Kard’alan Valgištuzsiebr eläu nügüižes aigas da uudištau omad ruadod vajehtujid olosidegid müöti. Ruadandan luadud vajehteltiheze aigad müöti rajan molembil puolil. Nügüde kard’alaižiden ühtesruad muiden organizacijoiden ke kazvau artelližuden henges.

Oman ruadon algus sai Kard’alan Valgištuzsiebr on painanu opastundkird’oid, tiedustuksid da fikcijanliteratuurad kard’alan kielen da kultuuran popul’arizuindah niškoi. Müöhemba piästettih ilmah äij Kard’alan Valgištuzsiebran arvpersonoiden biografijoid, kird’oid Kard’alan da kard’alažpagolaižiden hištorijas dme.

Omas rodindaigas sai siebr on painanu kuvalehted. Siebran Karjalaisten pakinoita (Kard’alaižiden paginoid) -nimižen lehten ozuteznumer nägi ilman vuodel 1906 painandlubata. Müöhembaižil vuoz’kümmenil kuvaleht’ piästettih Toukomies, Wiena-Aunus da muil nimil. Vuodel 1945 lehtele antih nügüine nimi – Karjalan Heimo (Kard’alan Heim).

Vuozil 1890 Suomes zavodinuze karelijanizm da Suomeh tulnuziden kard’alaižiden oman randan igävuz antih liidekard’alaižile uuden voiman omiden eländoloiden da valgištuztazon kohendamižeh.

Vuodel 1906 vienalaižed kupcad da heiden suomelaižed tugedajad pandih pohd’ale Vienan Kard’alaižiden Liiton (suomeks Wienan Karjalaisten Liitto), kudaman piämiäräks miärättih Vienan hengehižen da materijalližen tilan kohendamine. Vuodel 1917 tämä liit sai Kard’alan Valgištuzsiebran nimen.

Enamb sadad vuot siebr on ruadanu liidekard’alaižen kultuuran, kielen da perimuksen hüväks Suomes da Venän puolel.

Vienan Kard’alaižiden Liiton da Kard’alan Valgištuzsiebran piämiehed

Vienan Kard’alaižiden Liiton da Kard’alan Valgištuzsiebran piämiehed puaksus oldih täs virgas äijäd vuoded:

Torgunmuaster’ Aleksei Mitro (1906–1936)
Torgunmuaster’ Ville Mattinen (1936–1953)
Varasudd’ Aleksi Lahelma (1953–1961)
Ruadonohd’adaj Boris Karppela (1961–1983)
Bankanohd’adaj Jorma Puustinen (1983–1991)
Diplominžiner Pentti Keynäs (1991–2001)
Piäinžiner Ritva Kivi (2001–2009)
Ruadonohd’adaj Kari Kemppinen (2009–2011)
Azijantundij Eeva-Kaisa Linna (2012–2023)
FT, yliopistonlehtori Seija Jalagin (2023– )

Fotod: Siebran piämiehed da valičuksen členad

Siebran rodindad da hištorijad on hüvä kaccuda kaiken Kard’alan hištorijan kiändüksiden kauti.

1879

Oululaine leht’miez August Wilhelm Ervasti matkazi kezal 1879 Vienan Kard’alah. Tämä matk valmišteli äijäl kard’alaižen heimidijan roidindad. Ervasti kird’utti siid kniigan Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa (Muštelmad Venän Kard’alan matkal). Tämä kird’ viritti vienalaižed da Vienas Suomeh piä elämah tulnuded kupcad, kudamiden d’oukos oli uhtudelaine Paavo Afanasjeff (müöhemba Paavo Ahava), ajattelemah tagembaižeks da venälaižembaks mänijan kodirannan oloiden kohendust.

Ruadandprogramm vienalaižiden elon kohendamižeks huabustui hill’akašti vuozil 1890. Dälges Suomen ezmaižen sordon aigad vuodel 1905 mugažo Kard’alan aktivistad suadih voiman oman ühtištuksen organizuindah niškoi.

1906

Vuoziden 1905–1906 talvel Uhtudel pidettih rahvahankeragad, kudamad edištettih organizuindruadod Suomesgi eläjiden vienalaižiden d’oukos. Vienan Kard’alaižiden Liiton pohd’ustust valmištelij kogoduz pidettih Vuazas 25.4.1906 da iče pohd’ustuzkerag Tamberel 3.–4.8.1906. Siebran siändüksiden ezmaižes kohtas miärättih ühtištuksen piämiäräks Vienan kard’alaižiden hengehižiden da materijalližiden oloiden kohenduz.

