut teoksen omakustanteena. Livvinkarjalasta suomeksi.

Kirjan kansi, jossa lukee sanakirja suomi-karjala, ja kannessa on musta tausta sekä erilaisia esineitä

Ljudmila Markianovan ja Raija Pyölin laatima suomi-karjala sanakirja (livvinkarjalaa), jossa on noin 20 000 nykysuomen keskeistä eri elämänaloilta valittua hakusanaa. Perinteisen sanaston lisäksi mukana on myös ajankohtaista erityissanastoa ja slangi-ilmauksia.

 

Ilahduta sukulaisiasi ja ystäviäsi joulutervehdyksellä karjalan kielellä

KARJALAN KIELI ELÄY – karjalaa juhlitaan ja tehdään tunnetuksi molemmin puolin rajaa

Karjalan kielen viikkoa vietetään 22.–28.11.

#karjalankielielay
#karjalankielennedali

Vuonna 2009 marraskuuna 27. päivänä Suomi myönsi ensimmäistä kertaa karjalankielisen väestönosansa olemassaolon, ja kotoperäinen ja maassamme ”aina” puhuttu karjalan kieli tunnustettiin. Tuona päivänä Tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi asetusmuutoksen, jolla Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjaa sovelletaan myös karjalan kieleen. 27.11. on nykyisin Suomen karjalankielisten viettämä epävirallinen karjalan kielen päivä.

Karjalan kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, itämerensuomalaiseen kieliperheeseen. Se on oma itsenäinen kielensä, eikä sitä pidä sekoittaa suomen kielen Pohjois- tai Etelä-Karjalan maakuntien murteisiin. Karjala on suomen läheisin sukukieli.

Suomessa on viimeisimpien arvioiden mukaan noin 11 000 hyvin karjalaa puhuvaa asukasta ja lisäksi noin 20 000 henkilöä, jotka ymmärtävät karjalaa tai puhuvat sitä ainakin vähän. Venäjällä karjalanpuhujia on viimeisimmän väestönlaskennan mukaan noin 26 000.

Karjala on vakavasti uhanalainen kieli, ja Itä-Suomen yliopistossa toimii vuosina 2021–2022 karjalan kielen elvyttämishanke. Karjalan yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi tehdään paljon töitä, ja kieli on mukana parhaillaan valmisteilla olevassa hallituksen kielipoliittisessa ohjelmassa.

Vaikka karjalan kieli on uhanalainen, se on silti edelleen elävä kieli. Vuosi sitten joukko karjalan kielen aktivisteja ideoi spontaanisti päivän ympärille kokonaisen karjalan kielen viikon. Tapahtuma sai nimekseen Karjalan kieli eläy. Viikkoa vietetään nyt toista kertaa; ajankohta on viikko 47 eli 22.–28. marraskuuta 2021. Viikon tarkoitus on juhlia karjalan kielen moninaisuutta ja elävyyttä ja tehdä karjalan kieltä näkyväksi monin eri tavoin. Karjalan kielestä kiinnostuneita on kutsuttu mukaan niin Suomesta, Venäjältä kuin muistakin maista.

Viikkoa vietetään erityisesti sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla. Julkaisemme lyhyitä kertomuksia, tarinoita, kuvia ja videoita. Tänä vuonna teemana on vuodenajat: millaiset työt ovat ajankohtaisia ja mieleisiä vuoden varrella, mitä eri vuodenajat merkitsevät kirjoittajalle, juhlapäivät sekä lempiruoat ja niiden reseptit. Kaikki halukkaat ovat saaneet kirjoittaa, ja myös karjalan kieltä opettelevat ovat olleet tervetulleita mukaan.

Viime vuoden tempauksen innoittamana Karjalan kieli eläy -viikko laajenee myös internetin ja somen ulkopuolelle. Karjalan kielen opiskelijat, opettajat, karjalaisjärjestöt ja jopa yksityiset ihmiset järjestävät viikolla erilaisia tapahtumia eri puolella maata. Tiedossa on karjalaisia illatsuja, vierailuja kirjastoihin ja päiväkoteihin, karjalankielisiä esityksiä yleisölle useilla paikkakunnilla, karjalaista ruokaa, karjalankielinen pikkujoulu kaikille kiinnostuneille Zoomissa.

