Vienankarjalan keskustelu- ja lukukurssi

VIENANKARJALAN KESKUSTELU- JA LUKUKURSSI VERKOSSA, syksy 2021

Piemmä kieltä elävänä!

Vienankarjalan verkkokurssilla laajennetaan ja aktivoidaan sanavarastoa luontevaan käyttöön keskustelemalla ja erilaisia tekstejä lukemalla. Kurssi soveltuu jo aiemmin karjalaa opiskelleille tai sitä puhuttuna kielenä osaaville. Opetus tapahtuu karjalan kielellä ja kurssilla käytetään opettajan jakamia materiaaleja.

Kurssi järjestetään etäopetuksena verkossa Zoom-ympäristössä.

Opettajana toimii syntyperäinen vienankarjalan puhuja Olga Karlova.

Kurssitapaamiset

ke 6.10.         17.30–19.00

ke 13.10.       17.30–19.00

ke 27.10.       17.30–19.00

ke 10.11.       17.30–19.00

ke 24.11.       17.30–19.00

ke 8.12.         17.30–19.00

Kurssin hinta on 40 euroa.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset opettaja olga.karlova@uef.fi syyskuun loppuun mennessä.

Kurssin järjestää Karjalan Sivistysseura

Runon mahti – runoseminaari ja heimotapaaminen Helsingissä 18.9.2021

Sivistysseura järjestää heimotapaamisen Helsingissä 18.9.2021 Kongressikeskus Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A. Päivään on sisällytetty runoseminaari, vuosikokous, joka aloitetaan FT Aleksi Mainion esitelmällä sekä tee- ja tarinailta, joka on täynnä runolaulun voimaa.

Kun heimolaisia on jo joukolla koolla, päätti myös Vuokkiniemi-seura järjestää vuosikokouksensa samassa yhteydessä.

OHJELMA

Lauantai 18.9.

11.30             Vuokkiniemi-seuran vuosikokous

11.30             Mahdollisuus omakustanteiseen kotiruokatyyppiseen heimolounaaseen ravintola Juttutuvassa. Hinta 15 euroa, ennakkoilmoittautuminen

13.00–16.15 Runon mahti -seminaari

Runo on vuoden 2021 teema Venäjän Karjalassa. Sen mekin valitsimme Heimotapaamisen teemaksi ja annoimme seminaarille nimen Runon mahti. Puheenjohtajana toimii Senni Timonen, FT, Karjalan Sivistysseuran hallituksen jäsen

13.00–13.30

Runolaulu Vienan Karjalassa. Miksi nimenomaan Vienan Karjalassa runolaulu on säilynyt, kulttuuriset ja ympäristölliset taustatekijät, Pekka Huttu-Hiltunen, MuT, Runolaulu-Akatemia

13.30–14.00

Mikä on yhteistä itämerensuomalaiselle runolaululle, Kati Kallio, FT, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

14.00–14.15

Itkuvirsiesitys, Emmi Kuittinen, kansanmuusikko, laulaja, lauluntekijä

14.15–14.45

Kahvitauko

14.45–15.15

”Runon mahti” Stalinin ajan Neuvostoliitossa ja eritoten Neuvosto-Karjalassa, Joonas Ahola, FT, Helsingin yliopisto, Kalevalaseura

15.15–15.45

Kalevalamittaiset runot suomalaisessa nykykirjallisuudessa – myyttisiä maailmoja Juha Hurmeen Niemessä ja Risto Isomäen Viiden meren kansassa, Heidi Henriikka Mäkelä, FT, MuM, Helsingin yliopisto

Miltä näyttää suomalainen menneisyys kalevalamittaisten runojen ja nykykirjallisuuden välityksellä tarkasteltuna? Heidi Haapoja-Mäkelä tarkastelee esitelmässään Niemi- ja Viiden meren kansa -romaaneja, jotka molemmat rakentavat kuvaa Suomen alueen menneisyydestä, juurista, kielestä ja kulttuurista. Kalevala ja kalevalamittaiset runot ovat yhä merkittäviä kulttuurisia viittauskohteita, ja nykyään niiden avulla luodaan yhteyksiä esimerkiksi kristinuskon ja uskontojen kompleksisuuteen, itämerensuomalaisuuteen, #metoo-liikkeeseen ja kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa suosittuun fantasiakuvastoon.

15.45–16.15

Keskustelua ja yhteenveto, puheenjohtaja Senni Timonen

Koronaitku, Emmi Kuittinen

Seminaari striimataan nettiin Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavalla, osa puhujista esiintyy videon välityksellä.

 

17.00             Karjalan Sivistysseuran 115. vuosikokous

Kokous aloitetaan vuosikokousesitelmällä Suomalaiset Venäjällä 1917–1964, Aleksi Mainio, FT, hankepäällikkö, Kansallisarkisto

Aleksi Mainio on erikoistunut Suomen ja Venäjän 1900-luvun poliittiseen historiaan. Hän johtaa syksyllä 2020 käynnistynyttä viisivuotista Kansallisarkiston tutkimushanketta suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä.