Siändüksid müöti tämän azijan edištamižeks siebr organizuičči suomenkieližid kierd- da rahvahanškolid dai rahvahanbibliotekoid, painoi sanomlehted, tugezi Kard’alan talohut leibankazvatuksen, žiivatoiden pidandan da muil aloil. Siebran Karjalaisten pakinoita (Kard’alaižiden paginoid) –lehten ozuteznumer valmištui d’o Tamberen keragah. Ozuteznumeras lehten piämiäräks pandih kard’alaižuden nostattamine da lujendamine Kard’alan rahvahan keskes.

1907

Siebran varoil painettih opastundkird’ Pieni Alku-opastaja Vienan karjalaisille (Huba ABC vienankard’alaižile). Siebr tugezi kolmen vienalaižen nuoren opastundan kierdškolan opastajikš Sordavalan seminarijas. Ezmaižed kierdškolad avaittih Vuokkiniemel d’o vuoden 1906 sügüzel da erähiš Uhtuden küliš vuoden 1907 algus.

Bibliotekad da lugendpertid pandih pohd’ale Uhtuden, Vuokkiniemen, Kiestingin, Pištodärven da Düškärven külihe. Niihe lahd’ottih Suomes keratuid kird’oid sežo tüöttih äij sanum- da kuvalehtid. Uhtuden laihinbibliotekas oli lähes 1000 kniigad. Vuoden 1907 ligakuus siebr piätti maksada poštan tuondan Suomuzsalmel Vuokkiniemele piä ühten kierdan kuus.

Vienan Kard’alaižiden Liiton ezmaine kezapruaznik pidettih Kajaaniš kezakuus vuodel 1907. Kard’alaižiden kezapruaznikad pidettih mugažo Uhtudel. Vienan karuiden tieoloiden parandamižeks rubettih luadimah Kividärv–Aijonlahten tied, kudam müöhemba vedaiž Suomeh.

Venäl lujennu konservatorvald da rahvahankieližihe valgištuzliikundoihe varaiten kaccunuded pravosluavaižed papid vastustettih liiton ruadandad d’o vuodel 1907. Karjalaisten pakinoita -lehtele ei antu virgallišt painandlubad. Ühtištuksel organizuitud školad da lugendpertid kieltih vuoden 1907 sügüzel da opastajad arestuittih. Mugažo tieruadand lopittih virgmiehiden käskendas.

1909–1911

Toižen sordon aigal virgmiehed dügenzoitettih liiton ruadandan, mugai se hill’akašti puoleni vuodeh 1911 sai. Dälges vuot 1907 ruata voidih vaiku Suomen suur’ruhtinazkundan puolel. Siloi tugettih vienalaižiden nuoriden opastundad kierdškolan opastajikš Suomen seminarijoiš da painettih Karjalan Kävijä (Kard’alah kävüj) -nimel lehted vuoden 1909 loppuh sai.

Kard’alan Kird’an ilmahpiäzend vuodel 1910 oli suur’ azij. Tämän kniigan toimitti liiton kird’anvedaj kird’uttaj Iivo Härkönen. Kird’as on lähes 150 kird’utust Vienan, Anuksen, Tverin da Uuz’lidnan kard’alažalovehiš sežo Ingeriš da Vepsas.

Vie vuodel 1911 Vienan Kard’alaižiden Liit oli pidanu vuoz’keragan da valinnu siebran piälikod, vaiku ende vuot 1917 liitos ei olnu d’alos nägüžad ruadandad. Vuozil 1906–1917 liiton piämiez oli uhtudelaine Aleksei Mitro (Mitrofanoff), kudamal oli lauk Düväzküläs.

1917

Venän revol’ucijoiden vuoz’ 1917 andoi kard’alaižilegi uuden voiman koheta heimonhengišt ruadandad. Kieras dälges keväzkuun revol’ucijad Kard’alaižiden Liiton endižed aktivistad rubettih virittamah siebran ruadod. Lönnrotan roidindpäivän 9.4.1917 liiton rahvaz kerduttih Tamberel elävzoittamah oman ruadandan.

Ühtištuksen nimitez muutettih Kard’alan Valgištuzsiebraks (suomenkieline lühenduz KSS) da sen ruadandan aloveheks miärättih Vienan da Anuksen Kard’al sežo voimid müöti muudgi amuižed kard’alaižen heimon eländkohtad. Siändüksid müöti ruadandan keskkohtaks pandih hengehižen da materijalližen kultuuran edištuz. D’o vuoziden 1917–1918 talvel Vienan küliš avaittih 13 rahvahankielišt školad da toštkümment küläbibliotekkad.

