Sukukansapäivää vietetään koko lokakuu

Sukukansapäiviä on järjestetty vuodesta 1928 lähtien, ja niistä on tullut tärkeä suomalais-ugrilaisia kansoja tunnetuksi tekevä tapahtumasarja myös Suomessa (vuodesta 1931 lähtien).

Sukukansapäivät tukevat suomalais-ugrilaisten kansojen välistä yhteydenpitoa.

Sukukansapäivää vietetään Suomessa, Virossa ja Unkarissa joka vuosi lokakuun kolmantena viikonloppuna. Tänä vuonna tuo päivä on 15.10. mutta monenlaisia tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea koko lokakuun ajan.

Päivien ohjelmat on koottu yhteiseen ohjelmaesitteeseen paikkakunnittain: Sukukansapäivien ohjelmaesite 2022

KSS:n opiskeluapurahat haettavissa nyt syyskuun ajan

Karjalan Sivistysseuran opiskelija-apurahat ovat haettavissa kerran vuodessa syyskuussa. Suomen- tai karjalankieliset hakemukset tulee tehdä Karjalan Sivistysseuran nettisivuilla olevalla lomakkeella, joka on käytettävissä vuosittain 1.-30. syyskuuta. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Apurahan saajille ilmoitetaan päätöksestä hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen marraskuun loppuun mennessä. Kielteisistä päätöksistä ei ilmoiteta! Apurahat maksetaan vuoden loppuun mennessä hakijan pankkitilille. Mikäli hakijalla ei ole pankkitiliä Suomessa, maksamisesta sovitaan tapauskohtaisesti.

Karjalan Sivistysseura ry myöntää vuosittain juuriltaan itä- ja rajakarjalaisille opiskelijoille apurahoja tutkintotavoitteeseen toisen asteen ja korkea-asteen opiskeluun hoidossaan olevien rahastojen sääntöjen mukaisesti. Apuraha myönnetään kerran yhden tutkinnon opiskeluaikana. Opintonsa aloittaville ei ensimmäisen opiskeluvuoden aikana myönnetä apurahaa. Opiskeluapurahaa ei voi saada myöskään peräkkäisinä vuosina. Suomessa opiskeleville Venäjän karjalaisille apuraha myönnetään kaksinkertaisena.

Apurahoja ei myönnetä oppisopimuskoulutuksena suoritettavien tutkintojen opiskeluun eikä yksittäisten tutkinnon osien opiskeluun. Apurahoja voidaan myöntää myös muualla kuin Suomessa suoritettavien em. tutkintoja vastaavientutkintojen opiskeluun tai kotimaisten tutkintojen osaksi hyväksyttyjen vähintään lukukauden kestävien opintojen opiskeluun ulkomailla.

Linkki hakulomakkeeseen: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/b67e42d5-7042-4c09-9568-30c59a4a2598?displayId=Fin2606366

Karjalan Sivistysseuran opiskeluapurahojen hakuohjeet: https://www.karjalansivistysseura.fi/wp-content/uploads/2021/09/KARJALAN-SIVISTYSSEURAN-OPISKELUAPURAHOJEN-HAKUOHJEET-2021.pdf

Lisää Karjalan Sivistysseuran apurahoista ja kohdeavustuksista: https://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/

Mustavalkoinen piirros miehestä, jolla on lasit, hattu ja sikari.

Tie Vienaan -symposium vienalaisuuden kuvasta kirjallisuudessa 17.-18.9.2022 Kuusamossa

Vienan virroilla, Kalevalan kankailla

Viena, tuo Karjalan tarunhohtoinen osa, on karjalaisen kulttuurin aarreaitta. Vienan Karjalaan tehtiin tutkimusmatkoja jo 1700-luvun lopulla. Suomalaisten tietoisuuteen alue nousi kansallisromanttisen Karjala-harrastuksen myötä, kun tunnetut kareliaanit – taidemaalarit, valokuvaajat, arkkitehdit, kirjailijat ja säveltäjät – ammensivat sieltä luomisvoimaa 1800-luvun lopulla.

Vienan Karjala on innoittanut kirjailijoita kautta aikojen. Sieltä kerättiin pääosa Kalevalan eeppisistä runoista 1800-luvun alkupuolella.

Mutta oliko vuonna 1636 Oulussa kuollut Johannes Messenius, ruotsalainen kirjailija ja historioitsija, ensimmäisiä, joka käsitteli Suomea laajemmin julkisuudessa? Joko hän tunsi Vienan Karjalan? Entä Henrik Gabriel Porthan, vuonna 1804 menehtynyt, isänsä puolelta karjalaista juurta ollut kansanrunouden kerääjä ja tutkija? De Poësi Fennica -teoksessaan hän viittasi aikeeseensa julkaista karjalaisia itkuvirsiä.

Karjala-teemaan tarttuivat teoksissaan myös esimerkiksi Johan Ludvig Runeberg (Hirvenhiihtäjät), A. W. Ervasti (Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879, Suomalaiset Jäämeren rannalla, Ahma), Juhani Aho (Juha), Santeri Ivalo (Juho Vesainen), Iivo Härkönen sekä Onttoni Miihkali eli Mikko Karvonen.

Vienako vain idyllinen Kalevalan laulumaa?

Ilmari Kianto oli suuri Vienan tuntija. Hän teki peräti 50 vuoden ajan lukemattomia retkiä taivaltaen tiettömän erämaan polkuja kylästä kylään. Hän kirjoitti ihailemastaan Vienan Karjalasta peräti seitsemän teosta, joista osan Suur-Suomi -haaveen lumoissa.

Itä-Karjala on ruokkinut heimosota- ja muuta sotakirjallisuutta runsain määrin. Alue on ollut myös lukuisien tutkimusten, matkakuvausten ja elämäkertojen ehtymätön lähde.

2020-luvulle tultaessa Vienan Karjala on päätynyt myös sarjakuviin, kun Veli-Matti Ural ja Matti-Pekka Heikura loivat legendaarisesta heimosoturista Iivo Ahavasta kuvallisen tarinan.

Neuvosto-Karjalan suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemisen aloitti Suomesta 1920-1930 -luvuilla Neuvostoliittoon siirtynyt tai paennut väestö. Sittemmin karjalaisten kirjailijoiden merkitys kasvoi. Suuria nimiä heidän joukossaan ovat Jaakko Rugojev, Ortjo Stepanov, Nikolai Jaakkola, Antti Timonen ja Pekka Perttu sekä Suomeen muuttanut Arvi Perttu. Miten suomenkielinen kirjallisuus on rakentanut tilaa rajaseudun väestölle, mikä sen rooli on ollut osana Moskova-johtoista kirjallisuusinstituutiota?

Kiinnostava on myös kysymys siitä, ohjailtiinko kirjoittajia aikoinaan, määräsikö jokin taho tai sensuuri sitä mistä sai kirjoittaa tai mitä ei saanut kirjoittaa?

Kuusamo-opisto yhteistyössä Karjalan Sivistysseuran kanssa järjestää kahdennentoista Tie Vienaan -symposiumin Kuusamossa 17.-18.9. klo 13-17.30 lauantaina ja klo 10-15 sunnuntaina. Symposiumissa kuullaan kiinnostavia esitelmiä kirjallisuuden luomasta vienalaisuuden ja laajemminkin karjalaisuuden kuvasta niin suomalaisessa kuin neuvostokirjallisuudessa.