Karjalan kielen viikkoa toteuttavat Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä karjalan kieleen sitoutuneet aktivistit. Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen opiskelijat tuovat toteutukseen oman panoksensa.

Lisätietoja Karjalan kieli eläy -viikosta:

Helka Riionheimo, professori, Itä-Suomen yliopisto helka.riionheimo@uef.fi
Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja, Karjalan Sivistysseura puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi
Tuomo Kondie, puheenjohtaja, Karjalaiset Nuoret Šuomešša karjalazetnuoretsuomes@gmail.com

https://www.facebook.com/Karjalan-kieli-el%C3%A4y-104724438093738
http://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/karjalan-kieli-elay/
http://www.karjalansivistysseura.fi/karjalan-kieli/
https://www.instagram.com/karjalazet/
https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/karjalan-kielen-netali/

Vienankarjalan keskustelu- ja lukukurssi

VIENANKARJALAN KESKUSTELU- JA LUKUKURSSI VERKOSSA, syksy 2021

Piemmä kieltä elävänä!

Vienankarjalan verkkokurssilla laajennetaan ja aktivoidaan sanavarastoa luontevaan käyttöön keskustelemalla ja erilaisia tekstejä lukemalla. Kurssi soveltuu jo aiemmin karjalaa opiskelleille tai sitä puhuttuna kielenä osaaville. Opetus tapahtuu karjalan kielellä ja kurssilla käytetään opettajan jakamia materiaaleja.

Kurssi järjestetään etäopetuksena verkossa Zoom-ympäristössä.

Opettajana toimii syntyperäinen vienankarjalan puhuja Olga Karlova.

Kurssitapaamiset

ke 6.10.         17.30–19.00

ke 13.10.       17.30–19.00

ke 27.10.       17.30–19.00

ke 10.11.       17.30–19.00

ke 24.11.       17.30–19.00

ke 8.12.         17.30–19.00

Kurssin hinta on 40 euroa.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset opettaja olga.karlova@uef.fi syyskuun loppuun mennessä.

Kurssin järjestää Karjalan Sivistysseura

Runon mahti – runoseminaari ja heimotapaaminen Helsingissä 18.9.2021

Sivistysseura järjestää heimotapaamisen Helsingissä 18.9.2021 Kongressikeskus Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A. Päivään on sisällytetty runoseminaari, vuosikokous, joka aloitetaan FT Aleksi Mainion esitelmällä sekä tee- ja tarinailta, joka on täynnä runolaulun voimaa.

Kun heimolaisia on jo joukolla koolla, päätti myös Vuokkiniemi-seura järjestää vuosikokouksensa samassa yhteydessä.

OHJELMA

Lauantai 18.9.

11.30             Vuokkiniemi-seuran vuosikokous

11.30             Mahdollisuus omakustanteiseen kotiruokatyyppiseen heimolounaaseen ravintola Juttutuvassa. Hinta 15 euroa, ennakkoilmoittautuminen

13.00–16.15 Runon mahti -seminaari

Runo on vuoden 2021 teema Venäjän Karjalassa. Sen mekin valitsimme Heimotapaamisen teemaksi ja annoimme seminaarille nimen Runon mahti. Puheenjohtajana toimii Senni Timonen, FT, Karjalan Sivistysseuran hallituksen jäsen

13.00–13.30

Runolaulu Vienan Karjalassa. Miksi nimenomaan Vienan Karjalassa runolaulu on säilynyt, kulttuuriset ja ympäristölliset taustatekijät, Pekka Huttu-Hiltunen, MuT, Runolaulu-Akatemia

13.30–14.00

Mikä on yhteistä itämerensuomalaiselle runolaululle, Kati Kallio, FT, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

14.00–14.15

Itkuvirsiesitys, Emmi Kuittinen, kansanmuusikko, laulaja, lauluntekijä

14.15–14.45

Kahvitauko

14.45–15.15

”Runon mahti” Stalinin ajan Neuvostoliitossa ja eritoten Neuvosto-Karjalassa, Joonas Ahola, FT, Helsingin yliopisto, Kalevalaseura

15.15–15.45

Kalevalamittaiset runot suomalaisessa nykykirjallisuudessa – myyttisiä maailmoja Juha Hurmeen Niemessä ja Risto Isomäen Viiden meren kansassa, Heidi Henriikka Mäkelä, FT, MuM, Helsingin yliopisto

