Karjalan Sivistysseura julkaisee yksi kerrallaan vuosina 2012-2019 järjestettyjen Vienankarjalan ja kulttuurin kurssien oppimateriaalit verkkosivujensa Oppimateriaalit-osiossa.

Valentina Karakina, Olga Karlova ja Jevgeni Karakin ovat luoneet aineistot valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Vuoden 2013 kurssin aineisto Lintumuajilma ta meččä sisältää kertomuksia ja perinnetietoa linnuista ja metsästä, runsaasti harjoituksia sekä kielioppia vienankarjalan verbien taivutukseen liittyen. Kokonaisessa paketissa on 84 sivua.

Karjalan Sivistysseura julkaisee yksi kerrallaan vuosina 2012-2019 järjestettyjen Vienankarjalan ja kulttuurin kurssien oppimateriaalit verkkosivujensa uudessa Oppimateriaalit-osiossa.

Valentina Karakina, Olga Karlova ja Jevgeni Karakin ovat luoneet aineistot valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Ensimmäinen materiaali, vuoden 2012 kurssin aineisto Šiä ta šiäneinuššuš käsittelee säätä ja sään ennustamista, nimiä, kuukausia ja kansanperinnettä. 92-sivuinen paketti sisältää niin monipuolisen lukemiston kuin tehtäviäkin.

Vienankarjalan ta kulttuurin kurššit pietäh 27.6–1.7.2019 Uhtuošša elikkä nykyseššä Kalevalašša. Kurššipaikkana on Mobergin talo. Opaštajina ollah Valentina Karakina ta Olga Karlova. Kurššien pakinateemana on Ihmisen tervehyš ta hyvinvointi, läsinnät šekä luonnonantimet tervehyön kohentamisekši.

Ilmoittautumiset kurssille Sivistysseuran toimistoon toimisto@karjalansivistysseura.fi tai puhelimitse 050 50 5055 531 toukokuun loppuun mennessä. Tiedustelut majoituksesta välitetään kurssinjärjestäjille. Suomalaiset osallistujat järjestävät itse omat matkansa sekä viisuminsa. Kurssimaksu 100 euroa maksetaan Karjalan Sivistysseuralle.

Tarkempia tietoja voi lukea täältä erillisestä PDF-tiedostosta!

(artikkelikuvassa Uhtuan Likopään taloja 2016. Kuvan lähde: Sampo-tietokanta)

Yli 120 sivun laajuinen kokoelma Meijän hierus – Esseitä karjalan kielestä sisältää yhteensä 20 kirjoittajan näkemyksen karjalan kielen tilanteesta, pääasiassa nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, vaikka mennyttäkin vähän mietitään. Mukana on niin tutkijoita kuin karjalan käyttäjiä, iältään ja kokemukseltaan hyvinkin erilaisia.

– Kirjoituksia yhdistää neljä t-kirjaimella alkavaa sanaa. Ne ovat tunne, tieto, toiminta ja toivo, sanoi Mainzin yliopiston professori Anneli Sarhimaa, toinen kirjan toimittajista, teoksen julkaisutilaisuudessa 22.2.2019 Helsingissä.

Sarhimaan mukaan kaikista kirjoituksista heijastuu lämmin tunne karjalaa kohtaan. Hän muistuttaa kuitenkin, että pelkkä tunne ei riitä, jos henkilö ei tiedä kuuluvansa tähän yhteisöön eikä toimi tai tee työtä kielen elpymisen, elävänä säilymisen ja kehittymisen puolesta.

– Toivo on tärkeä siksi, että jos emme kaikki toivoisi, että kieli säilyy, niin se ei säilyisi, hän sanoo.

Kotimaisten kielten keskuksen johtajana vuosina 1998–2016 toiminut Pirkko Nuolijärvi harmittelee, että karjalan kielellä ei ole omaa lakia. Hän kertoo kysyneensä useilta poliitikoilta, miltä heistä tuntuisi, jos heidän omalla äidinkielellään olisi sama tilanne.

Esseekokoelmassa Nuolijärvi kirjoittaa, ettei tälle puutteelle ole mitään perusteita, ja siksi olisi korkea aika saada laki, joka ainakin periaatteessa takaisi karjalalle varmemman aseman yhteiskunnassa.

– Kiitän siitä, että myös hämäläinen otettiin mukaan. Kirjoittajana ja kielenhuoltajana roolini on ollut institutionaalinen, mutta ei suinkaan ulkokohtainen, Nuolijärvi sanoo.

Kirjan idea on lähtöisin Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajalta Eeva-Kaisa Linnalta, joka on myös toinen kirjan toimittajista. Hyväntuulisen tikku-ukkokuvituksen on luonut petroskoilainen taiteilija Ilya Padchin.

Kirjaa voi tilata Karjalan Sivistysseuran toimistosta hintaan 15 euroa + toimituskulut verkkokaupan kautta tai sähköpostiosoitteella toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Kuva: Kirjan julkistustilaisuus Karjalan Sivistysseuran toimistolla 22.2.2019, puhumassa Eeva-Kaisa Linna, vieressä oikealla Anneli Sarhimaa. Kuvaaja: Aila-Liisa Laurila.

Kaikki puhutut ja kirjoitetut kielimuodot ovat arvokkaita sinänsä.
Näin kirjoittavat professorit Riho Grünthal ja Vesa Koivisto Karjalan
Heimo -lehdessä 3-4/2018. Artikkeli on kiinnostava kannanotto tällä
hetkellä käytävään keskusteluun karjalan kielen ja sen eri murteiden
asemasta.

Lue artikkeli PDF-muodossa täältä!

Karjalan Sivistysseuran julkaisu ”Oikeutta karjalan kielelle” sisältää puheenvuoroja Anneli Sarhimaan tietokirjan ”Vaietut ja vaiennetut – Karjalankieliset karjalaiset Suomessa” julkistamistilaisuudesta 31.8.2017.

Lue julkaisu PDF-muodossa täältä

Sisällys:

Pirkko Nuolijärvi: Esipuhe
Johanna Laakso: Karpalona kakussa
Anneli Sarhimaa: Vaietut, vaiennetut, voimaantuvat
Riina Ylönen: Puutunougo minun poigu kielen täh muahmuuttajain kategourieh?
Ari Burtsoff: Karjala pidäy suaha konstitucieh!
Reetta Toivonen: Oikeus omaan kieleen on ihmisoikeus
Eeva-Kaisa Linna: Ka en tietyäkšeni

Mittuine on kiändäjän ruado? Kui kiännöstiedo opastau kiändämizeh? Kui kiännösprocessu menöy? Kuspäi kiändäi suau tieduo, konzu vastah tulou tundematoi sana? Kui kiändäi vois luadie uvven karjalankielizen sanan? Kuibo menöy uudizien kiändämine karjalakse? Tahtozitgo kiändiä Wikipediedu karjalakse?

Tule kuundelemah nämmis da toizis kyzymyksis Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kiändämizen opastusseminuarah. Opastuksen järjestäy Kiännä!-projektu, kuduadu rahoittau Konehen Fondu (Koneen Säätiö).

Karjalan kielen vanhimmaksi arvioitu sanakirja ilmestyi jo 1680-luvulla. Petroskoissa toimiva Kielen, kulttuurin ja historian instituutti on julkaissut Solovetskista löytyneen munkki Feofanin laatiman sanalistan.