Symposiumin ohjelma

Tallenna ja tulosta ohjelman pdf-versio tästä

Lauantai 17.9.

  • 12.15–13.00 Lounas (12 €)
  • 13.00–13.15 Tilaisuuden avaus, Eeva-Kaisa Linna Karjalan Sivistysseura, puheenjohtaja
  • 13.15–14.00 Suomalaisia Viena-kuvan kivijalan rakentajia Porthanista Paulaharjuun, Jouni Alavuotunki, FL
  • 14.00–14.30 Vesainen ja Ahma – veriviholliset ja heimoveljet, Pekka Vaara, historioitsija

    1890-luvulla Santeri Ivalo ja A. W. Ervasti kirjoittivat 1500-luvun lopun vihanpidosta vienankarjalaisten ja suomalaisten välillä. Ivalon teos Juho Vesainen ilmestyi 1894 ja sitä pidetään suomalaisen elämäkertaromaanin tiennäyttäjänä. Ervastin käsikirjoitus Ahmasta ilmestyi arkistojen kätköistä yli sata vuotta myöhemmin.

  • 14.30–14.45 Keskustelua
  • 14.45–15.15 Kahvi (5 €)
  • 15.15–16.00 Samuli Paulaharjun Viena: ristiriitainen Viena suomalaiskansallisen katseen kohteena, Tiina Seppä, FT, dosentti

    Samuli Paulaharju liikkui Vienassa sekä keruumatkoilla että irredentistisillä, heimosodiksi nimitetyillä sotaretkillä Suomen sisällissodan jälkeen. Lisäksi Paulaharju teki pitkän keruuyhteistyön Vuonnisesta kotoisin olleen Anni Lehtosen kanssa; yhteistyö tapahtui pääosin Oulussa, Paulaharjun kotikaupungissa, jossa Lehtonen vietti talvet erilaisissa ansiotöissä.

    Paulaharjun Viena oli sekä myyttinen runon ja muinaisen tietämyksen kehto että sivistymättömyyden ja ymmärtämättömyyden tyyssija. Molemmat ovat myös yleisemmän kansallisen Viena-kuvan puolia, jotka näkyvät ja kuuluvat kansanrunoudentutkimuksessa, myös esimerkiksi Martti Haavion näkemyksissä.

  • 16.00–16.30 Kansakunnan synnystä heimosotiin – Viena-kirjallisuuden vaikutukset suomalaiseen politiikkaan ja yhteiskuntaan, Tuomo Kondie, FM, väitöskirjatutkija

    Kuinka Vienaa koskeva kirjallisuus ja sitä kautta rakennettu Karjala-kuvasto on vaikuttanut suomalaiseen politiikkaan ja yhteiskuntaan. Se on ollut keskeinen tekijä esimerkiksi 1800-luvun suomalaisaatteessa, kansakunnan rakentamisessa ja itsenäisyyspyrkimyksissä, heimosodissa, jatkosodan aikaisen miehityshallinnon toimissa ja myös evakkojen asutuspolitiikassa.

  • 16.30–16.45 Keskustelua
  • 16.45–18.10 Juha. Ilmari Särkän vuonna 1956 ohjaama elokuva, joka perustuu Juhani Ahon saman nimiseen romaaniin. Johdatus elokuvaan Jouni Alavuotunki
  • 19.00– Illanvietto, buffet (25 €), muusikko Arto Rinne esiintyy

Puheenjohtajana toimii Eeva-Kaisa Linna

Sunnuntai 18.9.

  • 10.00–10.45 Ilmari Kiannon taistelu Vienan vapaudesta, Panu Rajala, FT, kirjailija

    Ilmari Kianto matkaili koko ikänänsä Vienassa niin kauan kuin se oli mahdollista ja taisteli Vienan vapauttamiseksi, mutta ei tässä tehtävässään koskaan onnistunut. Se oli hänen kirjallis-poliittisen uransa suurin pettymys ja turhautumisen aihe.

  • 10.45–11.30 Puun ja kuoren välissä: Venäjän Karjalan suomenkieliset kirjailijat tilan ja identiteetin kirjoittajina. Tuulikki Kurki, professori

    Maailmassa on useita valtiollisia rajaseutuja, joilla erilaiset kulttuuriset, kielelliset ja etniset ryhmät ja vähemmistöt kamppailevat omasta tilastaan sekä kulttuuriensa ja identiteettiensä määrittelystä. Puheenvuoro käsittelee Venäjän Karjalan suomenkielisen kirjallisuuden asemaa keskusjohtoisen kulttuurin ja valtiollisen rajaseudun välisissä jännitteissä 1900-luvulta 2000-luvulle. Lisäksi puheenvuoro käsittelee sitä, kuinka Venäjän Karjalan suomenkielinen kirjallisuus ilmentää monilla rajaseuduilla tapahtuneita ja parhaillaan käynnissä olevia rajoihin, tilaan, liikkumiseen ja identiteetteihin kytkeytyviä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia prosesseja.

  • 11.30–11.45 Keskustelua
  • 11.45–12.45 Lounas (12 €)
  • 12.45–13.15 Vienan sadut kirjallisen työn innoittajina, Markku Nieminen, kirjailija

    Markku Nieminen aloitti suullisen perinteen keruun Vienassa neljä vuosikymmentä sitten. Muun aineiston ohella hän tallensi systemaattisesti vienalaisia satuja. Tämän tuloksena hän on julkaissut satukirjoja ja -levyjä niin lapsille kuin aikuisillekin. Satujen kerrontatapaa hän on hyödyntänyt myös Vienaa käsittelevässä Kylä-romaanissaan.

  • 13.15–14.00 ”Iivossa kiehui jotain. Sota oli mennyt hänen päähänsä.” Veli-Matti Ural, sarjakuvataitelija

    Karjalan Paavon eli Paavo Ahavan poika Iivo oli jo lapsuudestaan heimoaatteen läpilyömä idealisti, joka haaveili vapaasta Karjalasta ja Vienasta, kuten koko perheensä. Ensimmäisen maailmansodan vuodet mullistavat koko siihenastisen maailman: tuliluontoinen nuorukainen joutuu miettimään, mitä kautta edistää haavettaan. ”Punaiseksi heimosoturiksi” kutsuttu Iivo seikkailee sarjakuvaromaanissa ”Ahava – Ensimmäinen lippu” niin Ilmari Kiannon kuin Vienan Karjalan suurlaulajien kanssa.

  • 14.00–14.15 Kuka oli Onttoni Miihkali? Eeva-Kaisa Linna

    Vienankarjalaista lähtöperää ollut, mutta Kuusamon rajoilla syntynyt Onttoni Miihkali eli Mikko Karvonen eli Mikko (Mikael) Karresand oli heimosoturi, joka joutui pakenemaan Suomeen. Opettajana pitkään Kuivajärvellä työskennellyt Miihkali oli Domna Huovisen vävy ja Ilmari Kiannon kaveri, kirjailija, joka kirjoitti useita sotakirjoja, sotiemme tiedustelija, joka Vuokkiniemen kansalliskokouksessa 20. heinäkuuta 1941 pitämässään puheessa julisti Itä-Karjalan liitetyksi Suomeen.