Vuoden 1917 hištorijahižis kiändüksiš siebr suai omad politikalližed piämiärädgi. Kacuttih, ku Kard’algi Venän muiden hubiden rahvahiden rindal voiž rubeta omaks rippumattomaks muaks. Vuoden 1917 heinkuus siebr organizuičči Uhtudel keza- da heimpruaznikad, kudamile kogodui 9000 kard’alašt. Nämil pruaznikoil ruvettih kandattamah Liide-Kard’alan autonimijad, mihe oli mietittu siebran programm.

Politikalline tila edištui teravas, ku bolševikad otettih valdan Venäl Ligakuun revol’ucijas da Suomi tundustihe omaks rippumattomaks muaks 6.12.1917. Bolševikoiden idijad levittih Kard’alah cuarinarmijas sluužinuziden saldatoiden kauti.

1918

Vuoden 1918 algkuil Kard’alas lujas kiištettih politikan da rahvahan azijoiden perad. Rippumattoman Liide-Kard’alan idij suai kandatust kaku liittumine Suomehgi. Suomen mualažtoran aigana vuoden 1918 algus sinna tüöttih volonterd’oukoid Vienan Kard’alan liittamižeks Suomeh. Senžo perad Reboilan da Porarven kundišgi pidettih kogoduksid.

Vuoden 1918 oraskuus Kard’alan Valgištuzsiebran valičuzkund ezmažkieran sanui omad mieled Kard’alan valdkundalližeh tilah nähte. Siebran piälikod rubezi kandattamah liitust Suomeh, mida pidettih kard’alaženambišton tahtondan. Siebran ühtehine kerag da kezapruaznikad pidettih heinkuus vuodel 1918 Uhtudel. Sil aigal Uhtud oli suomelaižiden d’oukoiden valdas, kudamid ohd’azi vahnemb ohvicer Malm. Siebran kerag piätti kandattada Liide-Kard’alan liittumišt Suomeh da sida koskij taričuz tüöttih Suomen valdivoičuksele.

Vuoden 1918 lopus olod kiändüttih Liide-Kard’alan liituzpluanoid vastah. Englandilaižil pohd’ustettu Muurmanan legion ühtes ruskediden d’oukoiden ke ajoi suomelaižed Vienas da otti Kard’alan omah valdaheze. Valgištuzsiebran valičuzkund puutui kaccumah tädä tilad bokaspiä.

Vuoded 1920–1930

Bolševikoiden valdan aigal vuoziden 1920 algus Kard’alas oldih rahvahannouzud, kudamihe tuldih kerdale volonterd’oukod Suomesgi. Üks’kaik ruskedad d’oukod lopittih nämäd nouzud. Niil hädävuozil Kard’alas oldih nälgäs da nevvostvaldan vastustajid ahtištettih. Suomeh pageni toštkümment tuhad kard’alašt, kudamiden dälgimaine suur’ pagolažald rodiihe vuoden 1922 rahvahannouzun tupehtudes. Rauhan aigal erahad pagolaižed tuldih tagaze Kard’alah.

Suomen valdiv da Kard’alan Valgištuzsiebr antih pagolaižile abud sežo organizuittih škola- da kruugruadon. Siebran politikalližed piämiäräd Kard’alah niškoi diädih vähäižiks da sideged rajan taganaks katkettih, ku rajad salbattih. Siebr puutui tundustamah, ku nämiš oloiš ruadand ei voi d’atkuda rajantagaižes Kard’alas. Konz Suomen tila koheni, rubettih organizuimah pruaznikoid, perimuz- da kultuurruadod, elävzoittamah grüühkižad da keradamah Kard’al-kruugid. Runonpajattajiden muštole nostettih muštkivid da paccahid. Vuodel 1925 Valgištuzsiebran omad iänenkandajad ruvettih müöste painamah Toukomies-lehten nimel.

Nuoriden kard’alaižiden piäzendad Suomen eloh da heiden opastundad tahtottih edištada, mihe niškoi heile avaittih školakodiid da antih aburahoid. D’o vuozil 1920 pandih pohd’ale äijäd fondad kard’alaižiden kultuurruadandan da opastundan tugeks. Ezmaižed kapitalad fondad suadih lahd’aks kard’alaižil kupcil da biznezmiehil, kudamad suitettih omid varoid Suomes.

