Karjalan Sivistysseuran opiskelija-apurahat ovat haettavissa kerran vuodessa syyskuussa. Suomen- tai karjalankieliset hakemukset tulee tehdä Karjalan Sivistysseuran nettisivuilla olevalla lomakkeella 1.–30. syyskuuta. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Verkkolomakkeella hakija antaa lyhyen selostuksen karjalaisista sukujuuristaan. Tarkemmat hakuohjeet kannattaa lukea ennen hakulomakkeen täyttämistä. Hakulomakkeeseen tulee liittää opintosuoritusote.

Apurahat on tarkoitettu opiskelijoille, joiden sukujuuret ovat seuraavilta alueilta:

o Vienan Karjalassa (ml. Suomen vanhat vienalaiskylät Kuivajärvi, Hietajärvi ja Rimmi)
o Aunuksen Karjalassa
o Raja-Karjalassa tai Sortavalan ympäristössä (Sortavala, Sortavalan maalaiskunta, Ruskeala, Harlu, Pälkjärvi, Soanlahti, Korpiselkä, Suistamo, Suojärvi, Impilahti ja Salmi sekä Värtsilän ja Ilomantsin luovutetut alueet)
o Tverin Karjalassa
o lyydiläisten asuma-alueella Karjalan tasavallassa

Apurahan saajille ilmoitetaan päätöksestä sähköpostiosoitteeseen marraskuun loppuun mennessä. Kielteisistä päätöksistä ei ilmoiteta. Apurahat maksetaan vuoden loppuun mennessä hakijan pankkitilille.

Karjalan Sivistysseura ry myöntää vuosittain juuriltaan itä- ja rajakarjalaisille opiskelijoille apurahoja tutkintotavoitteeseen toisen asteen ja korkea-asteen opiskeluun hoidossaan olevien rahastojen sääntöjen mukaisesti. Apuraha myönnetään kerran yhden tutkinnon opiskeluaikana. Opintonsa aloittaville ei ensimmäisen opiskeluvuoden aikana myönnetä apurahaa. Opiskeluapurahaa ei voi saada myöskään peräkkäisinä vuosina. Suomessa opiskeleville Venäjän karjalaisille apuraha myönnetään kaksinkertaisena.

Apurahoja ei myönnetä oppisopimuskoulutuksena suoritettavien tutkintojen opiskeluun eikä yksittäisten tutkinnon osien opiskeluun. Apurahoja voidaan myöntää myös muualla kuin Suomessa suoritettavien em. tutkintoja vastaavientutkintojen opiskeluun tai kotimaisten tutkintojen osaksi hyväksyttyjen vähintään lukukauden kestävien opintojen opiskeluun ulkomailla.

Linkki hakulomakkeeseen: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/5cbf44f6-a8e0-47ce-81f0-4837047ad16f?displayId=Fin2855910

Karjalan Sivistysseuran opiskeluapurahojen hakuohjeet: https://www.karjalansivistysseura.fi/wp-content/uploads/2023/08/Opiskeluapurahojen-hakuohje.pdf

Lisää Karjalan Sivistysseuran apurahoista ja kohdeavustuksista: https://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/

Kuva: Pixabay

Karjalan Sivistysseuran toimisto on kiinni heinäkuun ajan 1.7.-31.7.2023. Tämä tarkoittaa sitä, että KSS:n toimistolla olevassa Carelica-kirjastossa ja arkistossa ei voi vierailla. Hyvää kesää kaikille!

Karjalan Sivistysseuran monet palvelut ovat kuitenkin edelleen saavutettavissa. Nettikaupastamme voi tilata kesälukemista sateisia mökkipäiviä varten.

Jos et ole vielä tutustunut uudistuneeseen Sampo-tietokantaan, niin kesälomallahan ei ole muuta kuin aikaa.

Muista myös ilmaiset karjalan kielen oppimateriaalit KSS:n pääsivuilla.

Youtubesta löytyvät myös kaikki Karjalainen sukuni -webinaarisarjan luennot.

Menovinkiksi: Tampereella on Perinne ja propaganda Neuvosto-Karjalassa Stalinin aikaan -näyttely, jossa on folkloristi Joonas Aholan tutkimia neuvostokalevalaisia runoja Karstein Vollen kuvittamina Komuutti-tilassa. Lue lisää näyttelystä.

Uutiscuppuun tulee myös läpi kesän kaikkea kiinnostavaa ja Karjalan Sivistysseuraa kannattaa seurata sosiaalisessa mediassa:

Facebook: facebook.com/karjalansivistysseura
Instagram: instagram.com/karjalansivistysseura/
Twitter: twitter.com/KSS_tiijotus
Youtube: https://www.youtube.com/@karjalansivistysseura6968/

Seurasaaren kyykkäkentällä on kaikille avoin tilaisuus tutustua kyykkään lauantaina 6.5. kello 11–13. Kaikki kiinnostuneet voivat silloin kokeilla peliä.

Monet ovat tiedustelleet mahdollisuutta tutustua perinteiseen karjalaiseen kyykkäpeliin, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimusta. Karjalan Sivistysseuran kyykkäkerho järjestää kesän aikana Helsingissä tilaisuuksia, joissa voi seurata kokeneiden harrastajien peliä ja kokeilla itse, miten peli sujuu.

Seurasaaren ”Kaikki kyykkää” -tapahtuman lisäksi kesän aikana Pukinmäen liikuntapuistossa (Kenttätie 3, Helsinki), on torstaisin 25.5., 1.6., 15.6., 6.7. ja 3.8. peli-illat kello 18–20. Silloin kentällä pelataan Kyykkäliiton kilpailukalenteriin kuuluva kyykän Helsinki-cup. Näiden pelien yhteydessä järjestetään kiinnostuneille mahdollisuus kokeilla peliä kokeneempien opastamana.

Pukinmäen kentällä pidetään myös kahtena viikonloppuna valtakunnalliset kyykkäkilpailut. Toukokuussa ovat Boris Karppelan muistokilpailu ja Paavo Rahikaisen mukaan nimetty Paavon kyykkä 20.–21.5. Syyskuussa 2.–3.9. puolestaan on kyykkäkauden päättävä cup-finaali. Nämä viikonloppupelit alkavat kello 10 ja kestävät useamman tunnin. Niiden yhteydessä ei ole mahdollista järjestää pelikokeiluja ulkopuolisille, mutta niissä voi seurata eri puolilta Suomea tulevien pelaajien taitoja.