  • 14.15–14.30 Tilaisuuden yhteenveto ja päätös, Karjalan Sivistysseuran toiminnanjohtaja Eila Stepanova
  • 14.30– Päätöskahvi (5 €)

Puheenjohtajana toimii Senni Timonen

Kuusamo-opistolla on symposiumin ajan esillä Ahava – Ensimmäinen lippu -sarjakuvakirjaan perustuva näyttely.

Symposiumiin on vapaa pääsy.

Lounas 12 € ja päiväkahvi 5 €

Lauantain iltatilaisuuden buffet viinin kera 25 €.

Ruokailuliput voi lunastaa paikan päällä Kuusamo-opistolla.

Lisätiedot:
Kuusamo-opisto, Kitkantie 35, 93600 Kuusamo
puh 050 444 1157, opisto@kuusamo.fi

Tervetuloa Karjalamme-seminaariin ja heimotapaamiseen Helsinkiin 23.4.2022

Järjestämme yksipäiväisen heimotapaamisen Helsingissä hotelli Arthurin juhlasalissa, osoitteessa Vuorikatu 19, lauantaina 23.4.2022. Päivään on sisällytetty Karjalamme -seminaari, vuosikokous sekä tee- ja tarinailta.

Vuokkiniemi-seura järjestää vuosikokouksensa samassa yhteydessä.

Seminaari striimataan myös nettiin. Striimiä voi seurata osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=BuDGFaqbc-A

Päivän teemana on Karjalamme

11.30 Vuokkiniemi-seuran vuosikokous

12.00 Mahdollisuus omakustanteiseen heimolounaaseen hotelli Arthurin ravintolassa. Hinta 16 euroa, ennakkoilmoittautuminen.

13.00–16.20 Heimopäivän seminaari Karjalamme. Karjalamme -teemaa tarkastellaan oman identiteetin, kulttuurin, tutkimuksen, ja kielen näkökulmista. Puheenjohtajana toimii Seija Jalagin, FT, dosentti, Karjalan Sivistysseuran hallituksen jäsen.

  • 13.00–13.45 ”Kačon tädä muailmua juumoras läbi.” Kuinka karjalaiskylässä syntyneen ”Ruizniemen Pepin” tie kulki perunapelloilta kieliaktivistiksi. Natalja Antonova, kieliaktivisti, toimittaja, Karjalan kielen kodi, Vieljärvi. Kommenttipuheenvuoro Tuomo Kondie, FM, väitöskirjatutkija.
  • 13.45–14.15 Runonlaulajien jatkosota. Nina ja Alpo Sailo runonlaulajia tallentamassa Vienan Karjalassa 1943–44. Kuvanveistäjäpariskunta Nina ja Alpo Sailo oli viehättynyt Kalevalasta ja runonlaulajista. Alpo Sailon mielestä jo Lönnrotin ajoista lähtien oli unohdettu itse laulajat ja runojen taitajat ja keskitytty vain runojen keruuseen. Heidät piti hahmoina ikuistaa jälkipolville. Sailot tekivät rohkean päätöksen ja veivät kolmilapsisen perheensä Vuokkiniemelle keskelle jatkosotaa. Pertti Sailo ja Eriikka Sailo, Kalevalatalo-säätiö.
  • 14.15–14.20 Kaunis Karjala, sanat ja sävel Arto Rinne, kansanmuusikko, laulaja, lauluntekijä.
  • 14.20–14.50 Kahvitauko
  • 14.50–15.20 Karjalaiset identiteetit ja suomalainen perinteentutkimus. Karjalaisuus pitää sisällään monia erilaisia identiteettejä, joiden suhde suomalaisuuteen vaihtelee. Identiteettien moninaisuus, vaihtuvat tulkintakontekstit ja paikalliskulttuurien lomittaisuus heijastuvat myös siihen, millä tavoilla karjalaisia on tutkimuksessa hahmotettu. Kati Kallio pohtii esitelmässään miten karjalaisuuden ja suomalaisuuden rajaa on hahmotettu perinneaineistoja tutkittaessa ja tulkitessa. Kati Kallio, FT, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsingin yliopisto
  • 15.20–16.05 Kieli kallis kerallani kulkou. Vuokkiniemen rannoilta Petroskoin kautti Jovenšuuh karjalan kielen elvyttäjäkši. Olga Karlova, projektitutkija, Päivännoušu-Šuomen yliopisto. Kommenttipuheenvuoro professori Anneli Sarhimaa, Mainzin yliopisto
  • 16.05–16.20 Kysymyksiä ja keskustelua, puheenjohtaja Seija Jalagin

Seminaari striimataan nettiin, osa puhujista esiintyy videon välityksellä.

17.00 Karjalan Sivistysseuran 116. vuosikokous

19.30 Karjalainen tee- ja tarinailta, tee-/kahvitarjoilu, kirjajulkistuksia, musiikkia, Arto Rinne

Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoja

Tarjoilujen ja koronariskiin liittyvien järjestelyjen vuoksi tarvitaan sitovat ennakkoilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosi. Ilmoittautumiset 7.4.2022 mennessä sähköisesti osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/736EBA3FC0D8FCD7 tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-pe klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Ohjelmaan voi tulla muutoksia. Tietoa Heimopäivistä päivitetään Karjalan Sivistysseuran nettisivuille karjalansivistysseura.fi -> Ajankohtaista sekä uutiskanavalle osoitteessa uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/ ja Facebookiin

Koronariski on edelleen olemassa. Käytäthän siksi tilaisuuksissamme maskia!

Majoitus

Omakustanteista majoitusta voi tiedustella hotelli Arthurista, Vuorikatu 19 tunnuksella ”1762563”.

Standard Twin 2 hh erillisillä vuoteilla hintaan 90,- €/huone/yö yhdelle majoittujalle
Standard Double 2 hh parivuoteella hintaan 100,- €/huone/yö yhdelle majoittujalle
Standard Twin 2 hh erillisillä vuoteilla hintaan 100,- €/huone/yö kahdelle majoittujalle
Standard Double 2 hh huone parivuoteella hintaan 110,- €/huone/yö kahdelle majoittujalle
Hinnat sis. aamiaisen ja alv:n.

Varaukset tehdään hotellin myyntipalveluun, sähköposti myyntipalvelu@hotelarthur.fi, puh. 09 1734 4200 tai vastaanottoon, vastaanotto@hotelarthur.fi, puh. 09 173 441.

Kuva: Eliel Saarisen Kalevalatalo-piirrustuskuva vuodelta 1921. Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevalatalo

Karjalan Sivistysseura toivottaa kaikille joulurauhaa

Hyvyä Roštuota ta ošakašta Uutta vuotta! Hyviä Raštavua da ozakasta Uutta vuotta! Hyviä Rastavua da ozakastu Uuttu vuottu!