Vuosikokousesitelmä striimataan nettiin Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavalla.

19.00   Karjalainen tee- ja tarinailta, tee-/kahvitarjoilu, kirjajulkistuksia, runoja ja runolaulua

  • Runolaulun voima, osa 1, Outi Pulkkinen, runolaulu ja jouhikko (Myyty neito ja Lunastettava neito -runot sekä karjalaista kantele- ja jouhikkoperinnettä jouhikolla)
  • Runolaulun voima, osa 2, Outi Pulkkinen, laulu ja jouhikko & Jouko Kyhälä, huuliharput (Nikkari Kerttu -balladi sekä karjalaista tanssimusiikkia jouhikolla ja huuliharpulla)

ILMOITTAUTUMISOHJEET JA LISÄTIETOJA

Tarjoilujen ja koronariskin edellyttämien järjestelyjen vuoksi tarvitaan sitovat ennakkoilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosi. Ilmoittautumiset 13.9.2021 mennessä sähköisesti osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/710010FD497BAE19  tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-pe klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Ohjelmaan voi tulla muutoksia. Tietoa Heimopäivistä päivitetään Karjalan Sivistysseuran nettisivuille karjalansivistysseura.fi -> Ajankohtaista sekä uutiskanavalle osoitteessa uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/ ja Facebookiin

Koronatilanne on edelleen kovin ikävä. Käytäthän siksi tilaisuuksissamme maskia!

MAJOITUS

Tietoa majoitusvaihtoehdoista voi tiedustella esimerkiksi hotelli Scandic Paasista, Paasivuorenkatu 5 B. Hotelli tarjoaa heimotapaamisen osallistujille alennusta päivän hinnasta, kun nettivarauksen yhteydessä käytetään koodia FIARB. Alennus edellyttää varauksen tekemistä viimeistään 14 vuorokautta ennen saapumista ja majoitusvarauksen voi perua klo 18.00. mennessä tulopäivänä. Huoneita voi varata tarjotulla koodilla hotellin varaustilanteen mukaan, hotellilla on oikeus yksipuolisesti sulkea tarjoushinnan saatavuus.

www.scandichotels.fi

sales.helsinki@scandichotels.com (myös muut Scandic-hotellit)

09 2311 700 (Scandic Paasi)

Karjalan Sivistysseura hakee päätoimittajaa

Karjalan Sivistysseura on Suomen vanhin kansalaisjärjestö, perustettu vuonna 1906. Seuran jäsenlehti ja äänenkannattaja Karjalan Heimo on ilmestynyt jo 100 vuosikerran verran, nykyisin kuusi numeroa vuodessa.

Seuran tarkoituksena on itä- ja rajakarjalaisen kielen ja kulttuurin sekä historian ja perinteen vaaliminen.

Lehtemme pitkäaikainen päätoimittaja jää eläkkeelle. Etsimme nyt hänen seuraajaansa, rautaista ammattitoimittajaa. Vahdinvaihto on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2021.

Lehtemme on perinteisesti painettu lehti, mutta uudelta päätoimittajalta odotamme kiinnostusta ja innostusta digitaalisen viestinnän kehittämiseen.

Työ on itsenäistä ja se on sovitettavissa muun työn yhteyteen. Päätoimittajan tukena toimii julkaisutoimikunta. Ulkoasusta vastaa ulkopuolinen taittaja.

Vapaamuotoiset hakemukset ja ehdotus palkkioperusteista 7.5. mennessä osoitteeseen puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi

Tiedusteluihin vastaa puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna 040 5003 403

Lisätietoa seurastamme ja julkaisuistamme löytyy www.karjalansivistysseura.fi

Seuran vuosikokous siirretään syyskuulle

Ehkä silloin on jo helpompi elää koronan kanssa.

Karjalan Sivistysseuran hallitus on on-line-kokouksessaan 18.3. päättänyt, että koronavirustilanteen ja kokoontumisrajoitusten vuoksi huhtikuun 17. päivälle koolle kutsuttu heimotapaaminen ja vuosikokous siirretään syyskuulle. Alustava aikataulu on 18.–19.9. ja paikka Helsinki. Optimismin vallassa toivomme voivamme tavata toisiamme syksyllä jopa kahden päivän ajan.

Sähköisen kokouksen järjestämistä pohdittiin jälleen, kuten vuosi sitten. Jäsenkuntaamme ajatellen Sivistysseuran hallitus näkee asian niin, että jäsenkokous on yhdistyksen kokous, jossa jäsenten on voitava vaikuttaa. Kokoukseen osallistuvien jäsenyys tulee voida todentaa. Tähän, samoin kuin puheenvuorojen käyttämiseen, ehdotusten tekemiseen, äänestämiseen ja suljettuun äänestämiseen ei ole olemassa helppoja teknisiä ratkaisuja – puhumattakaan siitä olisiko edes kaikilla jäsenillä, jotka haluavat osallistua, siihen teknistä mahdollisuutta (tietokone, mobiililaite, sähköposti, tapa ottaa vastaan osallistumislinkki) ja osaamista.

Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen pidettäväksi 30.9.2021 mennessä. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan ”kokouksen lykkäämisen ja kevät- ja syyskokousten yhdistämisen lainmukaisuus riippuu kokonaisarvioinnista, joka on yhteisön hallituksen tehtävä. Kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt päätettävistä asioista, osakas- tai jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet sekä se, voiko lykkäyksestä aiheutua vahinkoa yhteisölle tai sen osakkeenomistajille tai jäsenille (LaVL 2/2020 vp, s. 4 ja HE 117/2020 vp). Yleensä lykkäys tai kokousten yhdistäminen ei vaikuta päätösten pätevyyteen.”

Seurassa valmistellaan vuoden 2020 toimintakertomusta sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota eri puolilta saatujen ehdotusten pohjalta. Suunnitelmat tarvitaan, jotta seura ja yhteistyökumppanimme voivat toimia. Vuoden 2020 tapaan seura ryhtyy toimeenpanemaan toimintasuunnitelmaa hallituksen vastuulla, varovaisin askelin, tilannetta ja talouden kehittymistä seuraten. Koronavaaraa seurataan jatkuvasti, riskejä hankkeita toteutettaessa ei oteta.

Toimintasuunnitelmaan ei tänä vuonna sisällytetä joukkojen kohtaamisia ja runsasta valmistelua edellyttäviä hankkeita, kuten Vienankarjalan ja kulttuurin kurssi ja Tie Vienaan symposium. Toiveissa on, että ne saadaan taas ohjelmaan vuonna 2022. Nyt keskitytään pöydän ääressä (kuten julkaisut) ja netissä (erilaiset konferenssit ja luentotilaisuudet) tapahtuvaan toimintaan.

Koronan toistaiseksi (lähes) ainoa hyväksi havaittu puoli – digiloikka – on vuoden mittaan otettu ja sen myötä olemme siirtyneet kovin toisenlaiseen maailmaan. Kokoonnumme erilaisilla alustoilla, kuten Zoomissa, Teamsissä, Meetissä, ja hyödynnämme YouTuben suomia mahdollisuuksia levittää tapahtumia suurillekin joukoille.

Helmikuulta lähtien on yhdessä Karjalan Liiton kanssa järjestetty webinaarisarjaa ”Karjalainen sukuni”, joka on saavuttanut suuren suosion. Sarjassa esitetään kuukausittain mielenkiintoisia luentoja Karjalan historiasta ja sukujen tarinoista. Tässä yksi hieno esimerkki digiloikan tuomista mahdollisuuksista.

Kysymyksiä seuran toiminnasta voi lähettää toiminnanjohtajalle ja puheenjohtajalle osoitteisiin toiminnanjohtaja@karjalansivistysseura.fi tai puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi.

Tietoa jaetaan myös seuran Facebook-sivuilla osoitteessa https://www.facebook.com/karjalansivistysseura/. Kannustamme jäseniämme ja toiminnastamme kiinnostuneita tutustumaan ajankohtaiskanavaamme Uutisčuppu – Uudisčuppu, joka löytyy osoitteesta http://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/. Verkkouutiset saa kätevästi sähköpostiinsa tilaamalla sen lehden etusivulta.

Kuva: Ilya Padchin, Petroskoi

Vuoden 2021 kohdeavustusten haku on auki 31. tammikuuta asti

Karjalan Sivistysseuran kohdeavustukset ovat haettavissa tammikuun 2021 ajan. Seura myöntää avustuksia toimintasuunnitelmassa määritellyille toiminnan keskeisille alueille, jotka ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta ja kyykkä,

Erityisesti seura tukee karjalan kieltä, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä tutkimuksia, julkaisuja ja muita teoksia sekä kulttuuri- ja muita tapahtumia Suomessa ja Karjalan tasavallassa sekä hankkeita, joissa elvytetään karjalan kieltä, kulttuuria ja perinteitä.

Linkki: http://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/kohdeavustukset/

 

Karjalainen sukuni -webinaarisarja

Karjalan Sivistysseura ja Karjalan Liitto järjestävät webinaarisarjan Karjalainen sukuni. Webinaarit pyritään pitämään kerran kuukaudessa torstaisin kello 18 alkaen ja ne järjestetään Zoom-alustalla. Tarkka ajankohta voi vaihdella esittäjien aikataulujen mukaan. Karjalan Sivistysseura ja Karjalan Liitto tiedottavat osallistumisesta ja ilmoittautumisesta sekä tarkemmista aikatauluista omilla viestintäkanavillaan.