Kyykkäliiton tapahtumakalenteri sekä eri paikkakunnilla toimivien seurojen yhteystiedot löytyvät liiton verkkosivuilta: https://kyykkaliitto.fi/kilpailukalenteri/ & https://kyykkaliitto.fi/jasenseurat/. Helsingin kyykkätoiminnasta voi kysellä myös kyykkäkerhon sihteeriltä Pekka Pamilolta (pekka.pamilo(at)helsinki.fi, 0407690294). Tervetuloa katsomaan ja torstai-iltaisin myös kokeilemaan.

Kyykkäkalenteri kesälle 2023

6.5. lauantaina kello 11–13 ”Kaikki kyykkää” -tapahtuma Seurasaaressa

20.–21.5. lauantaina ja sunnuntaina Boris Karppelan muistokilpailu ja Paavon kyykkä kello 10 alkaen Pukinmäen urheilupuistossa (Kenttätie 3, Helsinki)

Torstaisin 25.5., 1.6., 15.6., 6.7. ja 3.8. kello 18–20 peli-ilta Pukinmäen urheilupuistossa (Kenttätie 3, Helsinki)

2.–3.9. lauantaina ja sunnuntaina Kyykkäkauden päättävä cup-finaali kello 10 alkaen Pukinmäen urheilupuistossa (Kenttätie 3, Helsinki)

Heimopäivät ja Sugrit lavalla -konsertti lähestyvät vauhdilla. Ilmoittaudu nyt ja varaa paikkasi juhliin Tampereella 22.-23.4.2023. Ilmoittautuminen on auki 17.4. asti.

Lataa ohjelma tästä linkistä

Ilmoittautumiset 17.4.2023 mennessä sähköisesti: https://link.webropolsurveys.com/S/B207C585D2C82BF8

Karjalaista irrottelua, sukujen kohtaamisia, tapaamisten riemua. Karjalaisuuden ilo kuuluu kaikille, nyt juhlitaan yhdessä. Ota mukaan kaveri tai naapuri sunnuntain Sugrit lavalla -konserttiin, jossa kuullaan suomalais-ugrilaista folkia, poppia ja runolaulua Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin hengessä.

Karjalaisten heimotapaaminen järjestetään Tampereella lauantaina 22.4. Hotelli Scandic Tampere Koskipuisto, Koskikatu 5 ja sunnuntaina 23.4. Tampereen työväentalolla, Hämeenpuisto 28. Lounasmahdollisuudet on varattu ravintola Puistoon, joka sijaitsee hotellin läheisyydessä, myös Koskipuistossa.

Luvassa on karjalaisten yhteisöjen tapaamisia ja sukututkimusklinikkaa, kirjauutuuksia ja museovierailua. Lauantaina seuran vuosikokouksen lisäksi on perinteinen tee- ja tarinailta, jossa on tietovisaa ja mukavaa yhdessäoloa ja Arto Rinteen musiikkia.

Sunnuntaina on kaikille avoin ja maksuton Sugrit lavalla -konsertti. Konsertti järjestetään Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin hengessä. Esiintyjinä hypnoottista haitarimusiikkia soittava Suistamon Sähköstä tutun Anne-Mari Kivimäen trio, runolaulun voimaan luottava Iki-Turso ja kolttayhtye Suõmmkar. Lopuksi tanssia, Antti Savilampi johdattaa! Ohjelmassa on kahvitauko. (Aiemmin ilmoitettu Loimolan Voima on valitettavasti peruuntunut.) Varaa oma maksuton paikkasi KSS:n nettikaupasta: https://www.karjalansivistysseura.fi/kauppa/heimopaivien-konsertti-23-4-2023/

Tarkempi ohjelma löytyy täältä

Ilmoittaudu mukaan täältä

Ruokailuja ja kahvi-/teetarjoiluja varten sekä vierailuun Lenin-museoon ja Sugrit lavalla -konserttiin tarvitaan sitovat ennakkoilmoittautumiset. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosi.
Ilmoittautumiset 17.4.2023 mennessä sähköisesti: https://link.webropolsurveys.com/S/B207C585D2C82BF8

tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-to klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Muista myös tapahtuman Facebook-sivu: https://www.facebook.com/events/862597148179950

Karjalaista irrottelua, sukujen kohtaamisia, tapaamisten riemua. Karjalaisuuden ilo kuuluu kaikille, nyt juhlitaan yhdessä. Ota mukaan kaveri tai naapuri sunnuntain Sugrit lavalla -konserttiin, jossa kuullaan suomalais-ugrilaista folkia, poppia ja runolaulua Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin hengessä.

Tavataan 22.-23.4.2023 Tampereella

Karjalaisten heimotapaaminen järjestetään Tampereella lauantaina 22.4. Hotelli Scandic Tampere Koskipuisto, Koskikatu 5 ja sunnuntaina 23.4. Tampereen työväentalolla, Hämeenpuisto 28. Lounasmahdollisuudet on varattu ravintola Puistoon, joka sijaitsee hotellin läheisyydessä, myös Koskipuistossa.

Perjantai 21.4.

18.30 alkaen Aajuolahden Torviset ja Lahdenperät kokoontuvat, Scandic Tampere, Koskikatu 5

Lauantai 22.4.

10.00 Kyykän näytösottelu, paikka ilmoitetaan myöhemmin (peruttu, koska pelikenttä ei ole talven jäljiltä vielä kunnossa)

10.00–12.00 Tutustuminen uudistuneeseen Lenin-museoon ja idän suhteiden vuoristoradalle, Hämeenpuisto 28. Opastus klo 11, ilmoittautuminen vaaditaan (osallistua voi joko klo 10-12 välisenä aikana itsenäisesti tai klo 11 opastetulle kierrokselle)

12.00 Mahdollisuus omakustanteiseen yhteiseen ruokailuun ravintola Puistossa, Koskipuisto. Varausta varten tarvitaan ennakkoilmoittautuminen.

Ruokalistaan voi tutustua täällä https://www.raflaamo.fi/fi/ravintola/tampere/puisto/menu/3737/a-la-carte

12.00–14.00 Klementjeff-Tichanoff-Mitrofanoff -suvut tapaavat

13.00–15.00 Vuokkiniemi-seuran vuosikokous

13.30–15.30 Pohjois-Viena -seura kokoontuu

14.30–16.30 Sukututkimusklinikat, Sami Kallio (sukututkimus Vienassa) ja Timo Rossi (DNA) Klinikan yhteydessä tarjotaan myös Raja-Karjalan ja Aunuksen sukututkimusneuvontaa, Santeri Palviainen

17.00 Karjalan Sivistysseuran 117. vuosikokous

17.00 Vigilia ortodoksikirkossa, Tuomiokirkonkatu 27

19.00 Karjalainen tee- ja tarinailta
– tee-/kahvitarjoilu (omakustanteinen 12 €, maksetaan ovella)
– Arto Rinne, musiikkia
– kirjaesittelyjä
– Aivokyly-tietovisa

Sunnuntai 23.4.