Koronapandemia on jatkanut globaalisti ihmisten piinaamista. Viime vuonna avautunut virtuaalinen maailma on nyt se, missä toimimme. Kokoukset, luennot ja tilaisuudet tapahtuvat pääsääntöisesti Zoomissa ja Teamsissa, vain satunnaisesti kasvokkain. Kesän myötä helpottunut tilanne on nyt joulukuussa levinneen omikron-variantin myötä huonontunut lähes dramaattisesti.

Venäjälle matkustamisesta voimme vain nähdä unta.

Karjalan kielen opiskelumahdollisuuksille toiminnan siirtyminen verkkoon on tehnyt hyvää, kurssien, opintopiirien ja pakinaklubien määrä on suorastaan räjähtänyt. Myös ylirajaista kurssitusta järjestetään, samoin opintoja avoimessa yliopistossa.

Elvytysvastuun siirtyminen Itä-Suomen yliopistolle on tehnyt hyvää karjalan kielelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yliopistolle 200 000 euroa vuosille 2021–2022 elvytyshankkeen toteuttamiseen. Aika on lyhyt ja rahaa on vähän, eikä karjalan kieltä projektina elvytetä. Mutta hankeaikana voidaan luoda linjat ja tehdä suunnitelmat, osoittaa asian merkittävyys, laatia todellinen ohjelma. Yliopisto onkin ottanut karjalan kielen elvytyksen taitavasti käsiinsä ja karjalaisyhteisön mukaan työhön. Karjalan Sivistysseura on aktiivisesti mukana tässä työssä.

Merkittävää karjalan kielen elvyttämisen osalta on kielipoliittisen ohjelman laatiminen, mainitaanhan Marinin hallitusohjelmassa karjalan kieli. Ohjelma alkaa olla valmis julkistettavaksi. Keskeisinä asioina siihen on haluttu tavoite karjalan kielen saamisesta lainsäädäntöön (saamen kielten kehittäminen ja elvytys pohjautuu lainsäädäntöön, mistä valtiolle syntyy velvoitteita), institutionaalinen raami ja pysyvä rahoitus. Ehkä vielä ennen vuoden päättymistä saamme nähdä mitä ohjelmassa todella esitetään.

Heimotapaaminen järjestettiin syyskuussa Helsingissä. Ohjelmassa oli runoseminaari Runon mahti, vuosikokous sekä tee- ja tarinailta. Korkeatasoinen runoseminaari striimattiin ja esitysten tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.

Sivistysseura on julkaissut vuoden aikana suuren joukon teoksia.

Vuoden vaihteessa julkaistu, Karjalassa tasavallan kansallisarkistossa työskentelevän Jelena Usatševan laatima karjalan pakolaisista kertovan matrikkeli Itä-Karjalan pakolaiset: Tie kotiin saavutti valtavan suosion. Kirjasta otetut kaksi painosta myytiin hetkessä loppuun.

Teos vienankarjalaista kansanpuvuista ilmestyi alkuvuodesta. Maija Vaaran kokoama kirja Vienan pakolaisten ja maahanmuuttajien Suomeen mukanaan tuomista puvustoista kertoo yli 20 elämäntarinaa, kuvailee näiden henkilöiden puvustoja ja vaatekappaleita, esittelee ne yksityiskohtaisesti ja opastaa ompelemaan. Julkaisun monipuolinen kuvitus tekee siitä todella kiinnostavan.

Petroskoin yliopiston kanssa käynnistetyn hankkeen On monta eri Karjalaa puitteissa julkaistiin dosentti Irina Takalan tutkimuksiin pohjautuva teos Taistelua ja kuolemaa. Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920–30-luvuilla. Suuren terrorin taustoja ja uhrien kohtaloita valottava kirja sai julkisuudessa laajalti huomiota, muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi siitä sivun mittaisen, dosentti Aleksi Mainion laatiman arvion. Mainio johtaa Kansallisarkiston 5-vuotista hanketta, jossa selvitetään suomalaisten kohtaloita Venäjällä vuosina 1917–1964.

Seura julkaisi myös muita Itä-Karjalan historiaan liittyviä teoksia sekä lastenkirjoja. Erityisen kiinnostava on kolmella karjalan murteella laadittu sarjakuvasanakirja Adaman gruunu, joka aivan uudella tavalla auttaa kielen oppimisessa. Juuri ennen joulua painosta saatiin Lönnivuaran Eemeli, joka puhuu nyt sujuvasti vienankarjalaa: “Mie tahon miun huraškaisen.”

Yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa on toteutettu verkossa Karjalainen sukuni -webinaarisarjaa, jossa on säännöllisin väliajoin ollut esitelmiä karjalaisista suvuista sekä Karjalan historiaa luotaavia luentoja.

Karjalan Liiton sekä Kizhin museon kanssa on toteutettu netissä Karjalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut molemmin puolin rajaa -hanketta, jossa järjestetty kansainvälinen konferenssi sekä työpajoja.

Näidenkin tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.

Karjalan kielen viikkoa vietettiin tänä vuonna jo toisen kerran. Sivistysseuran ja Itä-Suomen yliopiston väki sekä joukko kielentutkijoita ja -aktivisteja juhli karjalan kieltä teemalla Karjalan kieli eläy. Kutsuimme ihmisiä kirjoittamaan karjalaksi suhteestaan eri vuodenaikoihin. Saimme yli 75 kirjoitusta, jotka julkaistiin Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla sekä ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu.

Karjalan kieli eläy!

Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat onnellista uutta vuotta!

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, sihteeri

Kari Homanen
Outi Homanen
Seija Jalagin

Jyrki Mäkelä
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Mari Rajamaa
Senni Timonen

Karjalan Sivistysseuran joulupuoti on avautunut verkkokaupassa

Vuodesta toiseen kirjat ovat joulun suosituimmat lahjat. Karjalan Sivistysseuran kaupasta löytyy kiinnostavia julkaisuja Karjalan historiasta, perinteestä ja kulttuurista. Kaupassamme on myös karjalankielistä kirjallisuutta ja oppimateriaaleja lapsille ja aikuisille.

Tutustu tästä uutuuksiin ja joulutarjouksiin. Lisää julkaisuja löytyy kaupasta.

Joulukauppamme on avoinna 22.12. saakka. Kotimaan paketit on tilattava viimeistään 21.12. klo 12., jotta ne ehtisivät perille ennen joulua.

Mikäli haluat noutaa kirjaostokset toimistolta, tee tilaus etukäteen joko soittamalla 040 5055 531 tai sähköpostilla toimisto@karjalansivistysseura.fi. Mikäli noudat kaupan kautta tehdyn tilauksen toimistolta, merkitse siitä tieto verkkolomakkeella olevaan lisätiedot -kohtaan (tilauksen kommentit).

Hyvää joulun odotusta!

Olemme joululomalla 23.–27.12.

Karjalan Sivistysseura tarjoaa lukijoille kattavan valikoiman uusia tietokirjoja

 
Kirjan kansi, jonka nimi on taitselua ja kuolemaa. Kirjassa on maisemakuva, jota hallitsee punainen tähtiIrina Takalan kirja Taistelua ja kuolemaa keskittyy Neuvostoliittoon 1920- ja 1930-luvuilla Suomesta ja Pohjois-Amerikasta muuttaneiden suomalaisten traagiseen historiaan aikakaudella, joka päättyi Suureen terroriin ja Stalinin vainoihin vuosina 1937–1938. Unelmissaan tulijoilla oli valoisa tulevaisuus ja oikeudenmukainen maailma, jopa yhteiskunnallisiin ihanteisiinsa perustuva maailmanvallankumous. KSS, 2021.