Webinaarisarja alkaa kahdella johdantoluennolla, ennen kuin varsinaiset sukutarinoiden esitykset alkavat. Ensimmäisen luennon pitää 11.2.2021 Karjalan Sivistysseuran varapuheenjohtaja Pekka Vaara aiheenaan Mitä on Karjala? Luennoitsija tarkastelee eri näkökulmista ajatusta, että on monta eri Karjalaa. Historian kulku on muovannut ajatustamme siitä, mitä on Karjala. Kieli, uskonto, kaupankäynti sekä eri suunnista tullet valtiolliset ja poliittiset voimat ovat muokanneet Karjalaa eri aikoina. Tämä on tuottanut nykyisen Karjaloiden moninaisuuden.

Toisen luennon pitää 11.3.2021 Karjalan Sivistysseuran sukututkimustoimikunnan puheenjohtaja Santeri Palviainen. Hänen aiheenaan on Karjalan asutus ja suvut. Esitys keskittyy Karjalan eri osien asutuksen kehittymiseen ja sen merkitykseen sukujen historialle. Eri alueiden historialliset tapahtumat ovat väliin autioittaneet eri seutuja ja väliin levittäneet asutusta uusille alueille luoden suvuille uusia haaroja. Karjalan eri osissa esiintyvät sukunimet ja lisänimet kytkeytyvät läheisesti asutukseen ja sukuihin. Luento tarkastelee tapausesimerkkien kautta Karjalan eri osista kylien asutusta ja pyrkii luomaan synteesiä eri alueiden asutuksen taustasta historiallisen tiedon ja perimätiedon valossa. Monin paikoin perimätieto on kuljettanut mukanaan tietoa suvun lähtösijoista tai ylläpitänyt kertomusta, että suku olisi tullut jostain, yleensä kaukaisesta paikasta. Luennossa pyritään sitomaan tätä perinnettä historiallisten asiakirjojen tarjoamiin tietoihin.

Huhtikuussa alkavat sukujen tarinat. Tarinoilla voi olla monia erilaisia teemoja: suvun vaiheet maailman tapahtumissa, yksilön osallistuminen johonkin kiinnostavaan tapahtumaan tai ympäristön tapahtumien heijastuminen yksilön elämään, yksilön toiminta lähiyhteisössään tai yksilön tarinan asettuminen laajempaan kontekstiin (laukkukauppiaana toimiminen, porsaiden myyminen Pietarissa, neuvostovakoojana toimiminen 1920-luvulla, osallistuminen Salmin kapinaan 1831 ja niin edelleen). Tarinoilla tuodaan yksilön tai suvun toiminta näkyväksi. Suvun jäsenten kronologisen, luettelomaisen toistamisen sijaan tarina keskittyy suvun jäsenten toimijuuteen ja toimintaan sekä tuo sitä usein kaivattua lihaa luiden ympärille. Hyvä sukutarina koostuu hyvin tehdystä taustatyöstä ja kerronnallisista keinoista, joilla taustatyön avulla saadut tiedot elävöitetään kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Karjalaisilla suvuilla on huikeita tarinoita kerrottavanaan – toivottavasti saamme webinaarissa kuulla mahdollisimman monia näistä.

Karjalainen sukuni -webinaarin järjestävät Karjalan Sivistysseura, Karjalan Liitto ja Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto sekä Opintokeskus Sivis.

 

Karjalainen sukuni –webinaarit keväällä 2021

to 11.2.2021 klo 18 Mitä on Karjala?, Pekka Vaara

to 11.3.2021 klo 18 Karjalan asutus ja suvut, Santeri Palviainen

to 8.4.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarinoita, luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

to 6.5.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarinoita, luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

Webinaarisarja jatkuu syksyllä 2021.

Luentosarja on katsottavissa Zoom-alustalla.

Ilmoittautumiset 8.2.2021 mennessä Karjalan Sivistysseuran toimistoon toimisto@karjalansivistysseura.fi, josta lähetetään Zoom-ohjeet.

Yksi ilmoittautuminen riittää kaikkiin webinaareihin. Ilmoittautua voi myös myöhemminkin, mikäli ei heti webinaarisarjan alkaessa ole sitä tehnyt.

Hyvyä roštuonaikua! Hyviä Raštavua! Hyviä rastavan aigua!

Karjalan Sivistysseura toivottaa kaikille joulurauhaa.

Tänä vuonna koko maailma on tavallaan ollut yhtä, koronapandemia on kurittanut meitä kaikkia yhtälailla. Kun tapaaminen ja matkustaminen eivät ole olleet mahdollisia, olemme joutuneet miettimään uusia tapoja toimia yhdessä.

Avainsana on ollut digitaalisuus. Kun aikaisemmin tapasimme yhteisessä tilaisuudessa, nyt olemme joutuneet tapaamaan virtuaalisesti, Zoomisssa, Teamsissa, Google Meetissä. Olemme niissä pitäneet kokouksia, seminaareja, kuunnelleet luentoja, julkaisset kirjoja.