Mahdollisuus osallistua klo 10 messuun Tuomiokirkossa, Tuomiokirkonkatu 3b tai liturgiaan Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkossa, Tuomiokirkonkatu 27

10.00 Kukkatervehdys Ystävyyskaupunkiveistokselle, joka symboloi Tampereen ja Kiovan kaupunkien ystävyyttä. Kiovanpuisto, Kalevan kaupunginosa

12.00 Mahdollisuus omakustanteiseen yhteiseen ruokailuun ravintola Puistossa, Koskipuisto. Varausta varten tarvitaan ennakkoilmoittautuminen.

Ruokalistaan voi tutustua täällä https://www.raflaamo.fi/fi/ravintola/tampere/puisto/menu/3737/a-la-carte

13.00–16.00 SUGRIT LAVALLA – suomalais-ugrilaista folkia, poppia ja runolaulua

Konsertti Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin hengessä. Esiintyjinä hypnoottista haitarimusiikkia soittava Suistamon Sähköstä tutun Anne-Mari Kivimäen trio, runolaulun voimaan luottava Iki-Turso ja kolttayhtye Suõmmkar. Lopuksi tanssia, Antti Savilampi johdattaa! Ohjelmassa on kahvitauko. (Aiemmin ilmoitettu Loimolan Voima on valitettavasti peruuntunut.)

Tampereen työväentalo, Hämeenpuisto 28.

Konsertti on maksuton, mutta yleisön on varmistettava paikkansa KSS:n verkkokaupassa https://www.karjalansivistysseura.fi/kauppa/heimopaivien-konsertti-23-4-2023/

Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoja

Ruokailuja ja kahvi-/teetarjoiluja varten sekä vierailuun Lenin-museoon ja Sugrit lavalla -konserttiin tarvitaan sitovat ennakkoilmoittautumiset. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosi.
Ilmoittautumiset 17.4.2023 mennessä sähköisesti https://link.webropolsurveys.com/S/B207C585D2C82BF8

tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-to klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Muista myös tapahtuman Facebook-sivu: https://www.facebook.com/events/862597148179950

Vuosikokous

Karjalan Sivistysseuran ry:n 117. vuosikokous pidetään lauantaina 22.4.2022 klo 17.00 Heimotapaamisen yhteydessä Hotelli Scandic Koskipuistossa

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Vuosikokouksen materiaaleja voi tiedustella 19.4. jälkeen Karjalan Sivistysseuran toimistosta puh. 050 5055 531 (ma-to klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista joko toimistolle tai mielellään sähköisen linkin kautta.

Majoitus

Omakustanteista majoitusta voi tiedustella hotelli Scandic Koskipuistosta

110 € yhden hengen huone / vuorokausi
130 € kahden hengen huone / vuorokausi
Hinnat sis. aamiaisen ja alv:n

Majoituksen voi varata itse osoitteesta: http://www.scandichotels.fi/?bookingcode=BKAR210423

Varaukset voi tehdä varaustunnuksella BKAR210423 myös puhelimitse tai sähköpostitse hotellista

Scandic Tampere Koskipuisto
Koskikatu 5
33100 TAMPERE
+358 3 41081626
koskipuisto@scandichotels.com
Huoneet ovat varattavissa 07.04.2023 saakka tai hotellin varaustilanteen mukaan.

Karjalan Sivistysseuran kohdeavustukset ovat haettavissa kerran vuodessa tammikuussa. Suomen- tai karjalankieliset hakemukset tulee tehdä Karjalan Sivistysseuran nettisivuilla olevalla lomakkeella, joka on käytettävissä vuosittain 1.-31. tammikuuta.

Karjalan Sivistysseura ry myöntää vuosittain kohdeavustuksia toimintansa keskeisille alueille, jotka ovat seuran toimintasuunnitelman mukaisesti kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta ja kyykkä. Seura myöntää avustukset hankkeisiin ja kohteisiin, jotka parhaiten toteuttavat seuran tavoitteita.

Toiminnan keskeisten alueiden lisäksi avustettavilla kohteilla tulee olla kytkös lähinnä seuraaviin alueisiin: Vienan Karjala (ml. Suomen vanhat vienalaiskylät Kuivajärvi, Hietajärvi ja Rimmi), Aunuksen Karjala, lyydiläisten asuma-alueet Karjalan tasavallassa, Suomen entinen Raja-Karjala ja Sortavalan ympäristö, Tverin Karjala.

Kohdeavustuksia voivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt. Hankkeiden tulee olla toteutettavissa hakuvuoden aikana. Avustuksen saajan tulee antaa Karjalan Sivistysseuralle kirjallinen selvitys avustuksen käytöstä ja hankkeen etenemisestä päätöksessä mainittuun ajankohtaan mennessä ja siinä ilmoitetulla tavalla.

Kohdeavustuksen saajille ilmoitetaan päätöksestä hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen noin kolmen kuukauden kuluttua hakuajan päättymisen jälkeen. Avustuksia ei myönnetä jälkikäteen jo toteutettuihin hankkeisiin. Kohdeavustukset maksetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille. Mikäli hakijalla ei ole pankkitiliä Suomessa, maksamisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Linkki hakulomakkeeseen: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/719590d3-61e1-45bf-9317-9476288b3bdc?displayId=Fin2708678

Karjalan Sivistysseuran kohdeavustusten hakuohjeet: https://www.karjalansivistysseura.fi/wp-content/uploads/2020/12/Karjalan-Sivistysseura-kohdeavustukset-hakuohje.pdf

Vuonna 2022 myönnetyt kohdeavustukset: https://www.karjalansivistysseura.fi/wp-content/uploads/2022/04/Kohdeavustukset-2022-myonteiset-paatokset.pdf

Lisää Karjalan Sivistysseuran apurahoista ja kohdeavustuksista: https://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/

Hyvyä Roštuota ta ošakašta Uutta vuotta! Hyviä Raštavua da ozakasta Uutta vuotta! Hyviä Rastavua da ozakastu Uuttu vuottu!