Miltä näyttää suomalainen menneisyys kalevalamittaisten runojen ja nykykirjallisuuden välityksellä tarkasteltuna? Heidi Haapoja-Mäkelä tarkastelee esitelmässään Niemi- ja Viiden meren kansa -romaaneja, jotka molemmat rakentavat kuvaa Suomen alueen menneisyydestä, juurista, kielestä ja kulttuurista. Kalevala ja kalevalamittaiset runot ovat yhä merkittäviä kulttuurisia viittauskohteita, ja nykyään niiden avulla luodaan yhteyksiä esimerkiksi kristinuskon ja uskontojen kompleksisuuteen, itämerensuomalaisuuteen, #metoo-liikkeeseen ja kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa suosittuun fantasiakuvastoon.

15.45–16.15

Keskustelua ja yhteenveto, puheenjohtaja Senni Timonen

Koronaitku, Emmi Kuittinen

Seminaari striimataan nettiin Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavalla, osa puhujista esiintyy videon välityksellä.

 

17.00             Karjalan Sivistysseuran 115. vuosikokous

Kokous aloitetaan vuosikokousesitelmällä Suomalaiset Venäjällä 1917–1964, Aleksi Mainio, FT, hankepäällikkö, Kansallisarkisto

Aleksi Mainio on erikoistunut Suomen ja Venäjän 1900-luvun poliittiseen historiaan. Hän johtaa syksyllä 2020 käynnistynyttä viisivuotista Kansallisarkiston tutkimushanketta suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä.

Vuosikokousesitelmä striimataan nettiin Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavalla.

19.00   Karjalainen tee- ja tarinailta, tee-/kahvitarjoilu, kirjajulkistuksia, runoja ja runolaulua

  • Runolaulun voima, osa 1, Outi Pulkkinen, runolaulu ja jouhikko (Myyty neito ja Lunastettava neito -runot sekä karjalaista kantele- ja jouhikkoperinnettä jouhikolla)
  • Runolaulun voima, osa 2, Outi Pulkkinen, laulu ja jouhikko & Jouko Kyhälä, huuliharput (Nikkari Kerttu -balladi sekä karjalaista tanssimusiikkia jouhikolla ja huuliharpulla)

ILMOITTAUTUMISOHJEET JA LISÄTIETOJA

Tarjoilujen ja koronariskin edellyttämien järjestelyjen vuoksi tarvitaan sitovat ennakkoilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosi. Ilmoittautumiset 13.9.2021 mennessä sähköisesti osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/710010FD497BAE19  tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-pe klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Ohjelmaan voi tulla muutoksia. Tietoa Heimopäivistä päivitetään Karjalan Sivistysseuran nettisivuille karjalansivistysseura.fi -> Ajankohtaista sekä uutiskanavalle osoitteessa uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/ ja Facebookiin

Koronatilanne on edelleen kovin ikävä. Käytäthän siksi tilaisuuksissamme maskia!

MAJOITUS

Tietoa majoitusvaihtoehdoista voi tiedustella esimerkiksi hotelli Scandic Paasista, Paasivuorenkatu 5 B. Hotelli tarjoaa heimotapaamisen osallistujille alennusta päivän hinnasta, kun nettivarauksen yhteydessä käytetään koodia FIARB. Alennus edellyttää varauksen tekemistä viimeistään 14 vuorokautta ennen saapumista ja majoitusvarauksen voi perua klo 18.00. mennessä tulopäivänä. Huoneita voi varata tarjotulla koodilla hotellin varaustilanteen mukaan, hotellilla on oikeus yksipuolisesti sulkea tarjoushinnan saatavuus.

www.scandichotels.fi

sales.helsinki@scandichotels.com (myös muut Scandic-hotellit)

09 2311 700 (Scandic Paasi)

Seuran vuosikokous siirretään syyskuulle

Ehkä silloin on jo helpompi elää koronan kanssa.

Karjalan Sivistysseuran hallitus on on-line-kokouksessaan 18.3. päättänyt, että koronavirustilanteen ja kokoontumisrajoitusten vuoksi huhtikuun 17. päivälle koolle kutsuttu heimotapaaminen ja vuosikokous siirretään syyskuulle. Alustava aikataulu on 18.–19.9. ja paikka Helsinki. Optimismin vallassa toivomme voivamme tavata toisiamme syksyllä jopa kahden päivän ajan.

