Karjalan Sivistysseura toivottaa kaikille joulurauhaa

Hyvyä Roštuota ta ošakašta Uutta vuotta! Hyviä Raštavua da ozakasta Uutta vuotta! Hyviä Rastavua da ozakastu Uuttu vuottu!

Koronapandemia on jatkanut globaalisti ihmisten piinaamista. Viime vuonna avautunut virtuaalinen maailma on nyt se, missä toimimme. Kokoukset, luennot ja tilaisuudet tapahtuvat pääsääntöisesti Zoomissa ja Teamsissa, vain satunnaisesti kasvokkain. Kesän myötä helpottunut tilanne on nyt joulukuussa levinneen omikron-variantin myötä huonontunut lähes dramaattisesti.

Venäjälle matkustamisesta voimme vain nähdä unta.

Karjalan kielen opiskelumahdollisuuksille toiminnan siirtyminen verkkoon on tehnyt hyvää, kurssien, opintopiirien ja pakinaklubien määrä on suorastaan räjähtänyt. Myös ylirajaista kurssitusta järjestetään, samoin opintoja avoimessa yliopistossa.

Elvytysvastuun siirtyminen Itä-Suomen yliopistolle on tehnyt hyvää karjalan kielelle. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yliopistolle 200 000 euroa vuosille 2021–2022 elvytyshankkeen toteuttamiseen. Aika on lyhyt ja rahaa on vähän, eikä karjalan kieltä projektina elvytetä. Mutta hankeaikana voidaan luoda linjat ja tehdä suunnitelmat, osoittaa asian merkittävyys, laatia todellinen ohjelma. Yliopisto onkin ottanut karjalan kielen elvytyksen taitavasti käsiinsä ja karjalaisyhteisön mukaan työhön. Karjalan Sivistysseura on aktiivisesti mukana tässä työssä.

Merkittävää karjalan kielen elvyttämisen osalta on kielipoliittisen ohjelman laatiminen, mainitaanhan Marinin hallitusohjelmassa karjalan kieli. Ohjelma alkaa olla valmis julkistettavaksi. Keskeisinä asioina siihen on haluttu tavoite karjalan kielen saamisesta lainsäädäntöön (saamen kielten kehittäminen ja elvytys pohjautuu lainsäädäntöön, mistä valtiolle syntyy velvoitteita), institutionaalinen raami ja pysyvä rahoitus. Ehkä vielä ennen vuoden päättymistä saamme nähdä mitä ohjelmassa todella esitetään.

Heimotapaaminen järjestettiin syyskuussa Helsingissä. Ohjelmassa oli runoseminaari Runon mahti, vuosikokous sekä tee- ja tarinailta. Korkeatasoinen runoseminaari striimattiin ja esitysten tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.

Sivistysseura on julkaissut vuoden aikana suuren joukon teoksia.

Vuoden vaihteessa julkaistu, Karjalassa tasavallan kansallisarkistossa työskentelevän Jelena Usatševan laatima karjalan pakolaisista kertovan matrikkeli Itä-Karjalan pakolaiset: Tie kotiin saavutti valtavan suosion. Kirjasta otetut kaksi painosta myytiin hetkessä loppuun.

Teos vienankarjalaista kansanpuvuista ilmestyi alkuvuodesta. Maija Vaaran kokoama kirja Vienan pakolaisten ja maahanmuuttajien Suomeen mukanaan tuomista puvustoista kertoo yli 20 elämäntarinaa, kuvailee näiden henkilöiden puvustoja ja vaatekappaleita, esittelee ne yksityiskohtaisesti ja opastaa ompelemaan. Julkaisun monipuolinen kuvitus tekee siitä todella kiinnostavan.

Petroskoin yliopiston kanssa käynnistetyn hankkeen On monta eri Karjalaa puitteissa julkaistiin dosentti Irina Takalan tutkimuksiin pohjautuva teos Taistelua ja kuolemaa. Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920–30-luvuilla. Suuren terrorin taustoja ja uhrien kohtaloita valottava kirja sai julkisuudessa laajalti huomiota, muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi siitä sivun mittaisen, dosentti Aleksi Mainion laatiman arvion. Mainio johtaa Kansallisarkiston 5-vuotista hanketta, jossa selvitetään suomalaisten kohtaloita Venäjällä vuosina 1917–1964.

Seura julkaisi myös muita Itä-Karjalan historiaan liittyviä teoksia sekä lastenkirjoja. Erityisen kiinnostava on kolmella karjalan murteella laadittu sarjakuvasanakirja Adaman gruunu, joka aivan uudella tavalla auttaa kielen oppimisessa. Juuri ennen joulua painosta saatiin Lönnivuaran Eemeli, joka puhuu nyt sujuvasti vienankarjalaa: “Mie tahon miun huraškaisen.”