Koronapandemia hellitti hieman ja pääsimme järjestämään vuosikokouksen ja heimotapaamisen jo huhtikuussa. Teemana oli tänä vuonna Karjalamme ja sitä tarkasteltiin oman identiteetin, kulttuurin, tutkimuksen, ja kielen näkökulmista. Heimopäivien seminaariesitelmät vuosilta 2020, 2021 ja 2022 ovat katsottavissa tallenteina seuran nettisivuilla (tarinat/tallenteet).

Pandemia esti Venäjälle matkustamisen parin vuoden ajan totaalisesti. Koronauhan vähitellen liennyttyä halu matkustaa itäisen rajan taakse näytti jo hieman heräävän, mutta naapurimme aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen täysin. Olimme uuden, tuntemattoman, ikävän tilanteen ääressä: jouduimme pohtimaan suhdettamme venäläisiin kumppaneihimme.

Suomi ei voinut hyväksyä sotaa itsenäistä valtiota kohtaan, Venäjä luokitteli Suomen ”epäystävälliseksi” maaksi ja niin yhteistyön mahdollisuudet oli punnittava uudelleen. Paljon ei jäänyt jäljelle, vain ne tahot, joilla ei ole tiedossamme suoranaista riippuvuutta valtiosta.

Vuosi on ollut erinomainen karjalan kielelle. Karjalan Kielen Seuran pitkään ansiokkaan työn päättyminen arvottomaan konkurssiin puhdisti pöydän ja raivasi tilaa todelliselle, ammattilaisten koordinoimalle kielen elvytykselle. Elvytysvastuu oli siirtynyt jo viime vuonna Itä-Suomen yliopistolle ja nyt kaksivuotisen hankerahoituksen toimet alkoivat tuottaa tulosta.

Mahdollisuudet karjalan kielen ja kulttuurin opiskelemiseen ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin. Itä-Suomen yliopistossa karjalaa voi opiskella sivuaineena sekä myös avoimen yliopiston kautta. Kiinnostus opiskeluun on ollut valtava.

Elvytystyössä keskeistä on ollut karjalan kielen yliopisto-opettajat, jotka ovat vastanneet vienankarjalan, eteläkarjalan murteen ja livvinkarjalan opetuksesta ja kehittämisestä.

Karjalaisyhteisö on innolla mukana elvytystyössä. Sivistysseura on osallistunut karjalan kirjallisen käytön edistämiseen tuottamalla oppi- ja lukumateriaaleja sekä audiovisuaalista materiaalia nettiin.

Joulutervehdyksemme kuvana on Himmeli, jonka on laatinut nuori vienalaistaustainen Reeta Suvanto.

Karjalan kielen näkyvyys on lisääntynyt merkittävästi mediassa ja nuorten karjalaisten määrä kasvaa. Julkisuutta karjalan kielelle toi myös kielipoliittisen ohjelman valmistuminen, puolisen vuotta aikataulustaan jäljessä. Oikeusministeriö johti ohjelman valmistelua, suunnitteli varsin ympäripyöreää suunnitelmaa ja sai kokea karjalaisyhteisön voiman. Karjala haluttaisiin nimetä perustuslaissa, kuten esimerkiksi saamen kielet, ja sen elvyttämiselle välttämättömänä nähdään oma kielilaki.

Nyt ohjelmaan on kirjattu valtioneuvostotasoisen karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän perustaminen sekä karjalan kielen elvytyssuunnitelma ja toimenpideohjelma. Aikataulutus näiltä vielä puuttuu.

Erityisen positiivinen uutinen on 300 000 euron määräraha elvytykseen Itä-Suomen yliopistolle vuosille 2023-2024.

Sivistysseura on jatkanut yhteistyötä Karjalan Liiton kanssa. Webinaarisarjassa Karjalainen sukuni esitellään säännöllisin väliajoin tarinoita karjalaisista suvuista sekä pidetään Karjalan historiasta kertovia luentoja.

Näidenkin tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.

Sivistysseura on julkaissut vuoden aikana erityisesti lapsille suunnattuja teoksia. Natalia Antonovan kirjoittama opas ABC Lapsen kanssa karjalaksi neuvoo, kuinka kieltä voidaan siirtää lapsille; se on aiemmin ilmestynyt venäjäksi ja sen lyhennetty, Suomen oloihin sovitettu laitos on nyt saatavilla suomeksi, vienankarjalaksi ja livvinkarjalaksi. Lapsille suunnattuja klassikoita ovat Eduard Uspenskin Huoti-tiätä, kišša ta koira (käännetty vienankarjalaksi) sekä L. Frank Baumin Ozan tiedoiniekku (livvinkarjalaksi).

Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja Karjalan Sivistysseuran yhteisessä ”Karjala matkamiesten ja tutkijoiden silmin”-sarjassa julkaistiin Mihail Krukovskin Aunuksenmaa: matkakuvauksia.

Šulkkuni sanaine. Kirjoituksia karjalasta ja vähemmistökielistä on kirjoituskokoelma, joka julkaistiin prof. Anneli Sarhimaan 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Kirjoitukset käsittelevät kielten revitalisaatiota, karjalan kielen ylirajaisuutta, karjalan kielivarantoja sekä karjalan kieltä ja karjalaisuutta henkilökohtaisena kokemuksena.

Karjalan kielen viikkoa vietettiin tänä vuonna jo kolmannen kerran. Sivistysseura osallistui

Itä-Suomen yliopiston elvytyshankkeen toteuttamaan Karjalan kieli eläy -viikkoon julkaisemalla Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla ilmestyneet kirjoitukset ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu.

Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat onnellista uutta vuotta!

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, toiminnanjohtaja
Markku Pottonen, rahastonhoitaja

Kari Homanen
Outi Homanen
Seija Jalagin
Jyrki Mäkelä
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Mari Rajamaa
Senni Timonen

Karjalan Sivistysseuran toimisto on kiinni 26.12.2022-30.12.2022

Sukukansapäiviä on järjestetty vuodesta 1928 lähtien, ja niistä on tullut tärkeä suomalais-ugrilaisia kansoja tunnetuksi tekevä tapahtumasarja myös Suomessa (vuodesta 1931 lähtien).

Sukukansapäivät tukevat suomalais-ugrilaisten kansojen välistä yhteydenpitoa.

Sukukansapäivää vietetään Suomessa, Virossa ja Unkarissa joka vuosi lokakuun kolmantena viikonloppuna. Tänä vuonna tuo päivä on 15.10. mutta monenlaisia tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea koko lokakuun ajan.