Olemme nähneet ja kuulleet toisemme, mutta jotakin kohtaamisista on jäänyt puuttumaan. Se aito karjalainen kohtaaminen.

Meidät pakotettiin ottamaan digiloikka. Digitaalisuuden tulemisessa tutuksi on löydettävissä monia hyviä puolia. Matkustamme vähemmän, hiilijalanjälkemme pienenee, meillä on enemmän aikaa itsellemme ja läheisillemme. Voimme nojatuolissa lojuen osallistua erilaisiin tilaisuuksiin, ylittää niin maastoon kuin mieleemme piirretyt rajat. Voimme opiskella vaikkapa karjalaa lähtemättä kotoa minnekään.

Perinteiset Heimopäivämme huhtikuussa jouduttiin koronan vuoksi peruuttamaan. Vasta myöhään syksyllä kokoonnuimme Heimotapaamiseen, jonka merkittävintä antia oli iltapäivän mittainen historiaseminaari. Se liittyy Sivistysseuran ja Petroskoin yliopiston historian laitoksen yhteiseen hankkeeseen On monta eri Karjalaa, jossa maittemme historiaa tehdään tunnetuksi molemmin puolin rajaa. Seminaari striimattiin ja paikan päällä sitä seuranneiden noin 50 hengen lisäksi sitä katsoi lähes 100 henkeä niin Suomessa kuin Venäjällä.

Kun kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset, matkustaminen ja yhteiset tilaisuudet eivät olleet mahdollisia, keskityttiin työhön, jota voi tehdä työpöydän ääressä – tehtiin julkaisuja!

Sielunpaloa ja toimintaa. Karjalan Heimo. 100 vuosikertaa on Toni Saarisen toimittama antologia, joka kokoaa sadannen vuosikerran kunniaksi yhteen kirjoituksia ja kuvia Karjalan Heimon ja sen edeltäjien jokaiselta vuosikymmeneltä. Mukana on uutisia, politiikkaa, historiaa, taidetta ja muistitietoa – sekä mainoksia, ilmoituksia, kansia, pilakuvia ja muita paperille painettuja muuttuvien aikojen havainnollistajia.

Karjalassa tasavallan kansallisarkistossa Jelena Usatševa laati kiinnostavan karjalan pakolaisista kertovan matrikkelin Itä-Karjalan pakolaiset: Tie kotiin. Se kertoo koskettavasti parin sadan pakolaisen tarinan. Julkaisu sisältää kuvia, joita ei ole aikaisemmin julkaistu.

Yhteistyössä Vieljärvellä sijaitsevan Karjalan Kielen Kodin ja kieliaktivisti Natalja Antonovan kanssa julkaistiin opas, jossa neuvotaan kuinka karjalan kieli – tai mikä tahansa vähemmistökieli – voidaan siirtää lapselle. АВČ – Шаг навстречу eli ABC – askel kohti karjalan kieltä on nyt jaossa venäjänkielisenä ja tulossa suomeksi, vienankarjalaksi ja livvinkarjalaksi.

Teos vienankarjalaista kansanpuvuista ilmestyy alkuvuodesta 2021, tavoitteena on julkaista se huhtikuussa seuran Heimopäivillä. Kirja Vienan pakolaisten tai maahanmuuttajien Suomeen mukanaan tuomista puvustoista kertoo yli 20 elämäntarinaa, kuvailee näiden henkilöiden puvustoja ja vaatekappaleita, esittelee ne yksityiskohtaisesti, opastaa ompelemaan. Kirja sisältää vaatteisiin liittyvän sanaston. Teoksessa on myös katsaus vienalaisten ja aunukselaisten naisten pukuihin 1800-luvun lopulla sekä kuvaus Karjalan kansan tuhatvuotisesta historiasta. Julkaisussa on todella monipuolinen kuvitus. Tekijä on käsityönopettaja Maija Vaara.

Suomessa on nyt muutaman vuoden ajan juhlistettu karjalan kielen päivää 27. marraskuuta. Tänä vuonna Karjalan Sivistysseuran ja Itä-Suomen yliopiston väki sekä joukko kielentutkijoita ja -aktivisteja ideoi ja toteutti kokonaisen karjalan kielen viikon teemalla Karjalan kieli eläy. Kutsuimme ihmisiä kirjoittamaan suhteestaan karjalan kieleen ja karjalan kielestä elämässään. Saimme lähes 50 kirjoitusta, jotka julkaistiin Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla sekä ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu. Facebookissa olevia kirjoituksia on nyt luettu yli 34 000 kertaa!

Karjalan kieli eläy!

Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivottaa oikein hyvää uutta vuotta!