Vihreä kirjan kansi, jossa on mustavalkoinen valokuva miehestäNick Baronin henkilöhistoria Karjalan kuningas irlantilaisesta eversti P. J. Woodsista avaa uuden näkökulma Pohjois-Venäjän tapahtumiin 1918-1919. Woods oli irlantilainen nationalisti ja brittiläisen imperiumin soturi, mutta brittieliitin arvostelija. Hän tykästyi karjalaisiin, joista loi Karjalan rykmentin. Se oli hänen työkalunsa Vienanmeren rannikolla ja Vienan kylissä, joita tavoittelivat niin valkoiset ja punaiset suomalaiset kuin venäläiset valkoiset ja bolshevikit. KSS, 2021

Punainen kirjan kansi, jossa lukee Armahimmat varsisomaset ja kannessa on kuva vaatteestaMaija Vaaran toimittama Armahimmat varšišomaset – Vienalaisten naisten kansanpukuja ja elämäntarinoita esittelee runsaan sadan vuoden taakse ulottuvaa pukujen historiaa, merkityksiä, käyttöä, malleja ja valmistustekniikoita monipuolisesti ja ennennäkemättömän upein kuvin. KSS, 2021

Ruskea kirjan kansi, jossa on mustavalkoinen piirros puisesta talosta

Pavel Tšubinskin (1839–1884) Karjalan tilastollinen ja kansatieteellinen katsaus kuuluu aikansa harvinaisiin venäläisiin Vienan Karjalan kuvauksiin. Tekijä tarkastelee Vienan Karjalan maantieteellistä asemaa sekä vienankarjalaisten taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista tilannetta 1800-luvun puolivälissä. KSS, 2021.
 

Jouluna karjalankieliset lastenkirjat viihdyttävät lapsia ja aikuisia

 
Kolme keltaista kirjan kantta yhdessä, joissa kaikissa on punahiuksinen tyttöAstrid Lindgrenin luoma kaikkien tuntema Peppi Pitkätossu seikkailee livvinkarjalaksi nyt kolmessa kirjassa Peppi Pitkysukku, Peppi Pitkysukku nouzou laivale ja Peppi Pitkysukku Suvimerel. Livvinkarjalaksi käänsivät Aleksi Ruuskanen ja Tamara Ščerbakova.

Kolme sarjakuvasanakirjaa, joiden kuvitus on identtinen, mutta teksti karjalan eri murteilla.

Kolmella karjalan murteella julkaistu Adaman gruunu on mukaansatempaava sarjakuvasanakirja kaikille kielestä kiinnostuneille. Alkuteos Adaman gruunu eteläkarjalaksi on Katerina Paalamon luomus ja taiteesta vastaa Sanna Hukkanen. Vienankarjalaksi kirjan (Otavaisen kruunu) on kääntänyt Olga Karlova ja livvinkarjalaksi (Odavan koronu) Ilja Moshnikov. KSS, 2021

Vihreä kirjan kansi, jossa on poika sinisessä asussaKaikkien rakastama Astrid Lindgrenin lastenkirja Vaahteramäen Eemeli nyt vienankarjalaksi. KSS, 2021.

Ennakkotilauksia otetaan vastaan. Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 20.12.2021. Kirja postitetaan heti ilmestyttyä.
 
 
Sarjakuvan kansi, jossa lukee koirien kalevala ja koirat ovat veneessäMauri Kunnaksen maailmankuulu lasten ja aikuisten yhteinen Koirien Kalevala vienankarjalaksi käännettynä. Koirien Kalevalan vienankarjalaksi on kääntänyt Nadja Lutohina. Karjalan kieli, sen vienankarjalainen kielimuoto, on Nadjan äidinkieli. Hän on opiskellut sitä myös Petroskoin valtionyliopistossa.
 

Karjalan kielen opiskeluun oppikirjoja ja sanakirjoja

 
Musta kirjan kansi, jossa lukee vienankarjalan kielioppiVienankarjala on še karjalan kielimuoto, kuta paissah Karjalan tašavallan pohjoisimmilla šeutuloilla. Näijen murtehien pohjalta on kehitetty vienankarjalan kirjakieltä alkaen 1992, konša painettih Vienan aapini. Kirjašša fonetiikan ta morfologian lišäksi on äijä harjoitukšie ta runšaš lukemisto.
 
 
Punamusta kirjan kansi, jossa lukee livvinkarjalan kielioppiLivvinkarjalan kielioppi on aunuksenkarjalan eli livvin peruskielioppi. Se on laatuaan ensimmäinen suomeksi kirjoitettu nykylivvin opas. Teoksessa on kolme pääosaa: äänne-, muot- ja lauseoppi sekä lyhyt sanaston yleiskuvaus.
 
 
 
 
Punamusta kirjan kansi, jossa lukee sanakirja karjala-suomiKarjalan kielen uuzi abuniekku, FT Raija Pyölin laatima Sanakirja karjala–suomi nyt saatavana. Sanakirjassa on yli 400 sivua ja noin 20 000 hakusanaa. Sanat on osin taivutettu, mikä helpottaa niiden käyttöä. Runsaat synonyymit antavat mahdollisuuden monipuoliseen kielenkäyttöön, samoin sanoja havainnollistavat esimerkkilauseet. Raija Pyöli on julkaissut teoksen omakustanteena. Livvinkarjalasta suomeksi.

Kirjan kansi, jossa lukee sanakirja suomi-karjala, ja kannessa on musta tausta sekä erilaisia esineitä

Ljudmila Markianovan ja Raija Pyölin laatima suomi-karjala sanakirja (livvinkarjalaa), jossa on noin 20 000 nykysuomen keskeistä eri elämänaloilta valittua hakusanaa. Perinteisen sanaston lisäksi mukana on myös ajankohtaista erityissanastoa ja slangi-ilmauksia.

 

Ilahduta sukulaisiasi ja ystäviäsi joulutervehdyksellä karjalan kielellä

KARJALAN KIELI ELÄY – karjalaa juhlitaan ja tehdään tunnetuksi molemmin puolin rajaa

Karjalan kielen viikkoa vietetään 22.–28.11.

#karjalankielielay
#karjalankielennedali

Vuonna 2009 marraskuuna 27. päivänä Suomi myönsi ensimmäistä kertaa karjalankielisen väestönosansa olemassaolon, ja kotoperäinen ja maassamme ”aina” puhuttu karjalan kieli tunnustettiin. Tuona päivänä Tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi asetusmuutoksen, jolla Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjaa sovelletaan myös karjalan kieleen. 27.11. on nykyisin Suomen karjalankielisten viettämä epävirallinen karjalan kielen päivä.

Karjalan kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, itämerensuomalaiseen kieliperheeseen. Se on oma itsenäinen kielensä, eikä sitä pidä sekoittaa suomen kielen Pohjois- tai Etelä-Karjalan maakuntien murteisiin. Karjala on suomen läheisin sukukieli.

