Vienankarjalan keskustelu- ja lukukurssi

VIENANKARJALAN KESKUSTELU- JA LUKUKURSSI VERKOSSA, syksy 2021

Piemmä kieltä elävänä!

Vienankarjalan verkkokurssilla laajennetaan ja aktivoidaan sanavarastoa luontevaan käyttöön keskustelemalla ja erilaisia tekstejä lukemalla. Kurssi soveltuu jo aiemmin karjalaa opiskelleille tai sitä puhuttuna kielenä osaaville. Opetus tapahtuu karjalan kielellä ja kurssilla käytetään opettajan jakamia materiaaleja.

Kurssi järjestetään etäopetuksena verkossa Zoom-ympäristössä.

Opettajana toimii syntyperäinen vienankarjalan puhuja Olga Karlova.

Kurssitapaamiset

ke 6.10.         17.30–19.00

ke 13.10.       17.30–19.00

ke 27.10.       17.30–19.00

ke 10.11.       17.30–19.00

ke 24.11.       17.30–19.00

ke 8.12.         17.30–19.00

Kurssin hinta on 40 euroa.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset opettaja olga.karlova@uef.fi syyskuun loppuun mennessä.

Kurssin järjestää Karjalan Sivistysseura

Runon mahti – runoseminaari ja heimotapaaminen Helsingissä 18.9.2021

Sivistysseura järjestää heimotapaamisen Helsingissä 18.9.2021 Kongressikeskus Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A. Päivään on sisällytetty runoseminaari, vuosikokous, joka aloitetaan FT Aleksi Mainion esitelmällä sekä tee- ja tarinailta, joka on täynnä runolaulun voimaa.

Kun heimolaisia on jo joukolla koolla, päätti myös Vuokkiniemi-seura järjestää vuosikokouksensa samassa yhteydessä.

OHJELMA

Lauantai 18.9.

11.30             Vuokkiniemi-seuran vuosikokous

11.30             Mahdollisuus omakustanteiseen kotiruokatyyppiseen heimolounaaseen ravintola Juttutuvassa. Hinta 15 euroa, ennakkoilmoittautuminen

13.00–16.15 Runon mahti -seminaari

Runo on vuoden 2021 teema Venäjän Karjalassa. Sen mekin valitsimme Heimotapaamisen teemaksi ja annoimme seminaarille nimen Runon mahti. Puheenjohtajana toimii Senni Timonen, FT, Karjalan Sivistysseuran hallituksen jäsen

13.00–13.30

Runolaulu Vienan Karjalassa. Miksi nimenomaan Vienan Karjalassa runolaulu on säilynyt, kulttuuriset ja ympäristölliset taustatekijät, Pekka Huttu-Hiltunen, MuT, Runolaulu-Akatemia

13.30–14.00

Mikä on yhteistä itämerensuomalaiselle runolaululle, Kati Kallio, FT, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

14.00–14.15

Itkuvirsiesitys, Emmi Kuittinen, kansanmuusikko, laulaja, lauluntekijä

14.15–14.45

Kahvitauko

14.45–15.15

”Runon mahti” Stalinin ajan Neuvostoliitossa ja eritoten Neuvosto-Karjalassa, Joonas Ahola, FT, Helsingin yliopisto, Kalevalaseura

15.15–15.45

Kalevalamittaiset runot suomalaisessa nykykirjallisuudessa – myyttisiä maailmoja Juha Hurmeen Niemessä ja Risto Isomäen Viiden meren kansassa, Heidi Henriikka Mäkelä, FT, MuM, Helsingin yliopisto

Miltä näyttää suomalainen menneisyys kalevalamittaisten runojen ja nykykirjallisuuden välityksellä tarkasteltuna? Heidi Haapoja-Mäkelä tarkastelee esitelmässään Niemi- ja Viiden meren kansa -romaaneja, jotka molemmat rakentavat kuvaa Suomen alueen menneisyydestä, juurista, kielestä ja kulttuurista. Kalevala ja kalevalamittaiset runot ovat yhä merkittäviä kulttuurisia viittauskohteita, ja nykyään niiden avulla luodaan yhteyksiä esimerkiksi kristinuskon ja uskontojen kompleksisuuteen, itämerensuomalaisuuteen, #metoo-liikkeeseen ja kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa suosittuun fantasiakuvastoon.