Päivien ohjelmat on koottu yhteiseen ohjelmaesitteeseen paikkakunnittain: Sukukansapäivien ohjelmaesite 2022

Karjalan Sivistysseuran opiskelija-apurahat ovat haettavissa kerran vuodessa syyskuussa. Suomen- tai karjalankieliset hakemukset tulee tehdä Karjalan Sivistysseuran nettisivuilla olevalla lomakkeella, joka on käytettävissä vuosittain 1.-30. syyskuuta. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Apurahan saajille ilmoitetaan päätöksestä hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen marraskuun loppuun mennessä. Kielteisistä päätöksistä ei ilmoiteta! Apurahat maksetaan vuoden loppuun mennessä hakijan pankkitilille. Mikäli hakijalla ei ole pankkitiliä Suomessa, maksamisesta sovitaan tapauskohtaisesti.

Karjalan Sivistysseura ry myöntää vuosittain juuriltaan itä- ja rajakarjalaisille opiskelijoille apurahoja tutkintotavoitteeseen toisen asteen ja korkea-asteen opiskeluun hoidossaan olevien rahastojen sääntöjen mukaisesti. Apuraha myönnetään kerran yhden tutkinnon opiskeluaikana. Opintonsa aloittaville ei ensimmäisen opiskeluvuoden aikana myönnetä apurahaa. Opiskeluapurahaa ei voi saada myöskään peräkkäisinä vuosina. Suomessa opiskeleville Venäjän karjalaisille apuraha myönnetään kaksinkertaisena.

Apurahoja ei myönnetä oppisopimuskoulutuksena suoritettavien tutkintojen opiskeluun eikä yksittäisten tutkinnon osien opiskeluun. Apurahoja voidaan myöntää myös muualla kuin Suomessa suoritettavien em. tutkintoja vastaavientutkintojen opiskeluun tai kotimaisten tutkintojen osaksi hyväksyttyjen vähintään lukukauden kestävien opintojen opiskeluun ulkomailla.

Linkki hakulomakkeeseen: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/b67e42d5-7042-4c09-9568-30c59a4a2598?displayId=Fin2606366

Karjalan Sivistysseuran opiskeluapurahojen hakuohjeet: https://www.karjalansivistysseura.fi/wp-content/uploads/2021/09/KARJALAN-SIVISTYSSEURAN-OPISKELUAPURAHOJEN-HAKUOHJEET-2021.pdf

Lisää Karjalan Sivistysseuran apurahoista ja kohdeavustuksista: https://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/

Vienan virroilla, Kalevalan kankailla

Viena, tuo Karjalan tarunhohtoinen osa, on karjalaisen kulttuurin aarreaitta. Vienan Karjalaan tehtiin tutkimusmatkoja jo 1700-luvun lopulla. Suomalaisten tietoisuuteen alue nousi kansallisromanttisen Karjala-harrastuksen myötä, kun tunnetut kareliaanit – taidemaalarit, valokuvaajat, arkkitehdit, kirjailijat ja säveltäjät – ammensivat sieltä luomisvoimaa 1800-luvun lopulla.

Vienan Karjala on innoittanut kirjailijoita kautta aikojen. Sieltä kerättiin pääosa Kalevalan eeppisistä runoista 1800-luvun alkupuolella.

Mutta oliko vuonna 1636 Oulussa kuollut Johannes Messenius, ruotsalainen kirjailija ja historioitsija, ensimmäisiä, joka käsitteli Suomea laajemmin julkisuudessa? Joko hän tunsi Vienan Karjalan? Entä Henrik Gabriel Porthan, vuonna 1804 menehtynyt, isänsä puolelta karjalaista juurta ollut kansanrunouden kerääjä ja tutkija? De Poësi Fennica -teoksessaan hän viittasi aikeeseensa julkaista karjalaisia itkuvirsiä.

Karjala-teemaan tarttuivat teoksissaan myös esimerkiksi Johan Ludvig Runeberg (Hirvenhiihtäjät), A. W. Ervasti (Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879, Suomalaiset Jäämeren rannalla, Ahma), Juhani Aho (Juha), Santeri Ivalo (Juho Vesainen), Iivo Härkönen sekä Onttoni Miihkali eli Mikko Karvonen.

Vienako vain idyllinen Kalevalan laulumaa?

Ilmari Kianto oli suuri Vienan tuntija. Hän teki peräti 50 vuoden ajan lukemattomia retkiä taivaltaen tiettömän erämaan polkuja kylästä kylään. Hän kirjoitti ihailemastaan Vienan Karjalasta peräti seitsemän teosta, joista osan Suur-Suomi -haaveen lumoissa.

Itä-Karjala on ruokkinut heimosota- ja muuta sotakirjallisuutta runsain määrin. Alue on ollut myös lukuisien tutkimusten, matkakuvausten ja elämäkertojen ehtymätön lähde.

2020-luvulle tultaessa Vienan Karjala on päätynyt myös sarjakuviin, kun Veli-Matti Ural ja Matti-Pekka Heikura loivat legendaarisesta heimosoturista Iivo Ahavasta kuvallisen tarinan.

Neuvosto-Karjalan suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemisen aloitti Suomesta 1920-1930 -luvuilla Neuvostoliittoon siirtynyt tai paennut väestö. Sittemmin karjalaisten kirjailijoiden merkitys kasvoi. Suuria nimiä heidän joukossaan ovat Jaakko Rugojev, Ortjo Stepanov, Nikolai Jaakkola, Antti Timonen ja Pekka Perttu sekä Suomeen muuttanut Arvi Perttu. Miten suomenkielinen kirjallisuus on rakentanut tilaa rajaseudun väestölle, mikä sen rooli on ollut osana Moskova-johtoista kirjallisuusinstituutiota?

Kiinnostava on myös kysymys siitä, ohjailtiinko kirjoittajia aikoinaan, määräsikö jokin taho tai sensuuri sitä mistä sai kirjoittaa tai mitä ei saanut kirjoittaa?

Kuusamo-opisto yhteistyössä Karjalan Sivistysseuran kanssa järjestää kahdennentoista Tie Vienaan -symposiumin Kuusamossa 17.-18.9. klo 13-17.30 lauantaina ja klo 10-15 sunnuntaina. Symposiumissa kuullaan kiinnostavia esitelmiä kirjallisuuden luomasta vienalaisuuden ja laajemminkin karjalaisuuden kuvasta niin suomalaisessa kuin neuvostokirjallisuudessa.