Suomessa on viimeisimpien arvioiden mukaan noin 11 000 hyvin karjalaa puhuvaa asukasta ja lisäksi noin 20 000 henkilöä, jotka ymmärtävät karjalaa tai puhuvat sitä ainakin vähän. Venäjällä karjalanpuhujia on viimeisimmän väestönlaskennan mukaan noin 26 000.

Karjala on vakavasti uhanalainen kieli, ja Itä-Suomen yliopistossa toimii vuosina 2021–2022 karjalan kielen elvyttämishanke. Karjalan yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi tehdään paljon töitä, ja kieli on mukana parhaillaan valmisteilla olevassa hallituksen kielipoliittisessa ohjelmassa.

Vaikka karjalan kieli on uhanalainen, se on silti edelleen elävä kieli. Vuosi sitten joukko karjalan kielen aktivisteja ideoi spontaanisti päivän ympärille kokonaisen karjalan kielen viikon. Tapahtuma sai nimekseen Karjalan kieli eläy. Viikkoa vietetään nyt toista kertaa; ajankohta on viikko 47 eli 22.–28. marraskuuta 2021. Viikon tarkoitus on juhlia karjalan kielen moninaisuutta ja elävyyttä ja tehdä karjalan kieltä näkyväksi monin eri tavoin. Karjalan kielestä kiinnostuneita on kutsuttu mukaan niin Suomesta, Venäjältä kuin muistakin maista.

Viikkoa vietetään erityisesti sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla. Julkaisemme lyhyitä kertomuksia, tarinoita, kuvia ja videoita. Tänä vuonna teemana on vuodenajat: millaiset työt ovat ajankohtaisia ja mieleisiä vuoden varrella, mitä eri vuodenajat merkitsevät kirjoittajalle, juhlapäivät sekä lempiruoat ja niiden reseptit. Kaikki halukkaat ovat saaneet kirjoittaa, ja myös karjalan kieltä opettelevat ovat olleet tervetulleita mukaan.

Viime vuoden tempauksen innoittamana Karjalan kieli eläy -viikko laajenee myös internetin ja somen ulkopuolelle. Karjalan kielen opiskelijat, opettajat, karjalaisjärjestöt ja jopa yksityiset ihmiset järjestävät viikolla erilaisia tapahtumia eri puolella maata. Tiedossa on karjalaisia illatsuja, vierailuja kirjastoihin ja päiväkoteihin, karjalankielisiä esityksiä yleisölle useilla paikkakunnilla, karjalaista ruokaa, karjalankielinen pikkujoulu kaikille kiinnostuneille Zoomissa.

Karjalan kielen viikkoa toteuttavat Itä-Suomen yliopiston, Karjalan Sivistysseuran ja Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen väki sekä karjalan kieleen sitoutuneet aktivistit. Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen opiskelijat tuovat toteutukseen oman panoksensa.

Lisätietoja Karjalan kieli eläy -viikosta:

Helka Riionheimo, professori, Itä-Suomen yliopisto helka.riionheimo@uef.fi
Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja, Karjalan Sivistysseura puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi
Tuomo Kondie, puheenjohtaja, Karjalaiset Nuoret Šuomešša karjalazetnuoretsuomes@gmail.com

https://www.facebook.com/Karjalan-kieli-el%C3%A4y-104724438093738
http://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/karjalan-kieli-elay/
http://www.karjalansivistysseura.fi/karjalan-kieli/
https://www.instagram.com/karjalazet/
https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/karjalan-kielen-netali/

Seuran vuosikokous siirretään syyskuulle

Ehkä silloin on jo helpompi elää koronan kanssa.

Karjalan Sivistysseuran hallitus on on-line-kokouksessaan 18.3. päättänyt, että koronavirustilanteen ja kokoontumisrajoitusten vuoksi huhtikuun 17. päivälle koolle kutsuttu heimotapaaminen ja vuosikokous siirretään syyskuulle. Alustava aikataulu on 18.–19.9. ja paikka Helsinki. Optimismin vallassa toivomme voivamme tavata toisiamme syksyllä jopa kahden päivän ajan.

Sähköisen kokouksen järjestämistä pohdittiin jälleen, kuten vuosi sitten. Jäsenkuntaamme ajatellen Sivistysseuran hallitus näkee asian niin, että jäsenkokous on yhdistyksen kokous, jossa jäsenten on voitava vaikuttaa. Kokoukseen osallistuvien jäsenyys tulee voida todentaa. Tähän, samoin kuin puheenvuorojen käyttämiseen, ehdotusten tekemiseen, äänestämiseen ja suljettuun äänestämiseen ei ole olemassa helppoja teknisiä ratkaisuja – puhumattakaan siitä olisiko edes kaikilla jäsenillä, jotka haluavat osallistua, siihen teknistä mahdollisuutta (tietokone, mobiililaite, sähköposti, tapa ottaa vastaan osallistumislinkki) ja osaamista.

Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen pidettäväksi 30.9.2021 mennessä. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan ”kokouksen lykkäämisen ja kevät- ja syyskokousten yhdistämisen lainmukaisuus riippuu kokonaisarvioinnista, joka on yhteisön hallituksen tehtävä. Kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt päätettävistä asioista, osakas- tai jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet sekä se, voiko lykkäyksestä aiheutua vahinkoa yhteisölle tai sen osakkeenomistajille tai jäsenille (LaVL 2/2020 vp, s. 4 ja HE 117/2020 vp). Yleensä lykkäys tai kokousten yhdistäminen ei vaikuta päätösten pätevyyteen.”

Seurassa valmistellaan vuoden 2020 toimintakertomusta sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota eri puolilta saatujen ehdotusten pohjalta. Suunnitelmat tarvitaan, jotta seura ja yhteistyökumppanimme voivat toimia. Vuoden 2020 tapaan seura ryhtyy toimeenpanemaan toimintasuunnitelmaa hallituksen vastuulla, varovaisin askelin, tilannetta ja talouden kehittymistä seuraten. Koronavaaraa seurataan jatkuvasti, riskejä hankkeita toteutettaessa ei oteta.

Toimintasuunnitelmaan ei tänä vuonna sisällytetä joukkojen kohtaamisia ja runsasta valmistelua edellyttäviä hankkeita, kuten Vienankarjalan ja kulttuurin kurssi ja Tie Vienaan symposium. Toiveissa on, että ne saadaan taas ohjelmaan vuonna 2022. Nyt keskitytään pöydän ääressä (kuten julkaisut) ja netissä (erilaiset konferenssit ja luentotilaisuudet) tapahtuvaan toimintaan.

Koronan toistaiseksi (lähes) ainoa hyväksi havaittu puoli – digiloikka – on vuoden mittaan otettu ja sen myötä olemme siirtyneet kovin toisenlaiseen maailmaan. Kokoonnumme erilaisilla alustoilla, kuten Zoomissa, Teamsissä, Meetissä, ja hyödynnämme YouTuben suomia mahdollisuuksia levittää tapahtumia suurillekin joukoille.