Sähköisen kokouksen järjestämistä pohdittiin jälleen, kuten vuosi sitten. Jäsenkuntaamme ajatellen Sivistysseuran hallitus näkee asian niin, että jäsenkokous on yhdistyksen kokous, jossa jäsenten on voitava vaikuttaa. Kokoukseen osallistuvien jäsenyys tulee voida todentaa. Tähän, samoin kuin puheenvuorojen käyttämiseen, ehdotusten tekemiseen, äänestämiseen ja suljettuun äänestämiseen ei ole olemassa helppoja teknisiä ratkaisuja – puhumattakaan siitä olisiko edes kaikilla jäsenillä, jotka haluavat osallistua, siihen teknistä mahdollisuutta (tietokone, mobiililaite, sähköposti, tapa ottaa vastaan osallistumislinkki) ja osaamista.

Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen pidettäväksi 30.9.2021 mennessä. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan ”kokouksen lykkäämisen ja kevät- ja syyskokousten yhdistämisen lainmukaisuus riippuu kokonaisarvioinnista, joka on yhteisön hallituksen tehtävä. Kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt päätettävistä asioista, osakas- tai jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet sekä se, voiko lykkäyksestä aiheutua vahinkoa yhteisölle tai sen osakkeenomistajille tai jäsenille (LaVL 2/2020 vp, s. 4 ja HE 117/2020 vp). Yleensä lykkäys tai kokousten yhdistäminen ei vaikuta päätösten pätevyyteen.”

Seurassa valmistellaan vuoden 2020 toimintakertomusta sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota eri puolilta saatujen ehdotusten pohjalta. Suunnitelmat tarvitaan, jotta seura ja yhteistyökumppanimme voivat toimia. Vuoden 2020 tapaan seura ryhtyy toimeenpanemaan toimintasuunnitelmaa hallituksen vastuulla, varovaisin askelin, tilannetta ja talouden kehittymistä seuraten. Koronavaaraa seurataan jatkuvasti, riskejä hankkeita toteutettaessa ei oteta.

Toimintasuunnitelmaan ei tänä vuonna sisällytetä joukkojen kohtaamisia ja runsasta valmistelua edellyttäviä hankkeita, kuten Vienankarjalan ja kulttuurin kurssi ja Tie Vienaan symposium. Toiveissa on, että ne saadaan taas ohjelmaan vuonna 2022. Nyt keskitytään pöydän ääressä (kuten julkaisut) ja netissä (erilaiset konferenssit ja luentotilaisuudet) tapahtuvaan toimintaan.

Koronan toistaiseksi (lähes) ainoa hyväksi havaittu puoli – digiloikka – on vuoden mittaan otettu ja sen myötä olemme siirtyneet kovin toisenlaiseen maailmaan. Kokoonnumme erilaisilla alustoilla, kuten Zoomissa, Teamsissä, Meetissä, ja hyödynnämme YouTuben suomia mahdollisuuksia levittää tapahtumia suurillekin joukoille.

Helmikuulta lähtien on yhdessä Karjalan Liiton kanssa järjestetty webinaarisarjaa ”Karjalainen sukuni”, joka on saavuttanut suuren suosion. Sarjassa esitetään kuukausittain mielenkiintoisia luentoja Karjalan historiasta ja sukujen tarinoista. Tässä yksi hieno esimerkki digiloikan tuomista mahdollisuuksista.

Kysymyksiä seuran toiminnasta voi lähettää toiminnanjohtajalle ja puheenjohtajalle osoitteisiin toiminnanjohtaja@karjalansivistysseura.fi tai puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi.

Tietoa jaetaan myös seuran Facebook-sivuilla osoitteessa https://www.facebook.com/karjalansivistysseura/. Kannustamme jäseniämme ja toiminnastamme kiinnostuneita tutustumaan ajankohtaiskanavaamme Uutisčuppu – Uudisčuppu, joka löytyy osoitteesta http://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/. Verkkouutiset saa kätevästi sähköpostiinsa tilaamalla sen lehden etusivulta.

Kuva: Ilya Padchin, Petroskoi

Vuoden 2021 kohdeavustusten haku on auki 31. tammikuuta asti

Karjalan Sivistysseuran kohdeavustukset ovat haettavissa tammikuun 2021 ajan. Seura myöntää avustuksia toimintasuunnitelmassa määritellyille toiminnan keskeisille alueille, jotka ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta ja kyykkä,

Erityisesti seura tukee karjalan kieltä, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä tutkimuksia, julkaisuja ja muita teoksia sekä kulttuuri- ja muita tapahtumia Suomessa ja Karjalan tasavallassa sekä hankkeita, joissa elvytetään karjalan kieltä, kulttuuria ja perinteitä.