Symposiumin ohjelma

Tallenna ja tulosta ohjelman pdf-versio tästä

Lauantai 17.9.

• 12.15–13.00 Lounas (12 €)
• 13.00–13.15 Tilaisuuden avaus, Eeva-Kaisa Linna Karjalan Sivistysseura, puheenjohtaja
• 13.15–14.00 Suomalaisia Viena-kuvan kivijalan rakentajia Porthanista Paulaharjuun, Jouni Alavuotunki, FL
• 14.00–14.30 Vesainen ja Ahma – veriviholliset ja heimoveljet, Pekka Vaara, historioitsija
  
  1890-luvulla Santeri Ivalo ja A. W. Ervasti kirjoittivat 1500-luvun lopun vihanpidosta vienankarjalaisten ja suomalaisten välillä. Ivalon teos Juho Vesainen ilmestyi 1894 ja sitä pidetään suomalaisen elämäkertaromaanin tiennäyttäjänä. Ervastin käsikirjoitus Ahmasta ilmestyi arkistojen kätköistä yli sata vuotta myöhemmin.
  
  
• 14.30–14.45 Keskustelua
• 14.45–15.15 Kahvi (5 €)
• 15.15–16.00 Samuli Paulaharjun Viena: ristiriitainen Viena suomalaiskansallisen katseen kohteena, Tiina Seppä, FT, dosentti
  
  Samuli Paulaharju liikkui Vienassa sekä keruumatkoilla että irredentistisillä, heimosodiksi nimitetyillä sotaretkillä Suomen sisällissodan jälkeen. Lisäksi Paulaharju teki pitkän keruuyhteistyön Vuonnisesta kotoisin olleen Anni Lehtosen kanssa; yhteistyö tapahtui pääosin Oulussa, Paulaharjun kotikaupungissa, jossa Lehtonen vietti talvet erilaisissa ansiotöissä.
  
  Paulaharjun Viena oli sekä myyttinen runon ja muinaisen tietämyksen kehto että sivistymättömyyden ja ymmärtämättömyyden tyyssija. Molemmat ovat myös yleisemmän kansallisen Viena-kuvan puolia, jotka näkyvät ja kuuluvat kansanrunoudentutkimuksessa, myös esimerkiksi Martti Haavion näkemyksissä.
  
  
• 16.00–16.30 Kansakunnan synnystä heimosotiin – Viena-kirjallisuuden vaikutukset suomalaiseen politiikkaan ja yhteiskuntaan, Tuomo Kondie, FM, väitöskirjatutkija
  
  Kuinka Vienaa koskeva kirjallisuus ja sitä kautta rakennettu Karjala-kuvasto on vaikuttanut suomalaiseen politiikkaan ja yhteiskuntaan. Se on ollut keskeinen tekijä esimerkiksi 1800-luvun suomalaisaatteessa, kansakunnan rakentamisessa ja itsenäisyyspyrkimyksissä, heimosodissa, jatkosodan aikaisen miehityshallinnon toimissa ja myös evakkojen asutuspolitiikassa.
  
  
• 16.30–16.45 Keskustelua
• 16.45–18.10 Juha. Ilmari Särkän vuonna 1956 ohjaama elokuva, joka perustuu Juhani Ahon saman nimiseen romaaniin. Johdatus elokuvaan Jouni Alavuotunki
• 19.00– Illanvietto, buffet (25 €), muusikko Arto Rinne esiintyy

Puheenjohtajana toimii Eeva-Kaisa Linna

Sunnuntai 18.9.

• 10.00–10.45 Ilmari Kiannon taistelu Vienan vapaudesta, Panu Rajala, FT, kirjailija
  
  Ilmari Kianto matkaili koko ikänänsä Vienassa niin kauan kuin se oli mahdollista ja taisteli Vienan vapauttamiseksi, mutta ei tässä tehtävässään koskaan onnistunut. Se oli hänen kirjallis-poliittisen uransa suurin pettymys ja turhautumisen aihe.
  
  
• 10.45–11.30 Puun ja kuoren välissä: Venäjän Karjalan suomenkieliset kirjailijat tilan ja identiteetin kirjoittajina. Tuulikki Kurki, professori
  
  Maailmassa on useita valtiollisia rajaseutuja, joilla erilaiset kulttuuriset, kielelliset ja etniset ryhmät ja vähemmistöt kamppailevat omasta tilastaan sekä kulttuuriensa ja identiteettiensä määrittelystä. Puheenvuoro käsittelee Venäjän Karjalan suomenkielisen kirjallisuuden asemaa keskusjohtoisen kulttuurin ja valtiollisen rajaseudun välisissä jännitteissä 1900-luvulta 2000-luvulle. Lisäksi puheenvuoro käsittelee sitä, kuinka Venäjän Karjalan suomenkielinen kirjallisuus ilmentää monilla rajaseuduilla tapahtuneita ja parhaillaan käynnissä olevia rajoihin, tilaan, liikkumiseen ja identiteetteihin kytkeytyviä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia prosesseja.
  
  
• 11.30–11.45 Keskustelua
• 11.45–12.45 Lounas (12 €)
• 12.45–13.15 Vienan sadut kirjallisen työn innoittajina, Markku Nieminen, kirjailija
  
  Markku Nieminen aloitti suullisen perinteen keruun Vienassa neljä vuosikymmentä sitten. Muun aineiston ohella hän tallensi systemaattisesti vienalaisia satuja. Tämän tuloksena hän on julkaissut satukirjoja ja -levyjä niin lapsille kuin aikuisillekin. Satujen kerrontatapaa hän on hyödyntänyt myös Vienaa käsittelevässä Kylä-romaanissaan.
  
  
• 13.15–14.00 ”Iivossa kiehui jotain. Sota oli mennyt hänen päähänsä.” Veli-Matti Ural, sarjakuvataitelija
  
  Karjalan Paavon eli Paavo Ahavan poika Iivo oli jo lapsuudestaan heimoaatteen läpilyömä idealisti, joka haaveili vapaasta Karjalasta ja Vienasta, kuten koko perheensä. Ensimmäisen maailmansodan vuodet mullistavat koko siihenastisen maailman: tuliluontoinen nuorukainen joutuu miettimään, mitä kautta edistää haavettaan. ”Punaiseksi heimosoturiksi” kutsuttu Iivo seikkailee sarjakuvaromaanissa ”Ahava – Ensimmäinen lippu” niin Ilmari Kiannon kuin Vienan Karjalan suurlaulajien kanssa.
  