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, toiminnanjohtaja
Tuulikki Halla
Kari Homanen
Outi Homanen
Kari Kontu
Terttu Louhikoski-Alasuutari
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Senni Timonen

Sivistysseuran joulukauppa on avoinna 18.12. saakka

Vuodesta toiseen kirjat ovat joulun suosituimmat lahjat. Karjalan Sivistysseuran kaupasta löytyy kiinnostavia julkaisuja Karjalan historiasta ja kulttuurista. Kaupassamme on myös karjalankielistä kirjallisuutta.

Joulukauppamme on avoinna 18.12. saakka. Kotimaan paketit on tilattava viimeistään 17.12. klo 12., jotta ne ehtisivät perille ennen joulua.

Mikäli haluat noutaa kirjaostokset toimistolta, tee tilaus etukäteen joko soittamalla 050 5055 531 tai sähköpostilla toimisto@karjalansivistysseura.fi. Mikäli noudat kaupan kautta tehdyn tilauksen toimistolta, merkitse siitä tieto verkkolomakkeella olevaan lisätiedot -kohtaan (tilauksen kommentit).

Tutustu liitteessä oleviin kirjauutuuksiin ja joulutarjouksiin. Lisää julkaisuja löytyy kaupasta.

Hyvää joulun odotusta. Olemme joululomalla 21.–27.12.

Torjumme taas koronaa

”Koronaviruksen leviämisen rajoittaminen edelleen on kaikkien suomalaisten vastuulla”

Me rajoitamme viruksen leviämistä sulkemalla Karjalan Sivistysseuran toimiston toistaiseksi. Meille voi edelleen lähettää sähköpostia osoitteeseen toimisto@karjalansivistysseura.fi tai soittaa numeroon 050 5055 531 maanantaista torstaihin klo 9-15.

Pyrimme palvelemaan kuten ennenkin, mutta niin, että kohtaamme mahdollisimman vähän.

Joululahjakirjoja myymme mielellään siten, että teette tilauksen joko puhelimella, sähköpostilla tai kauppamme kautta. Mikäli haluatte hakea ostoksenne toimistolta, pyydämme teitä varaamaan kirjat etukäteen. Maksun voi suorittaa paikan päällä pankkikortilla tai laskulla.

Huomatkaa myös, että toimisto on suljettu jouluviikon eli 21.-24.12.

Kuva: Ilya Padchin, Petroskoi

Historiaseminaarien sarja jatkuu

3.-5. joulukuuta 2020 järjestetään virtuaalinen seminaari ”Venäjä, Suomi, Karjala: yhteisen historian ja kulttuurin sivuja”.

Seminaari on suunnattu Suomen, Venäjän ja Karjalan historiasta kiinnostuneille. Historioitsijat ja kulttuuritoimijat sekä Venäjältä että Suomesta kertovat yhteisen historiamme ja kulttuurimme tärkeimmistä tapahtumista ja vuorovaikutuksesta 1400-luvulta alkaen nykypäiviin.

Seminaari pidetään Petroskoissa torstaina 3.12. klo 13–17, perjantaina 4.12. klo 13–17.30 ja lauantaina 5.12. klo 9-17 ja se välitetään suoratoistona YouTubessa. Kullekin päivälle on oma linkkinsä, joka löytyy ohjelmasta kunkin päivän kohdalta.

Luennot simultaanitulkataan suomeksi ja venäjäksi.

Mikäli seminaaria haluaa seurata venäjänkielisenä, voi linkit venäjänkielistä lähetystä varten pyytää osoitteesta toimisto@karjalansivistysseura.fi

Tapahtuma on osa «Есть много разных Карелий / On monta eri Karjalaa» -hanketta, jota Karjalan Sivistysseura toteuttaa yhteistyössä Petroskoin valtionyliopiston tutkimis- ja opetuskeskus FENNICAn ja Karjalan tasavallan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian laitoksen tutkimis- ja opetuskeskus NORDICAn kanssa.

Seminaarin ohjelma löytyy myös oheisen linkin takaa.

Ohjelma

HUOM! Ilmoitetut ajat ovat Suomen aikaa

3. joulukuuta, torstai: https://youtu.be/pdGiokwo7oI

1400–1600-luku. Suomi ja Karjala ensimmäisissä Venäjän ja Ruotsin välisissä sodissa. Moderaattori: Ilja Solomeshch.

13.00–13.45: Irina Takala. Suomi ja Karjala Venäjän ja Ruotsin välisissä sodissa 1400–1600-luvuilla. Ensimmäinen Venäjän ja Ruotsin välinen sota / Vanha viha (1495–97)

13.50–14.20: Aleksandr Tolstikov. Milloin Suomesta tuli Suomi?

14.25–14.55: Igor Liman. 25-vuotiset sodat Venäjän ja Suomen historiassa 1500-luvulla.

15.00–15.30: Aleksandr Tolstikov. Ensimmäinen suomalainen Venäjästä kertova teos: Piispa Paavali Juustenin Venäjälle matkaavan lähetyskunnan matkakertomus.