Linkki: http://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/kohdeavustukset/

 

Karjalainen sukuni -webinaarisarja

Karjalan Sivistysseura ja Karjalan Liitto järjestävät webinaarisarjan Karjalainen sukuni. Webinaarit pyritään pitämään kerran kuukaudessa torstaisin kello 18 alkaen ja ne järjestetään Zoom-alustalla. Tarkka ajankohta voi vaihdella esittäjien aikataulujen mukaan. Karjalan Sivistysseura ja Karjalan Liitto tiedottavat osallistumisesta ja ilmoittautumisesta sekä tarkemmista aikatauluista omilla viestintäkanavillaan.

Webinaarisarja alkaa kahdella johdantoluennolla, ennen kuin varsinaiset sukutarinoiden esitykset alkavat. Ensimmäisen luennon pitää 11.2.2021 Karjalan Sivistysseuran varapuheenjohtaja Pekka Vaara aiheenaan Mitä on Karjala? Luennoitsija tarkastelee eri näkökulmista ajatusta, että on monta eri Karjalaa. Historian kulku on muovannut ajatustamme siitä, mitä on Karjala. Kieli, uskonto, kaupankäynti sekä eri suunnista tullet valtiolliset ja poliittiset voimat ovat muokanneet Karjalaa eri aikoina. Tämä on tuottanut nykyisen Karjaloiden moninaisuuden.

Toisen luennon pitää 11.3.2021 Karjalan Sivistysseuran sukututkimustoimikunnan puheenjohtaja Santeri Palviainen. Hänen aiheenaan on Karjalan asutus ja suvut. Esitys keskittyy Karjalan eri osien asutuksen kehittymiseen ja sen merkitykseen sukujen historialle. Eri alueiden historialliset tapahtumat ovat väliin autioittaneet eri seutuja ja väliin levittäneet asutusta uusille alueille luoden suvuille uusia haaroja. Karjalan eri osissa esiintyvät sukunimet ja lisänimet kytkeytyvät läheisesti asutukseen ja sukuihin. Luento tarkastelee tapausesimerkkien kautta Karjalan eri osista kylien asutusta ja pyrkii luomaan synteesiä eri alueiden asutuksen taustasta historiallisen tiedon ja perimätiedon valossa. Monin paikoin perimätieto on kuljettanut mukanaan tietoa suvun lähtösijoista tai ylläpitänyt kertomusta, että suku olisi tullut jostain, yleensä kaukaisesta paikasta. Luennossa pyritään sitomaan tätä perinnettä historiallisten asiakirjojen tarjoamiin tietoihin.

Huhtikuussa alkavat sukujen tarinat. Tarinoilla voi olla monia erilaisia teemoja: suvun vaiheet maailman tapahtumissa, yksilön osallistuminen johonkin kiinnostavaan tapahtumaan tai ympäristön tapahtumien heijastuminen yksilön elämään, yksilön toiminta lähiyhteisössään tai yksilön tarinan asettuminen laajempaan kontekstiin (laukkukauppiaana toimiminen, porsaiden myyminen Pietarissa, neuvostovakoojana toimiminen 1920-luvulla, osallistuminen Salmin kapinaan 1831 ja niin edelleen). Tarinoilla tuodaan yksilön tai suvun toiminta näkyväksi. Suvun jäsenten kronologisen, luettelomaisen toistamisen sijaan tarina keskittyy suvun jäsenten toimijuuteen ja toimintaan sekä tuo sitä usein kaivattua lihaa luiden ympärille. Hyvä sukutarina koostuu hyvin tehdystä taustatyöstä ja kerronnallisista keinoista, joilla taustatyön avulla saadut tiedot elävöitetään kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Karjalaisilla suvuilla on huikeita tarinoita kerrottavanaan – toivottavasti saamme webinaarissa kuulla mahdollisimman monia näistä.

Karjalainen sukuni -webinaarin järjestävät Karjalan Sivistysseura, Karjalan Liitto ja Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto sekä Opintokeskus Sivis.