Yhteistyössä Karjalan Liiton kanssa on toteutettu verkossa Karjalainen sukuni -webinaarisarjaa, jossa on säännöllisin väliajoin ollut esitelmiä karjalaisista suvuista sekä Karjalan historiaa luotaavia luentoja.

Karjalan Liiton sekä Kizhin museon kanssa on toteutettu netissä Karjalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut molemmin puolin rajaa -hanketta, jossa järjestetty kansainvälinen konferenssi sekä työpajoja.

Näidenkin tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.

Karjalan kielen viikkoa vietettiin tänä vuonna jo toisen kerran. Sivistysseuran ja Itä-Suomen yliopiston väki sekä joukko kielentutkijoita ja -aktivisteja juhli karjalan kieltä teemalla Karjalan kieli eläy. Kutsuimme ihmisiä kirjoittamaan karjalaksi suhteestaan eri vuodenaikoihin. Saimme yli 75 kirjoitusta, jotka julkaistiin Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla sekä ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu.

Karjalan kieli eläy!

Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat onnellista uutta vuotta!

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, sihteeri

Kari Homanen
Outi Homanen
Seija Jalagin

Jyrki Mäkelä
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Mari Rajamaa
Senni Timonen

Karjalan Sivistysseuran joulupuoti on avautunut verkkokaupassa

Vuodesta toiseen kirjat ovat joulun suosituimmat lahjat. Karjalan Sivistysseuran kaupasta löytyy kiinnostavia julkaisuja Karjalan historiasta, perinteestä ja kulttuurista. Kaupassamme on myös karjalankielistä kirjallisuutta ja oppimateriaaleja lapsille ja aikuisille.

Tutustu tästä uutuuksiin ja joulutarjouksiin. Lisää julkaisuja löytyy kaupasta.

Joulukauppamme on avoinna 22.12. saakka. Kotimaan paketit on tilattava viimeistään 21.12. klo 12., jotta ne ehtisivät perille ennen joulua.

Mikäli haluat noutaa kirjaostokset toimistolta, tee tilaus etukäteen joko soittamalla 040 5055 531 tai sähköpostilla toimisto@karjalansivistysseura.fi. Mikäli noudat kaupan kautta tehdyn tilauksen toimistolta, merkitse siitä tieto verkkolomakkeella olevaan lisätiedot -kohtaan (tilauksen kommentit).

Hyvää joulun odotusta!

Olemme joululomalla 23.–27.12.

Karjalan Sivistysseura tarjoaa lukijoille kattavan valikoiman uusia tietokirjoja

 
Kirjan kansi, jonka nimi on taitselua ja kuolemaa. Kirjassa on maisemakuva, jota hallitsee punainen tähtiIrina Takalan kirja Taistelua ja kuolemaa keskittyy Neuvostoliittoon 1920- ja 1930-luvuilla Suomesta ja Pohjois-Amerikasta muuttaneiden suomalaisten traagiseen historiaan aikakaudella, joka päättyi Suureen terroriin ja Stalinin vainoihin vuosina 1937–1938. Unelmissaan tulijoilla oli valoisa tulevaisuus ja oikeudenmukainen maailma, jopa yhteiskunnallisiin ihanteisiinsa perustuva maailmanvallankumous. KSS, 2021.

Vihreä kirjan kansi, jossa on mustavalkoinen valokuva miehestäNick Baronin henkilöhistoria Karjalan kuningas irlantilaisesta eversti P. J. Woodsista avaa uuden näkökulma Pohjois-Venäjän tapahtumiin 1918-1919. Woods oli irlantilainen nationalisti ja brittiläisen imperiumin soturi, mutta brittieliitin arvostelija. Hän tykästyi karjalaisiin, joista loi Karjalan rykmentin. Se oli hänen työkalunsa Vienanmeren rannikolla ja Vienan kylissä, joita tavoittelivat niin valkoiset ja punaiset suomalaiset kuin venäläiset valkoiset ja bolshevikit. KSS, 2021

Punainen kirjan kansi, jossa lukee Armahimmat varsisomaset ja kannessa on kuva vaatteestaMaija Vaaran toimittama Armahimmat varšišomaset – Vienalaisten naisten kansanpukuja ja elämäntarinoita esittelee runsaan sadan vuoden taakse ulottuvaa pukujen historiaa, merkityksiä, käyttöä, malleja ja valmistustekniikoita monipuolisesti ja ennennäkemättömän upein kuvin. KSS, 2021

Ruskea kirjan kansi, jossa on mustavalkoinen piirros puisesta talosta

Pavel Tšubinskin (1839–1884) Karjalan tilastollinen ja kansatieteellinen katsaus kuuluu aikansa harvinaisiin venäläisiin Vienan Karjalan kuvauksiin. Tekijä tarkastelee Vienan Karjalan maantieteellistä asemaa sekä vienankarjalaisten taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista tilannetta 1800-luvun puolivälissä. KSS, 2021.
 