1939–1945

Dälges talvtorad Kard’alankandaz da Ladogan Kard’al puututtih Neuvostliitole, Vienan Kard’alan raja salbattih vie lujembaks. D’atktoran algus suomelaižed d’oukod tuldih Vienah, Raja-Kard’alah da Anukseh. Siloi Valgištuzsiebr tahtoi luadida ühtüded rajantagaižeh rahvahaze. Vaiku mugomad voimad ei olnu, ku Liide-Kard’alan suomelaine toravaldivoičuz iče huoldui kaikkid alovehen azijoid, mugai valgištuzruadod. Toran lopus suomelaižed d’oukod vedettiheze Kard’alas, da heiden kerdal Suomeh müöste tuli tuhid kard’alaižid pagolaižid.

D’o vuodel 1945 siebran vuoz’keragas tarkas ajateltih, min voib azuda todeks siloižis oloiš, da muga pandih siebran uuzihe siändüksihe piämiäräks ”edištada, kandattada da tugeta Suomes eläjan Kard’alan heimon rahvahallišt valgištuzruadod sežo rahvahuzidentitetan da heimhengen nostatust”. Suuremban ozan siebran ruadandas suai kard’alaižen kultuurperimuksen keradamine. D’o kezal 1940 siebr tüöndži tiedustajan keradamah mušttiedod Oulun da Kemin alovehil eläjil liidekard’alaižil.

Vuoded 1950–1970

Dälges torad kard’alaine heimruad oli tupehtumas. Vaiku vuozil 1950 Kard’alan Valgištuzsiebran ruadandah tuli uuz’ Suomes rodinuze da kazvanu liidekard’alaižiden sugupolv. Siebran kauti hüö suadih tundustamah heimhengen, idijad da kultuurperimuksen.

Dälges tošt muailmantorad siebran ruadandas tuldih ezmaižele sijale liidekard’alaine kultuurperimuz, kard’alan kiel’ omiden paginluaduiden ke da heimheng. Siebr painoi Karjalan Heimo -lehted, tugezi äijid muid painuksid da akademijahižid tiedustuksid. Kard’alah liittujad literatuurad da muid materijaloid on kerattu siebran Carelica-bibliotekkah. Siebran fondad suituttih liidekard’alašt rodud olijoiden risikanzoiden lahd’ondoiš da perindoiš. Niiden abul voidih tugeta kard’alaižiden nuoriden opastundad. D’oga vuodel on pidettu heimpruaznikoid, kudamad keratah ühteh kard’alašt rahvast.

Nevvostaigal ühtüded rajantagaižeh Kard’alah oldih tarkas miärättu da aidottu. Vai harvad rahvahanperimuksen da kielen tiedustajad, ezimarkaks akademikoi Pertti Virtaranta, piästih keradomatkoil tundustumah Vienan da muun Kard’alan eloh, kard’alaižeh kultuurperimukseh da kieleh.

Vuoded 1980–2000

Vaste vuozil 1980 Nevvostliiton perestroik avaiži rajad da andoi Kard’alan Valgištuzsiebrale luadida ühtüded rajantagaižihe kard’alaižihe. Muga vuodel 1989 siebran ruadandah piäzi tundustumah liidekard’alaižiden vajehtuzopastujiden d’ouk, kudamad opastuttih siloi Helsingin universtetas. Amu katkennuded sugu- da heimsideged piästih sidomah uudessah. Vuoziden 1990 algus pandih pohd’ale äijäd pienembad siebruz- da suguühtištuksed. Sil aigal rodittiheze Vuokkiniemen siebr, Uhtuden Randan Perimuzsiebr, Pohd’až-Vienan da Akonlahten dai muud siebrad.

Suomes eläjiden adivoičend rajantagaižes Kard’alas rubezi ülen küzütuks. Kard’alan Valgištuzsiebr luadii ühtüded ühtištuksihe, kudamad zavodittih ruata Venän Kard’alas. Vuodes 1990 sai Kard’alan Rahvahan Liit on olnu siebran kalliž ühtesruadsiebralaine. Suomes piä ülen äij rahvast kävüi pruaznikoile Kard’alah da Kard’alas piä otettih vastah pajod’oukoid siebran pruaznikoile.

Siebr on organizuinnu kard’alaižile lapsile perehadivoičendoid da kezalagriid Suomes. Vuodel 2000 Uhtudel (nügüižes Kalevalas) Valgištuzsiebr da Uhtuden Randan Perimuzsiebr algotettih lapsiden kiel’pezaruadandan kard’alan kielen elävzoittamižeks.

Siebran sadavuodišt ruadod pruaznuittih vuodel 2006 Tamberen heimpidoiš.