15.35–16.20: Irma Mullonen. Karjalan paikanimien arvoituksia.

16.20–16.50: Kysymyksiä ja vastauksia

4. joulukuuta, perjantai: https://youtu.be/uDMo6nF5wus

1700–1800-luku. Kulttuurien risteyskohdissa. Moderaattori: Natalja Lavrushina.

13.00–13.45: Irina Takala. Venäjän ja Suomen valistusajan tieteelliset ja kulttuuriset siteet.

13.50–14.20: Ilja Solomeshch. ”Petturi vai patriootti”: Georg Magnus Sprengtporten (1740–1819)

14.25–15.10: Elina Rahimova. Kalevalan löytämisestä.

15.15–15.45: Jelena Soini. Suomi venäläisessä maalaustaiteessa (I. Levitan, Benois’n veljekset, I. Repin)

15.50–16.20: Juri Shikalov. Kuvassa ja kuvan takana: katsaus Vienan Karjalan historiaan yhden I.K. Inhan valokuvan kautta.

16.25–16.55: Olga Iljuha, Eeva-Kaisa Linna. Karjala matkamiesten ja tutkijoiden silmin.

16.55–17.25: Kysymyksiä ja vastauksia.

5. joulukuuta, lauantai: https://youtu.be/jcPsYYOVKdI

1900-luku ja 2000-luvun alkupuoli. Sodista rauhaan. Moderaattori: Aleksandr Tolstikov.

09.00–09.45: Timo Vihavainen. Kiistelty sukulaisuus. Suomalaisuuden ja karjalaisuuden suhde poliittisena kiistakysymyksenä.

09.50–10.20: Pekka Vaara. Heimosodista Tarton rauhaan ja Karjalan kommuuniin 1918–1920.

10.25–10.55: Aleksandr Osipov. ”Karjalan seikkailu” vai ”Karjalan kansan kapina”?

11.00–11.45: Aleksei Levkojev. ”Suomalainen tekijä” Karjalan autonomian muodostumisessa.

11.50–12.20: Irina Takala. Suomalaisten maahanmuuttajien kohtaloja Karjalassa.

12.20–12.50: Kysymyksiä ja vastauksia

Lounastauko

Moderaattori: Irina Takala

13.30–14.30: Ilja Solomeshch, Timo Vihavainen. Neuvostoliiton ja Suomen välinen sota (talvisota) 1939–1940 / Talvisota: mistä historiantutkijat kiistelevät yhä?

14.35–15.20: Valeri Shljamin. Venäjä ja Suomi nykyaikana: talousdiplomaatin pohdintoja.

15.25–15.55: Natalja Lavrushina. Yhteistyön värikirjo: Karjalan ja Suomen kuntien kumppanuus.

15.55–16.25: Eeva-Kaisa Linna, Irina Takala. On monta eri Karjalaa: venäläis-suomalaisesta yhteistyöstä historian tunnetuksi tekemiseksi.

16.25–16.55: Kysymyksiä ja vastauksia

Historiaseminaari ja heimotapaaminen lauantaina 10.10.2020

Koronavirus jatkaa leviämistään mutta olemme varovaisia ja tapaamme lauantaina, varotoimia noudattaen.

Karjalan Sivistysseuran järjestämä historiaseminaari on yksi hankkeemme On monta eri Karjalaa – Есть много разных Карелий tapahtumista. Hankkeen tavoitteena on Suomen ja Venäjän Karjalan asukkaiden tutustuttaminen toistensa sekä yhteiseen historiaan popularisoimalla yhteisen historian tärkeimpiä tapahtumia.

Tulevan lauantain seminaari on ollut ennätyksellisen suosittu. Juuri ja juuri saadaan Arthurin Juhlasaliin turvavälit.

Olemme saaneet useita tiedusteluja seminaarin striimaamisesta. Näinpä sitten tehdään: seminaari striimataan eli lähetetään samanaikaisesti verkossa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=IEia9z2wfDQ.

Jos tuntuu turvallisemmalta seurata historiaseminaarin luentoja kotisohvalta, ymmärrämme hyvin päätöksen osallistua tilaisuuteen etäältä. Jos olet jo ilmoittautunut, toivomme ilmoitusta poisjäämisestä joko sähköpostilla osoitteeseen toimisto@karjalansivistysseura.fi tai puhelimella numeroon 050 5055 531.