 

Karjalainen sukuni –webinaarit keväällä 2021

to 11.2.2021 klo 18 Mitä on Karjala?, Pekka Vaara

to 11.3.2021 klo 18 Karjalan asutus ja suvut, Santeri Palviainen

to 8.4.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarinoita, luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

to 6.5.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarinoita, luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

Webinaarisarja jatkuu syksyllä 2021.

Luentosarja on katsottavissa Zoom-alustalla.

Ilmoittautumiset 8.2.2021 mennessä Karjalan Sivistysseuran toimistoon toimisto@karjalansivistysseura.fi, josta lähetetään Zoom-ohjeet.

Yksi ilmoittautuminen riittää kaikkiin webinaareihin. Ilmoittautua voi myös myöhemminkin, mikäli ei heti webinaarisarjan alkaessa ole sitä tehnyt.

Hyvyä roštuonaikua! Hyviä Raštavua! Hyviä rastavan aigua!

Karjalan Sivistysseura toivottaa kaikille joulurauhaa.

Tänä vuonna koko maailma on tavallaan ollut yhtä, koronapandemia on kurittanut meitä kaikkia yhtälailla. Kun tapaaminen ja matkustaminen eivät ole olleet mahdollisia, olemme joutuneet miettimään uusia tapoja toimia yhdessä.

Avainsana on ollut digitaalisuus. Kun aikaisemmin tapasimme yhteisessä tilaisuudessa, nyt olemme joutuneet tapaamaan virtuaalisesti, Zoomisssa, Teamsissa, Google Meetissä. Olemme niissä pitäneet kokouksia, seminaareja, kuunnelleet luentoja, julkaisset kirjoja.

Olemme nähneet ja kuulleet toisemme, mutta jotakin kohtaamisista on jäänyt puuttumaan. Se aito karjalainen kohtaaminen.

Meidät pakotettiin ottamaan digiloikka. Digitaalisuuden tulemisessa tutuksi on löydettävissä monia hyviä puolia. Matkustamme vähemmän, hiilijalanjälkemme pienenee, meillä on enemmän aikaa itsellemme ja läheisillemme. Voimme nojatuolissa lojuen osallistua erilaisiin tilaisuuksiin, ylittää niin maastoon kuin mieleemme piirretyt rajat. Voimme opiskella vaikkapa karjalaa lähtemättä kotoa minnekään.

Perinteiset Heimopäivämme huhtikuussa jouduttiin koronan vuoksi peruuttamaan. Vasta myöhään syksyllä kokoonnuimme Heimotapaamiseen, jonka merkittävintä antia oli iltapäivän mittainen historiaseminaari. Se liittyy Sivistysseuran ja Petroskoin yliopiston historian laitoksen yhteiseen hankkeeseen On monta eri Karjalaa, jossa maittemme historiaa tehdään tunnetuksi molemmin puolin rajaa. Seminaari striimattiin ja paikan päällä sitä seuranneiden noin 50 hengen lisäksi sitä katsoi lähes 100 henkeä niin Suomessa kuin Venäjällä.

Kun kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset, matkustaminen ja yhteiset tilaisuudet eivät olleet mahdollisia, keskityttiin työhön, jota voi tehdä työpöydän ääressä – tehtiin julkaisuja!

Sielunpaloa ja toimintaa. Karjalan Heimo. 100 vuosikertaa on Toni Saarisen toimittama antologia, joka kokoaa sadannen vuosikerran kunniaksi yhteen kirjoituksia ja kuvia Karjalan Heimon ja sen edeltäjien jokaiselta vuosikymmeneltä. Mukana on uutisia, politiikkaa, historiaa, taidetta ja muistitietoa – sekä mainoksia, ilmoituksia, kansia, pilakuvia ja muita paperille painettuja muuttuvien aikojen havainnollistajia.

Karjalassa tasavallan kansallisarkistossa Jelena Usatševa laati kiinnostavan karjalan pakolaisista kertovan matrikkelin Itä-Karjalan pakolaiset: Tie kotiin. Se kertoo koskettavasti parin sadan pakolaisen tarinan. Julkaisu sisältää kuvia, joita ei ole aikaisemmin julkaistu.