  
• 14.00–14.15 Kuka oli Onttoni Miihkali? Eeva-Kaisa Linna
  
  Vienankarjalaista lähtöperää ollut, mutta Kuusamon rajoilla syntynyt Onttoni Miihkali eli Mikko Karvonen eli Mikko (Mikael) Karresand oli heimosoturi, joka joutui pakenemaan Suomeen. Opettajana pitkään Kuivajärvellä työskennellyt Miihkali oli Domna Huovisen vävy ja Ilmari Kiannon kaveri, kirjailija, joka kirjoitti useita sotakirjoja, sotiemme tiedustelija, joka Vuokkiniemen kansalliskokouksessa 20. heinäkuuta 1941 pitämässään puheessa julisti Itä-Karjalan liitetyksi Suomeen.
  
  
• 14.15–14.30 Tilaisuuden yhteenveto ja päätös, Karjalan Sivistysseuran toiminnanjohtaja Eila Stepanova
• 14.30– Päätöskahvi (5 €)

Puheenjohtajana toimii Senni Timonen

Kuusamo-opistolla on symposiumin ajan esillä Ahava – Ensimmäinen lippu -sarjakuvakirjaan perustuva näyttely.

Symposiumiin on vapaa pääsy.

Lounas 12 € ja päiväkahvi 5 €

Lauantain iltatilaisuuden buffet viinin kera 25 €.

Ruokailuliput voi lunastaa paikan päällä Kuusamo-opistolla.

Lisätiedot:
Kuusamo-opisto, Kitkantie 35, 93600 Kuusamo
puh 050 444 1157, opisto@kuusamo.fi

Järjestämme yksipäiväisen heimotapaamisen Helsingissä hotelli Arthurin juhlasalissa, osoitteessa Vuorikatu 19, lauantaina 23.4.2022. Päivään on sisällytetty Karjalamme -seminaari, vuosikokous sekä tee- ja tarinailta.

Vuokkiniemi-seura järjestää vuosikokouksensa samassa yhteydessä.

Seminaari striimataan myös nettiin. Striimiä voi seurata osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=BuDGFaqbc-A

Päivän teemana on Karjalamme

11.30 Vuokkiniemi-seuran vuosikokous

12.00 Mahdollisuus omakustanteiseen heimolounaaseen hotelli Arthurin ravintolassa. Hinta 16 euroa, ennakkoilmoittautuminen.

13.00–16.20 Heimopäivän seminaari Karjalamme. Karjalamme -teemaa tarkastellaan oman identiteetin, kulttuurin, tutkimuksen, ja kielen näkökulmista. Puheenjohtajana toimii Seija Jalagin, FT, dosentti, Karjalan Sivistysseuran hallituksen jäsen.

• 13.00–13.45 ”Kačon tädä muailmua juumoras läbi.” Kuinka karjalaiskylässä syntyneen ”Ruizniemen Pepin” tie kulki perunapelloilta kieliaktivistiksi. Natalja Antonova, kieliaktivisti, toimittaja, Karjalan kielen kodi, Vieljärvi. Kommenttipuheenvuoro Tuomo Kondie, FM, väitöskirjatutkija.
• 13.45–14.15 Runonlaulajien jatkosota. Nina ja Alpo Sailo runonlaulajia tallentamassa Vienan Karjalassa 1943–44. Kuvanveistäjäpariskunta Nina ja Alpo Sailo oli viehättynyt Kalevalasta ja runonlaulajista. Alpo Sailon mielestä jo Lönnrotin ajoista lähtien oli unohdettu itse laulajat ja runojen taitajat ja keskitytty vain runojen keruuseen. Heidät piti hahmoina ikuistaa jälkipolville. Sailot tekivät rohkean päätöksen ja veivät kolmilapsisen perheensä Vuokkiniemelle keskelle jatkosotaa. Pertti Sailo ja Eriikka Sailo, Kalevalatalo-säätiö.
• 14.15–14.20 Kaunis Karjala, sanat ja sävel Arto Rinne, kansanmuusikko, laulaja, lauluntekijä.
• 14.20–14.50 Kahvitauko
• 14.50–15.20 Karjalaiset identiteetit ja suomalainen perinteentutkimus. Karjalaisuus pitää sisällään monia erilaisia identiteettejä, joiden suhde suomalaisuuteen vaihtelee. Identiteettien moninaisuus, vaihtuvat tulkintakontekstit ja paikalliskulttuurien lomittaisuus heijastuvat myös siihen, millä tavoilla karjalaisia on tutkimuksessa hahmotettu. Kati Kallio pohtii esitelmässään miten karjalaisuuden ja suomalaisuuden rajaa on hahmotettu perinneaineistoja tutkittaessa ja tulkitessa. Kati Kallio, FT, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsingin yliopisto
• 15.20–16.05 Kieli kallis kerallani kulkou. Vuokkiniemen rannoilta Petroskoin kautti Jovenšuuh karjalan kielen elvyttäjäkši. Olga Karlova, projektitutkija, Päivännoušu-Šuomen yliopisto. Kommenttipuheenvuoro professori Anneli Sarhimaa, Mainzin yliopisto
• 16.05–16.20 Kysymyksiä ja keskustelua, puheenjohtaja Seija Jalagin

Seminaari striimataan nettiin, osa puhujista esiintyy videon välityksellä.

17.00 Karjalan Sivistysseuran 116. vuosikokous

19.30 Karjalainen tee- ja tarinailta, tee-/kahvitarjoilu, kirjajulkistuksia, musiikkia, Arto Rinne

Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoja

Tarjoilujen ja koronariskiin liittyvien järjestelyjen vuoksi tarvitaan sitovat ennakkoilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosi. Ilmoittautumiset 7.4.2022 mennessä sähköisesti osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/736EBA3FC0D8FCD7 tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-pe klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Ohjelmaan voi tulla muutoksia. Tietoa Heimopäivistä päivitetään Karjalan Sivistysseuran nettisivuille karjalansivistysseura.fi -> Ajankohtaista sekä uutiskanavalle osoitteessa uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/ ja Facebookiin

Koronariski on edelleen olemassa. Käytäthän siksi tilaisuuksissamme maskia!

Majoitus

Omakustanteista majoitusta voi tiedustella hotelli Arthurista, Vuorikatu 19 tunnuksella ”1762563”.