Historiaseminaarin puheenjohtajana toimii erikoislähettiläs Heikki Talvitie

– 13.30–14.15 Kiistelty sukulaisuus. Suomi ja Karjala 1900-luvulla, professori emeritus Timo Vihavainen
– 14.15–14.45 Vienalaiset ja vienalaisuus Suomessa nykyisin: tutkimusprojektin esittely, professori Anneli Sarhimaa, Mainzin yliopisto (esitelmä välitetään netin kautta)
– 14.45–15.15 Kahvitauko
– 15.15–15.45 Heimosodista Tarton rauhaan ja työkansan kommuuniin, historioitsija, KSS:n varapuheenjohtaja Pekka Vaara
– 15.45–16.15 Kotirannoilta tehtaisiin: Itä-Karjalan pakolaisten muistot Suomessa ja Ruotsissa, dosentti Seija Jalagin, Oulun yliopisto
– 16.15–16.45 Kysymyksiä ja keskustelua

Päivän muu ohjelma järjestetään suunnitellusti

11.30 Lounas hotelli Arthurin ravintolassa (hinta 12,50 maksetaan paikan päällä)
17.30 Karjalan Sivistysseuran 114. vuosikokous, Juhlasali
19.30 Karjalainen tee- ja tarinailta, Juhlasali

Muistattehan etäisyydet, käsihygienian sekä maskien käytön!

Jokainen meistä on potentiaalinen viruksenkantaja!

Vuosikokous siirretään myöhemmin ilmoittavaan ajankohtaan

Korona määrää nyt toimintamme tahdin.

Karjalan Sivistysseuran hallitus on sähköpostikokouksessaan 29.3. päättänyt, että koronaviruksen aiheuttamien riskien ja Suomen hallituksen 16.3. julistamien poikkeusolojen ja kokoontumisrajoitusten vuoksi huhtikuun 18. päivälle koolle kutsuttu vuosikokous siirretään myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan.

Hallituksen tavoitteena on saada suunnittelemilleen toimille mahdollisimman nopeasti jäsenistön hyväksyntä. Nyt joudutaan seuraamaan tilannetta ja päättämään vuosikokouksen koollekutsumisesta sitten kun koronatilanne laantuu ja maan hallitus purkaa rajoitukset.

Hallitus on valmistellut toimintasuunnitelman entiseen tapaan eri puolilta saatujen ehdotusten pohjalta. Hankkeista on todennettu ne, joiden toteutusta koronavaara saattaa uhata ja keskusteltu niistä toimijoiden kanssa. Keskustelujen tuloksena jotkut hankkeista jäävät odottamaan tilanteen selkiytymistä. Kaksi vuosittain toistuvaa hanketta siirretään tulevaan vuoteen.

Toinen siirtyvistä hankkeista on Pääjärvelle suunniteltu vienankarjalan ja kulttuurin kurssi, joka peruutetaan tältä vuodelta.

Toiminnallamme on suuri merkitys monille yhteistyökumppaneillemme, erityisesti itärajan takana toimiville. Toimintaa jatkamalla luomme uskoa tulevaan ja turvaamme ihmisiin luottamusta tulevaisuuteen. Samalla annamme mahdollisuuden toteuttaa hankkeita, joilla monille tahoille on suuri merkitys, jopa taloudellisessa mielessä.

Hallitus kantaa siis vastuunsa myös tässä tilanteessa. Ryhdymme toimeenpanemaan toimintasuunnitelmaa hallituksen vastuulla, varovaisin askelin, tilannetta ja talouden kehittymistä seuraten.

Sähköisen kokouksen järjestämistä on pohdittu. Meidän seuramme kohdalla se mahdollisuus kaatuu monesta syystä. Jäsenkokous on yhdistyksen kokous, johon osallistuvien jäsenyys tulee voida todentaa. Tähän, samoin kuin puheenvuorojen käyttämiseen, ehdotusten tekemiseen, äänestämiseen ja suljettuun äänestämiseen ei ole olemassa helppoja teknisiä ratkaisuja – puhumattakaan siitä olisiko edes kaikilla jäsenillä, jotka haluavat osallistua, siihen teknistä mahdollisuutta (tietokone, mobiililaite, sähköposti, tapa ottaa vastaan osallistumislinkki) ja osaamista.

Jäämme siis odottamaan aikaa, jolloin voimme tavata, kasvotusten. Meille on tärkeää koota jäsenemme edes kerran vuodessa yhteen, antaa aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.

Pyydämme jäseniämme seuraamaan seuran verkkosivulta tiedottamista. Mikäli Karjalan Heimon ilmestymisaikataulut sen mahdollistavat, kerromme siitä perinteiseen tapaamme myös lehdessä.

Kysymyksiä voi lähettää puheenjohtajalle osoitteeseen puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi ja toimistoon osoitteeseen toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Jäsenkirje on suunnitteilla. Tietoa asiasta jaetaan myös seuran Facebook-sivuilla osoitteessa https://www.facebook.com/karjalansivistysseura/. Kannustamme jäseniämme ja toiminnastamme kiinnostuneita tutustumaan ajankohtaiskanavaamme Uutisčuppu – Uudisčuppu, joka löytyy osoitteesta http://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/. Uutisčuppu – Uudisčuppu -verkkouutiset saa kätevästi sähköpostiinsa tilaamalla sen lehden etusivulta.

Kuva: Ilya Padchin, Petroskoi