Helmikuulta lähtien on yhdessä Karjalan Liiton kanssa järjestetty webinaarisarjaa ”Karjalainen sukuni”, joka on saavuttanut suuren suosion. Sarjassa esitetään kuukausittain mielenkiintoisia luentoja Karjalan historiasta ja sukujen tarinoista. Tässä yksi hieno esimerkki digiloikan tuomista mahdollisuuksista.

Kysymyksiä seuran toiminnasta voi lähettää toiminnanjohtajalle ja puheenjohtajalle osoitteisiin toiminnanjohtaja@karjalansivistysseura.fi tai puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi.

Tietoa jaetaan myös seuran Facebook-sivuilla osoitteessa https://www.facebook.com/karjalansivistysseura/. Kannustamme jäseniämme ja toiminnastamme kiinnostuneita tutustumaan ajankohtaiskanavaamme Uutisčuppu – Uudisčuppu, joka löytyy osoitteesta http://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/. Verkkouutiset saa kätevästi sähköpostiinsa tilaamalla sen lehden etusivulta.

Kuva: Ilya Padchin, Petroskoi

Hyvyä roštuonaikua! Hyviä Raštavua! Hyviä rastavan aigua!

Karjalan Sivistysseura toivottaa kaikille joulurauhaa.

Tänä vuonna koko maailma on tavallaan ollut yhtä, koronapandemia on kurittanut meitä kaikkia yhtälailla. Kun tapaaminen ja matkustaminen eivät ole olleet mahdollisia, olemme joutuneet miettimään uusia tapoja toimia yhdessä.

Avainsana on ollut digitaalisuus. Kun aikaisemmin tapasimme yhteisessä tilaisuudessa, nyt olemme joutuneet tapaamaan virtuaalisesti, Zoomisssa, Teamsissa, Google Meetissä. Olemme niissä pitäneet kokouksia, seminaareja, kuunnelleet luentoja, julkaisset kirjoja.

Olemme nähneet ja kuulleet toisemme, mutta jotakin kohtaamisista on jäänyt puuttumaan. Se aito karjalainen kohtaaminen.

Meidät pakotettiin ottamaan digiloikka. Digitaalisuuden tulemisessa tutuksi on löydettävissä monia hyviä puolia. Matkustamme vähemmän, hiilijalanjälkemme pienenee, meillä on enemmän aikaa itsellemme ja läheisillemme. Voimme nojatuolissa lojuen osallistua erilaisiin tilaisuuksiin, ylittää niin maastoon kuin mieleemme piirretyt rajat. Voimme opiskella vaikkapa karjalaa lähtemättä kotoa minnekään.

Perinteiset Heimopäivämme huhtikuussa jouduttiin koronan vuoksi peruuttamaan. Vasta myöhään syksyllä kokoonnuimme Heimotapaamiseen, jonka merkittävintä antia oli iltapäivän mittainen historiaseminaari. Se liittyy Sivistysseuran ja Petroskoin yliopiston historian laitoksen yhteiseen hankkeeseen On monta eri Karjalaa, jossa maittemme historiaa tehdään tunnetuksi molemmin puolin rajaa. Seminaari striimattiin ja paikan päällä sitä seuranneiden noin 50 hengen lisäksi sitä katsoi lähes 100 henkeä niin Suomessa kuin Venäjällä.

Kun kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset, matkustaminen ja yhteiset tilaisuudet eivät olleet mahdollisia, keskityttiin työhön, jota voi tehdä työpöydän ääressä – tehtiin julkaisuja!

Sielunpaloa ja toimintaa. Karjalan Heimo. 100 vuosikertaa on Toni Saarisen toimittama antologia, joka kokoaa sadannen vuosikerran kunniaksi yhteen kirjoituksia ja kuvia Karjalan Heimon ja sen edeltäjien jokaiselta vuosikymmeneltä. Mukana on uutisia, politiikkaa, historiaa, taidetta ja muistitietoa – sekä mainoksia, ilmoituksia, kansia, pilakuvia ja muita paperille painettuja muuttuvien aikojen havainnollistajia.

Karjalassa tasavallan kansallisarkistossa Jelena Usatševa laati kiinnostavan karjalan pakolaisista kertovan matrikkelin Itä-Karjalan pakolaiset: Tie kotiin. Se kertoo koskettavasti parin sadan pakolaisen tarinan. Julkaisu sisältää kuvia, joita ei ole aikaisemmin julkaistu.

Yhteistyössä Vieljärvellä sijaitsevan Karjalan Kielen Kodin ja kieliaktivisti Natalja Antonovan kanssa julkaistiin opas, jossa neuvotaan kuinka karjalan kieli – tai mikä tahansa vähemmistökieli – voidaan siirtää lapselle. АВČ – Шаг навстречу eli ABC – askel kohti karjalan kieltä on nyt jaossa venäjänkielisenä ja tulossa suomeksi, vienankarjalaksi ja livvinkarjalaksi.

Teos vienankarjalaista kansanpuvuista ilmestyy alkuvuodesta 2021, tavoitteena on julkaista se huhtikuussa seuran Heimopäivillä. Kirja Vienan pakolaisten tai maahanmuuttajien Suomeen mukanaan tuomista puvustoista kertoo yli 20 elämäntarinaa, kuvailee näiden henkilöiden puvustoja ja vaatekappaleita, esittelee ne yksityiskohtaisesti, opastaa ompelemaan. Kirja sisältää vaatteisiin liittyvän sanaston. Teoksessa on myös katsaus vienalaisten ja aunukselaisten naisten pukuihin 1800-luvun lopulla sekä kuvaus Karjalan kansan tuhatvuotisesta historiasta. Julkaisussa on todella monipuolinen kuvitus. Tekijä on käsityönopettaja Maija Vaara.

Suomessa on nyt muutaman vuoden ajan juhlistettu karjalan kielen päivää 27. marraskuuta. Tänä vuonna Karjalan Sivistysseuran ja Itä-Suomen yliopiston väki sekä joukko kielentutkijoita ja -aktivisteja ideoi ja toteutti kokonaisen karjalan kielen viikon teemalla Karjalan kieli eläy. Kutsuimme ihmisiä kirjoittamaan suhteestaan karjalan kieleen ja karjalan kielestä elämässään. Saimme lähes 50 kirjoitusta, jotka julkaistiin Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla sekä ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu. Facebookissa olevia kirjoituksia on nyt luettu yli 34 000 kertaa!

Karjalan kieli eläy!

Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivottaa oikein hyvää uutta vuotta!

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, toiminnanjohtaja
Tuulikki Halla
Kari Homanen
Outi Homanen
Kari Kontu
Terttu Louhikoski-Alasuutari
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Senni Timonen

Sivistysseuran joulukauppa on avoinna 18.12. saakka

Vuodesta toiseen kirjat ovat joulun suosituimmat lahjat. Karjalan Sivistysseuran kaupasta löytyy kiinnostavia julkaisuja Karjalan historiasta ja kulttuurista. Kaupassamme on myös karjalankielistä kirjallisuutta.

Joulukauppamme on avoinna 18.12. saakka. Kotimaan paketit on tilattava viimeistään 17.12. klo 12., jotta ne ehtisivät perille ennen joulua.