Yhteistyössä Vieljärvellä sijaitsevan Karjalan Kielen Kodin ja kieliaktivisti Natalja Antonovan kanssa julkaistiin opas, jossa neuvotaan kuinka karjalan kieli – tai mikä tahansa vähemmistökieli – voidaan siirtää lapselle. АВČ – Шаг навстречу eli ABC – askel kohti karjalan kieltä on nyt jaossa venäjänkielisenä ja tulossa suomeksi, vienankarjalaksi ja livvinkarjalaksi.

Teos vienankarjalaista kansanpuvuista ilmestyy alkuvuodesta 2021, tavoitteena on julkaista se huhtikuussa seuran Heimopäivillä. Kirja Vienan pakolaisten tai maahanmuuttajien Suomeen mukanaan tuomista puvustoista kertoo yli 20 elämäntarinaa, kuvailee näiden henkilöiden puvustoja ja vaatekappaleita, esittelee ne yksityiskohtaisesti, opastaa ompelemaan. Kirja sisältää vaatteisiin liittyvän sanaston. Teoksessa on myös katsaus vienalaisten ja aunukselaisten naisten pukuihin 1800-luvun lopulla sekä kuvaus Karjalan kansan tuhatvuotisesta historiasta. Julkaisussa on todella monipuolinen kuvitus. Tekijä on käsityönopettaja Maija Vaara.

Suomessa on nyt muutaman vuoden ajan juhlistettu karjalan kielen päivää 27. marraskuuta. Tänä vuonna Karjalan Sivistysseuran ja Itä-Suomen yliopiston väki sekä joukko kielentutkijoita ja -aktivisteja ideoi ja toteutti kokonaisen karjalan kielen viikon teemalla Karjalan kieli eläy. Kutsuimme ihmisiä kirjoittamaan suhteestaan karjalan kieleen ja karjalan kielestä elämässään. Saimme lähes 50 kirjoitusta, jotka julkaistiin Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla sekä ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu. Facebookissa olevia kirjoituksia on nyt luettu yli 34 000 kertaa!

Karjalan kieli eläy!

Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivottaa oikein hyvää uutta vuotta!

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, toiminnanjohtaja
Tuulikki Halla
Kari Homanen
Outi Homanen
Kari Kontu
Terttu Louhikoski-Alasuutari
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Senni Timonen

Sivistysseuran joulukauppa on avoinna 18.12. saakka

Vuodesta toiseen kirjat ovat joulun suosituimmat lahjat. Karjalan Sivistysseuran kaupasta löytyy kiinnostavia julkaisuja Karjalan historiasta ja kulttuurista. Kaupassamme on myös karjalankielistä kirjallisuutta.

Joulukauppamme on avoinna 18.12. saakka. Kotimaan paketit on tilattava viimeistään 17.12. klo 12., jotta ne ehtisivät perille ennen joulua.

Mikäli haluat noutaa kirjaostokset toimistolta, tee tilaus etukäteen joko soittamalla 050 5055 531 tai sähköpostilla toimisto@karjalansivistysseura.fi. Mikäli noudat kaupan kautta tehdyn tilauksen toimistolta, merkitse siitä tieto verkkolomakkeella olevaan lisätiedot -kohtaan (tilauksen kommentit).

Tutustu liitteessä oleviin kirjauutuuksiin ja joulutarjouksiin. Lisää julkaisuja löytyy kaupasta.

Hyvää joulun odotusta. Olemme joululomalla 21.–27.12.

Torjumme taas koronaa

”Koronaviruksen leviämisen rajoittaminen edelleen on kaikkien suomalaisten vastuulla”

Me rajoitamme viruksen leviämistä sulkemalla Karjalan Sivistysseuran toimiston toistaiseksi. Meille voi edelleen lähettää sähköpostia osoitteeseen toimisto@karjalansivistysseura.fi tai soittaa numeroon 050 5055 531 maanantaista torstaihin klo 9-15.

Pyrimme palvelemaan kuten ennenkin, mutta niin, että kohtaamme mahdollisimman vähän.

Joululahjakirjoja myymme mielellään siten, että teette tilauksen joko puhelimella, sähköpostilla tai kauppamme kautta. Mikäli haluatte hakea ostoksenne toimistolta, pyydämme teitä varaamaan kirjat etukäteen. Maksun voi suorittaa paikan päällä pankkikortilla tai laskulla.

Huomatkaa myös, että toimisto on suljettu jouluviikon eli 21.-24.12.

Kuva: Ilya Padchin, Petroskoi