15.45–16.15

Keskustelua ja yhteenveto, puheenjohtaja Senni Timonen

Koronaitku, Emmi Kuittinen

Seminaari striimataan nettiin Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavalla, osa puhujista esiintyy videon välityksellä.

 

17.00             Karjalan Sivistysseuran 115. vuosikokous

Kokous aloitetaan vuosikokousesitelmällä Suomalaiset Venäjällä 1917–1964, Aleksi Mainio, FT, hankepäällikkö, Kansallisarkisto

Aleksi Mainio on erikoistunut Suomen ja Venäjän 1900-luvun poliittiseen historiaan. Hän johtaa syksyllä 2020 käynnistynyttä viisivuotista Kansallisarkiston tutkimushanketta suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä.

Vuosikokousesitelmä striimataan nettiin Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavalla.

19.00   Karjalainen tee- ja tarinailta, tee-/kahvitarjoilu, kirjajulkistuksia, runoja ja runolaulua

  • Runolaulun voima, osa 1, Outi Pulkkinen, runolaulu ja jouhikko (Myyty neito ja Lunastettava neito -runot sekä karjalaista kantele- ja jouhikkoperinnettä jouhikolla)
  • Runolaulun voima, osa 2, Outi Pulkkinen, laulu ja jouhikko & Jouko Kyhälä, huuliharput (Nikkari Kerttu -balladi sekä karjalaista tanssimusiikkia jouhikolla ja huuliharpulla)

ILMOITTAUTUMISOHJEET JA LISÄTIETOJA

Tarjoilujen ja koronariskin edellyttämien järjestelyjen vuoksi tarvitaan sitovat ennakkoilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosi. Ilmoittautumiset 13.9.2021 mennessä sähköisesti osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/710010FD497BAE19  tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-pe klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Ohjelmaan voi tulla muutoksia. Tietoa Heimopäivistä päivitetään Karjalan Sivistysseuran nettisivuille karjalansivistysseura.fi -> Ajankohtaista sekä uutiskanavalle osoitteessa uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/ ja Facebookiin

Koronatilanne on edelleen kovin ikävä. Käytäthän siksi tilaisuuksissamme maskia!

MAJOITUS

Tietoa majoitusvaihtoehdoista voi tiedustella esimerkiksi hotelli Scandic Paasista, Paasivuorenkatu 5 B. Hotelli tarjoaa heimotapaamisen osallistujille alennusta päivän hinnasta, kun nettivarauksen yhteydessä käytetään koodia FIARB. Alennus edellyttää varauksen tekemistä viimeistään 14 vuorokautta ennen saapumista ja majoitusvarauksen voi perua klo 18.00. mennessä tulopäivänä. Huoneita voi varata tarjotulla koodilla hotellin varaustilanteen mukaan, hotellilla on oikeus yksipuolisesti sulkea tarjoushinnan saatavuus.

www.scandichotels.fi

sales.helsinki@scandichotels.com (myös muut Scandic-hotellit)

09 2311 700 (Scandic Paasi)

Vuoden 2021 kohdeavustusten haku on auki 31. tammikuuta asti

Karjalan Sivistysseuran kohdeavustukset ovat haettavissa tammikuun 2021 ajan. Seura myöntää avustuksia toimintasuunnitelmassa määritellyille toiminnan keskeisille alueille, jotka ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta ja kyykkä,

Erityisesti seura tukee karjalan kieltä, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä tutkimuksia, julkaisuja ja muita teoksia sekä kulttuuri- ja muita tapahtumia Suomessa ja Karjalan tasavallassa sekä hankkeita, joissa elvytetään karjalan kieltä, kulttuuria ja perinteitä.

Linkki: http://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/kohdeavustukset/

 

Karjalainen sukuni -webinaarisarja

Karjalan Sivistysseura ja Karjalan Liitto järjestävät webinaarisarjan Karjalainen sukuni. Webinaarit pyritään pitämään kerran kuukaudessa torstaisin kello 18 alkaen ja ne järjestetään Zoom-alustalla. Tarkka ajankohta voi vaihdella esittäjien aikataulujen mukaan. Karjalan Sivistysseura ja Karjalan Liitto tiedottavat osallistumisesta ja ilmoittautumisesta sekä tarkemmista aikatauluista omilla viestintäkanavillaan.