Mikäli haluat noutaa kirjaostokset toimistolta, tee tilaus etukäteen joko soittamalla 050 5055 531 tai sähköpostilla toimisto@karjalansivistysseura.fi. Mikäli noudat kaupan kautta tehdyn tilauksen toimistolta, merkitse siitä tieto verkkolomakkeella olevaan lisätiedot -kohtaan (tilauksen kommentit).

Tutustu liitteessä oleviin kirjauutuuksiin ja joulutarjouksiin. Lisää julkaisuja löytyy kaupasta.

Hyvää joulun odotusta. Olemme joululomalla 21.–27.12.

Torjumme taas koronaa

”Koronaviruksen leviämisen rajoittaminen edelleen on kaikkien suomalaisten vastuulla”

Me rajoitamme viruksen leviämistä sulkemalla Karjalan Sivistysseuran toimiston toistaiseksi. Meille voi edelleen lähettää sähköpostia osoitteeseen toimisto@karjalansivistysseura.fi tai soittaa numeroon 050 5055 531 maanantaista torstaihin klo 9-15.

Pyrimme palvelemaan kuten ennenkin, mutta niin, että kohtaamme mahdollisimman vähän.

Joululahjakirjoja myymme mielellään siten, että teette tilauksen joko puhelimella, sähköpostilla tai kauppamme kautta. Mikäli haluatte hakea ostoksenne toimistolta, pyydämme teitä varaamaan kirjat etukäteen. Maksun voi suorittaa paikan päällä pankkikortilla tai laskulla.

Huomatkaa myös, että toimisto on suljettu jouluviikon eli 21.-24.12.

Kuva: Ilya Padchin, Petroskoi

Historiaseminaarien sarja jatkuu

3.-5. joulukuuta 2020 järjestetään virtuaalinen seminaari ”Venäjä, Suomi, Karjala: yhteisen historian ja kulttuurin sivuja”.

Seminaari on suunnattu Suomen, Venäjän ja Karjalan historiasta kiinnostuneille. Historioitsijat ja kulttuuritoimijat sekä Venäjältä että Suomesta kertovat yhteisen historiamme ja kulttuurimme tärkeimmistä tapahtumista ja vuorovaikutuksesta 1400-luvulta alkaen nykypäiviin.

Seminaari pidetään Petroskoissa torstaina 3.12. klo 13–17, perjantaina 4.12. klo 13–17.30 ja lauantaina 5.12. klo 9-17 ja se välitetään suoratoistona YouTubessa. Kullekin päivälle on oma linkkinsä, joka löytyy ohjelmasta kunkin päivän kohdalta.

Luennot simultaanitulkataan suomeksi ja venäjäksi.

Mikäli seminaaria haluaa seurata venäjänkielisenä, voi linkit venäjänkielistä lähetystä varten pyytää osoitteesta toimisto@karjalansivistysseura.fi

Tapahtuma on osa «Есть много разных Карелий / On monta eri Karjalaa» -hanketta, jota Karjalan Sivistysseura toteuttaa yhteistyössä Petroskoin valtionyliopiston tutkimis- ja opetuskeskus FENNICAn ja Karjalan tasavallan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian laitoksen tutkimis- ja opetuskeskus NORDICAn kanssa.

Seminaarin ohjelma löytyy myös oheisen linkin takaa.

Ohjelma

HUOM! Ilmoitetut ajat ovat Suomen aikaa

3. joulukuuta, torstai: https://youtu.be/pdGiokwo7oI

1400–1600-luku. Suomi ja Karjala ensimmäisissä Venäjän ja Ruotsin välisissä sodissa. Moderaattori: Ilja Solomeshch.

13.00–13.45: Irina Takala. Suomi ja Karjala Venäjän ja Ruotsin välisissä sodissa 1400–1600-luvuilla. Ensimmäinen Venäjän ja Ruotsin välinen sota / Vanha viha (1495–97)

13.50–14.20: Aleksandr Tolstikov. Milloin Suomesta tuli Suomi?

14.25–14.55: Igor Liman. 25-vuotiset sodat Venäjän ja Suomen historiassa 1500-luvulla.

15.00–15.30: Aleksandr Tolstikov. Ensimmäinen suomalainen Venäjästä kertova teos: Piispa Paavali Juustenin Venäjälle matkaavan lähetyskunnan matkakertomus.

15.35–16.20: Irma Mullonen. Karjalan paikanimien arvoituksia.

16.20–16.50: Kysymyksiä ja vastauksia

4. joulukuuta, perjantai: https://youtu.be/uDMo6nF5wus

1700–1800-luku. Kulttuurien risteyskohdissa. Moderaattori: Natalja Lavrushina.

13.00–13.45: Irina Takala. Venäjän ja Suomen valistusajan tieteelliset ja kulttuuriset siteet.

13.50–14.20: Ilja Solomeshch. ”Petturi vai patriootti”: Georg Magnus Sprengtporten (1740–1819)

14.25–15.10: Elina Rahimova. Kalevalan löytämisestä.

15.15–15.45: Jelena Soini. Suomi venäläisessä maalaustaiteessa (I. Levitan, Benois’n veljekset, I. Repin)

15.50–16.20: Juri Shikalov. Kuvassa ja kuvan takana: katsaus Vienan Karjalan historiaan yhden I.K. Inhan valokuvan kautta.

16.25–16.55: Olga Iljuha, Eeva-Kaisa Linna. Karjala matkamiesten ja tutkijoiden silmin.

16.55–17.25: Kysymyksiä ja vastauksia.

5. joulukuuta, lauantai: https://youtu.be/jcPsYYOVKdI

1900-luku ja 2000-luvun alkupuoli. Sodista rauhaan. Moderaattori: Aleksandr Tolstikov.

09.00–09.45: Timo Vihavainen. Kiistelty sukulaisuus. Suomalaisuuden ja karjalaisuuden suhde poliittisena kiistakysymyksenä.

09.50–10.20: Pekka Vaara. Heimosodista Tarton rauhaan ja Karjalan kommuuniin 1918–1920.

10.25–10.55: Aleksandr Osipov. ”Karjalan seikkailu” vai ”Karjalan kansan kapina”?

11.00–11.45: Aleksei Levkojev. ”Suomalainen tekijä” Karjalan autonomian muodostumisessa.

11.50–12.20: Irina Takala. Suomalaisten maahanmuuttajien kohtaloja Karjalassa.

12.20–12.50: Kysymyksiä ja vastauksia

Lounastauko

Moderaattori: Irina Takala

13.30–14.30: Ilja Solomeshch, Timo Vihavainen. Neuvostoliiton ja Suomen välinen sota (talvisota) 1939–1940 / Talvisota: mistä historiantutkijat kiistelevät yhä?

14.35–15.20: Valeri Shljamin. Venäjä ja Suomi nykyaikana: talousdiplomaatin pohdintoja.

15.25–15.55: Natalja Lavrushina. Yhteistyön värikirjo: Karjalan ja Suomen kuntien kumppanuus.

15.55–16.25: Eeva-Kaisa Linna, Irina Takala. On monta eri Karjalaa: venäläis-suomalaisesta yhteistyöstä historian tunnetuksi tekemiseksi.

16.25–16.55: Kysymyksiä ja vastauksia