Standard Twin 2 hh erillisillä vuoteilla hintaan 90,- €/huone/yö yhdelle majoittujalle
Standard Double 2 hh parivuoteella hintaan 100,- €/huone/yö yhdelle majoittujalle
Standard Twin 2 hh erillisillä vuoteilla hintaan 100,- €/huone/yö kahdelle majoittujalle
Standard Double 2 hh huone parivuoteella hintaan 110,- €/huone/yö kahdelle majoittujalle
Hinnat sis. aamiaisen ja alv:n.

Varaukset tehdään hotellin myyntipalveluun, sähköposti myyntipalvelu@hotelarthur.fi, puh. 09 1734 4200 tai vastaanottoon, vastaanotto@hotelarthur.fi, puh. 09 173 441.

Kuva: Eliel Saarisen Kalevalatalo-piirrustuskuva vuodelta 1921. Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevalatalo

Hyvyä Roštuota ta ošakašta Uutta vuotta! Hyviä Raštavua da ozakasta Uutta vuotta! Hyviä Rastavua da ozakastu Uuttu vuottu!

Koronapandemia on jatkanut globaalisti ihmisten piinaamista. Viime vuonna avautunut virtuaalinen maailma on nyt se, missä toimimme. Kokoukset, luennot ja tilaisuudet tapahtuvat pääsääntöisesti Zoomissa ja Teamsissa, vain satunnaisesti kasvokkain. Kesän myötä helpottunut tilanne on nyt joulukuussa levinneen omikron-variantin myötä huonontunut lähes dramaattisesti.

Venäjälle matkustamisesta voimme vain nähdä unta.

Karjalan kielen opiskelumahdollisuuksille toiminnan siirtyminen verkkoon on tehnyt hyvää, kurssien, opintopiirien ja pakinaklubien määrä on suorastaan räjähtänyt. Myös ylirajaista kurssitusta järjestetään, samoin opintoja avoimessa yliopistossa.

Elvytysvastuun siirtyminen Itä-Suomen yliopistolle on tehnyt hyvää karjalan kielelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yliopistolle 200 000 euroa vuosille 2021–2022 elvytyshankkeen toteuttamiseen. Aika on lyhyt ja rahaa on vähän, eikä karjalan kieltä projektina elvytetä. Mutta hankeaikana voidaan luoda linjat ja tehdä suunnitelmat, osoittaa asian merkittävyys, laatia todellinen ohjelma. Yliopisto onkin ottanut karjalan kielen elvytyksen taitavasti käsiinsä ja karjalaisyhteisön mukaan työhön. Karjalan Sivistysseura on aktiivisesti mukana tässä työssä.

Merkittävää karjalan kielen elvyttämisen osalta on kielipoliittisen ohjelman laatiminen, mainitaanhan Marinin hallitusohjelmassa karjalan kieli. Ohjelma alkaa olla valmis julkistettavaksi. Keskeisinä asioina siihen on haluttu tavoite karjalan kielen saamisesta lainsäädäntöön (saamen kielten kehittäminen ja elvytys pohjautuu lainsäädäntöön, mistä valtiolle syntyy velvoitteita), institutionaalinen raami ja pysyvä rahoitus. Ehkä vielä ennen vuoden päättymistä saamme nähdä mitä ohjelmassa todella esitetään.

Heimotapaaminen järjestettiin syyskuussa Helsingissä. Ohjelmassa oli runoseminaari Runon mahti, vuosikokous sekä tee- ja tarinailta. Korkeatasoinen runoseminaari striimattiin ja esitysten tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.

Sivistysseura on julkaissut vuoden aikana suuren joukon teoksia.

Vuoden vaihteessa julkaistu, Karjalassa tasavallan kansallisarkistossa työskentelevän Jelena Usatševan laatima karjalan pakolaisista kertovan matrikkeli Itä-Karjalan pakolaiset: Tie kotiin saavutti valtavan suosion. Kirjasta otetut kaksi painosta myytiin hetkessä loppuun.

Teos vienankarjalaista kansanpuvuista ilmestyi alkuvuodesta. Maija Vaaran kokoama kirja Vienan pakolaisten ja maahanmuuttajien Suomeen mukanaan tuomista puvustoista kertoo yli 20 elämäntarinaa, kuvailee näiden henkilöiden puvustoja ja vaatekappaleita, esittelee ne yksityiskohtaisesti ja opastaa ompelemaan. Julkaisun monipuolinen kuvitus tekee siitä todella kiinnostavan.

Petroskoin yliopiston kanssa käynnistetyn hankkeen On monta eri Karjalaa puitteissa julkaistiin dosentti Irina Takalan tutkimuksiin pohjautuva teos Taistelua ja kuolemaa. Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920–30-luvuilla. Suuren terrorin taustoja ja uhrien kohtaloita valottava kirja sai julkisuudessa laajalti huomiota, muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi siitä sivun mittaisen, dosentti Aleksi Mainion laatiman arvion. Mainio johtaa Kansallisarkiston 5-vuotista hanketta, jossa selvitetään suomalaisten kohtaloita Venäjällä vuosina 1917–1964.

Seura julkaisi myös muita Itä-Karjalan historiaan liittyviä teoksia sekä lastenkirjoja. Erityisen kiinnostava on kolmella karjalan murteella laadittu sarjakuvasanakirja Adaman gruunu, joka aivan uudella tavalla auttaa kielen oppimisessa. Juuri ennen joulua painosta saatiin Lönnivuaran Eemeli, joka puhuu nyt sujuvasti vienankarjalaa: “Mie tahon miun huraškaisen.”

Yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa on toteutettu verkossa Karjalainen sukuni -webinaarisarjaa, jossa on säännöllisin väliajoin ollut esitelmiä karjalaisista suvuista sekä Karjalan historiaa luotaavia luentoja.

Karjalan Liiton sekä Kizhin museon kanssa on toteutettu netissä Karjalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut molemmin puolin rajaa -hanketta, jossa järjestetty kansainvälinen konferenssi sekä työpajoja.

Näidenkin tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.

Karjalan kielen viikkoa vietettiin tänä vuonna jo toisen kerran. Sivistysseuran ja Itä-Suomen yliopiston väki sekä joukko kielentutkijoita ja -aktivisteja juhli karjalan kieltä teemalla Karjalan kieli eläy. Kutsuimme ihmisiä kirjoittamaan karjalaksi suhteestaan eri vuodenaikoihin. Saimme yli 75 kirjoitusta, jotka julkaistiin Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla sekä ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu.

Karjalan kieli eläy!

Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat onnellista uutta vuotta!

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, sihteeri

Kari Homanen
Outi Homanen
Seija Jalagin
Jyrki Mäkelä
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Mari Rajamaa
Senni Timonen