Webinaarisarja alkaa kahdella johdantoluennolla, ennen kuin varsinaiset sukutarinoiden esitykset alkavat. Ensimmäisen luennon pitää 11.2.2021 Karjalan Sivistysseuran varapuheenjohtaja Pekka Vaara aiheenaan Mitä on Karjala? Luennoitsija tarkastelee eri näkökulmista ajatusta, että on monta eri Karjalaa. Historian kulku on muovannut ajatustamme siitä, mitä on Karjala. Kieli, uskonto, kaupankäynti sekä eri suunnista tullet valtiolliset ja poliittiset voimat ovat muokanneet Karjalaa eri aikoina. Tämä on tuottanut nykyisen Karjaloiden moninaisuuden.

Toisen luennon pitää 11.3.2021 Karjalan Sivistysseuran sukututkimustoimikunnan puheenjohtaja Santeri Palviainen. Hänen aiheenaan on Karjalan asutus ja suvut. Esitys keskittyy Karjalan eri osien asutuksen kehittymiseen ja sen merkitykseen sukujen historialle. Eri alueiden historialliset tapahtumat ovat väliin autioittaneet eri seutuja ja väliin levittäneet asutusta uusille alueille luoden suvuille uusia haaroja. Karjalan eri osissa esiintyvät sukunimet ja lisänimet kytkeytyvät läheisesti asutukseen ja sukuihin. Luento tarkastelee tapausesimerkkien kautta Karjalan eri osista kylien asutusta ja pyrkii luomaan synteesiä eri alueiden asutuksen taustasta historiallisen tiedon ja perimätiedon valossa. Monin paikoin perimätieto on kuljettanut mukanaan tietoa suvun lähtösijoista tai ylläpitänyt kertomusta, että suku olisi tullut jostain, yleensä kaukaisesta paikasta. Luennossa pyritään sitomaan tätä perinnettä historiallisten asiakirjojen tarjoamiin tietoihin.

Huhtikuussa alkavat sukujen tarinat. Tarinoilla voi olla monia erilaisia teemoja: suvun vaiheet maailman tapahtumissa, yksilön osallistuminen johonkin kiinnostavaan tapahtumaan tai ympäristön tapahtumien heijastuminen yksilön elämään, yksilön toiminta lähiyhteisössään tai yksilön tarinan asettuminen laajempaan kontekstiin (laukkukauppiaana toimiminen, porsaiden myyminen Pietarissa, neuvostovakoojana toimiminen 1920-luvulla, osallistuminen Salmin kapinaan 1831 ja niin edelleen). Tarinoilla tuodaan yksilön tai suvun toiminta näkyväksi. Suvun jäsenten kronologisen, luettelomaisen toistamisen sijaan tarina keskittyy suvun jäsenten toimijuuteen ja toimintaan sekä tuo sitä usein kaivattua lihaa luiden ympärille. Hyvä sukutarina koostuu hyvin tehdystä taustatyöstä ja kerronnallisista keinoista, joilla taustatyön avulla saadut tiedot elävöitetään kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Karjalaisilla suvuilla on huikeita tarinoita kerrottavanaan – toivottavasti saamme webinaarissa kuulla mahdollisimman monia näistä.

Karjalainen sukuni -webinaarin järjestävät Karjalan Sivistysseura, Karjalan Liitto ja Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto sekä Opintokeskus Sivis.

 

Karjalainen sukuni –webinaarit keväällä 2021

to 11.2.2021 klo 18 Mitä on Karjala?, Pekka Vaara

to 11.3.2021 klo 18 Karjalan asutus ja suvut, Santeri Palviainen

to 8.4.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarinoita, luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

to 6.5.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarinoita, luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

Webinaarisarja jatkuu syksyllä 2021.

Luentosarja on katsottavissa Zoom-alustalla.

Ilmoittautumiset 8.2.2021 mennessä Karjalan Sivistysseuran toimistoon toimisto@karjalansivistysseura.fi, josta lähetetään Zoom-ohjeet.

Yksi ilmoittautuminen riittää kaikkiin webinaareihin. Ilmoittautua voi myös myöhemminkin, mikäli ei heti webinaarisarjan alkaessa ole sitä tehnyt.