Jouluna karjalankieliset lastenkirjat viihdyttävät lapsia ja aikuisia

 
Kolme keltaista kirjan kantta yhdessä, joissa kaikissa on punahiuksinen tyttöAstrid Lindgrenin luoma kaikkien tuntema Peppi Pitkätossu seikkailee livvinkarjalaksi nyt kolmessa kirjassa Peppi Pitkysukku, Peppi Pitkysukku nouzou laivale ja Peppi Pitkysukku Suvimerel. Livvinkarjalaksi käänsivät Aleksi Ruuskanen ja Tamara Ščerbakova.

Kolme sarjakuvasanakirjaa, joiden kuvitus on identtinen, mutta teksti karjalan eri murteilla.

Kolmella karjalan murteella julkaistu Adaman gruunu on mukaansatempaava sarjakuvasanakirja kaikille kielestä kiinnostuneille. Alkuteos Adaman gruunu eteläkarjalaksi on Katerina Paalamon luomus ja taiteesta vastaa Sanna Hukkanen. Vienankarjalaksi kirjan (Otavaisen kruunu) on kääntänyt Olga Karlova ja livvinkarjalaksi (Odavan koronu) Ilja Moshnikov. KSS, 2021

Vihreä kirjan kansi, jossa on poika sinisessä asussaKaikkien rakastama Astrid Lindgrenin lastenkirja Vaahteramäen Eemeli nyt vienankarjalaksi. KSS, 2021.

Ennakkotilauksia otetaan vastaan. Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 20.12.2021. Kirja postitetaan heti ilmestyttyä.
 
 
Sarjakuvan kansi, jossa lukee koirien kalevala ja koirat ovat veneessäMauri Kunnaksen maailmankuulu lasten ja aikuisten yhteinen Koirien Kalevala vienankarjalaksi käännettynä. Koirien Kalevalan vienankarjalaksi on kääntänyt Nadja Lutohina. Karjalan kieli, sen vienankarjalainen kielimuoto, on Nadjan äidinkieli. Hän on opiskellut sitä myös Petroskoin valtionyliopistossa.
 

Karjalan kielen opiskeluun oppikirjoja ja sanakirjoja

 
Musta kirjan kansi, jossa lukee vienankarjalan kielioppiVienankarjala on še karjalan kielimuoto, kuta paissah Karjalan tašavallan pohjoisimmilla šeutuloilla. Näijen murtehien pohjalta on kehitetty vienankarjalan kirjakieltä alkaen 1992, konša painettih Vienan aapini. Kirjašša fonetiikan ta morfologian lišäksi on äijä harjoitukšie ta runšaš lukemisto.
 
 
Punamusta kirjan kansi, jossa lukee livvinkarjalan kielioppiLivvinkarjalan kielioppi on aunuksenkarjalan eli livvin peruskielioppi. Se on laatuaan ensimmäinen suomeksi kirjoitettu nykylivvin opas. Teoksessa on kolme pääosaa: äänne-, muot- ja lauseoppi sekä lyhyt sanaston yleiskuvaus.
 
 
 
 
Punamusta kirjan kansi, jossa lukee sanakirja karjala-suomiKarjalan kielen uuzi abuniekku, FT Raija Pyölin laatima Sanakirja karjala–suomi nyt saatavana. Sanakirjassa on yli 400 sivua ja noin 20 000 hakusanaa. Sanat on osin taivutettu, mikä helpottaa niiden käyttöä. Runsaat synonyymit antavat mahdollisuuden monipuoliseen kielenkäyttöön, samoin sanoja havainnollistavat esimerkkilauseet. Raija Pyöli on julkaissut teoksen omakustanteena. Livvinkarjalasta suomeksi.

Kirjan kansi, jossa lukee sanakirja suomi-karjala, ja kannessa on musta tausta sekä erilaisia esineitä

Ljudmila Markianovan ja Raija Pyölin laatima suomi-karjala sanakirja (livvinkarjalaa), jossa on noin 20 000 nykysuomen keskeistä eri elämänaloilta valittua hakusanaa. Perinteisen sanaston lisäksi mukana on myös ajankohtaista erityissanastoa ja slangi-ilmauksia.

 

Ilahduta sukulaisiasi ja ystäviäsi joulutervehdyksellä karjalan kielellä