Enambad tiedod Vienan Kard’alaižiden Liiton da Kard’alan Valgištuzsiebran hištorijah nähte voib suada äijiš lähtegiš, kudamihe kuulutah:

• Suvulta suvulle, KSS 1956
• Suvulta suvulle II, Sakari Vuoristo, KSS 1996
• Vienan Karjalaisten liitosta Karjalan Sivistysseuraksi v. 1906–1922, Raimo Ranta 1997
• Karjalan kansaa valistamassa, Pekka Nevalainen, SKS 2006
• Karjalaizien kanzallizen omantunnon kaiččii. Karjalan Sivistysseuru 100 vuottu karjalaizen rahvahan puolistajannu. Ivan A. Akimov, KSS 2013

Carelica-bibliotekan listad

Kard’alan Valgištuzsiebran ruadandad ohd’adau valičuzkund, kudaman valiččou d’ogavuodine ühtištuksen siebralažkerag. Valičukses on kaikked üheksa členad, kudamiden ruadandaig on kolme vuot. Valičuksen piämiez valitah ühteks vuodeks.

Vuodel 2023 sai valičuzkundas oldah:

Seija Jalagin, piämiez (puheenjohtaja (at) karjalansivistysseura.fi)

Pekka Vaara, varapiämiez (toimisto (at) karjalansivistysseura.fi)

Kari Homanen, člena (toimisto (at) karjalansivistysseura.fi)

Outi Homanen, člena (toimisto (at) karjalansivistysseura.fi)

Jyrki Mäkelä, člena (toimisto (at) karjalansivistysseura.fi)

Santeri Palviainen, člena (suvut (at) karjalansivistysseura.fi)

Markku Pottonen, člena (toimisto (at) karjalansivistysseura.fi)

Mari Rajamaa, člena (toimisto (at) karjalansivistysseura.fi)

Reeta Suvanto, člena (toimisto (at) karjalansivistysseura.fi)

Senni Timonen, člena (toimisto (at) karjalansivistysseura.fi)

Kard’alan Valgištuzsiebran ruadandanohd’adaj da valičuzkundan kird’anvedaj on Eila Stepanova (toiminnanjohtaja (at) karjalansivistysseura.fi).

Valičuzkundan ruadond’agand

Siebran ruadandan kohendamižeks valičuz pohd’usti ruadd’oukod, kudamiden piämiär on valmištelta da ičegi huolduda oman alan azijoid.

Aburahad da stipendijad

Aburahoid da stipendijoid huoldujan ruadd’oukon piämiär on arvostelta opastujiden aburahoiden da projektoiden stipendijoiden pakičuksed dai siätä niiden piätändtaričuksed.

Tämän ruadd’oukon členad oldah: Jyrki Mäkelä (paginanvedaj, pv), Mari Rajamaa (kird’anvedaj, kv), Pekka Pamilo, Markku Pottonen, Reeta Suvanto da Eila Stepanova.

Talohuden ruadd’ouk

Talohuden ruadd’ouk nevvou valičuksele talohuden da varoiden küzündoiš.

Ruadd’oukon členad oldah: Kari Homanen (paginanvedaj, pv), Outi Homanen (kird’anvedaj, kv), Markku Pottonen, Seija Jalagin, Pekka Vaara, Eila Stepanova.

Ilmahpiäständan ruadd’ouk

Ruadd’oukon piämiäräd oldah Karjalan Heimo -lehten toimituzkundan azijad, siebran ilmahpiäständruad sežo ühtištuz- da internuotinfo.

Tämän ruadd’oukon členad oldah: Pekka Vaara (paginanvedaj, pv), Pekka Laaksonen, Eeva-Kaisa Linna, Santeri Palviainen, Toni Saarinen, Reeta Suvanto, Senni Timonen, Eila Stepanova. Ruadd’oukon kird’anvedaj on Karjalan Heimo -kuvalehten piätoimittaj Katri Kovasiipi.

Suguntiedustuksen ruadd’ouk

Ruadd’oukon piämiär on abuttada ezisijas liidekard’alašt rodud olijoile ristikanzoile selgittada omid d’uurid eččimal da andamal pädijoid materijaloid dme.

Tämän ruadd’oukon členad oldah: Santeri Palviainen (paginanvedaj, pv), Seija Jalagin, Sami Kallio, Sari Karjalainen, Timo Rossi, Eila Stepanova.

Ruadd’oukon elektropošt on suvut (at) karjalansivistysseura.fi

Pajod

Omanluaduižed paimoisoitand, itkendvirred da d’oigud kuulutah Kard’alan muuzikan kaikiš vahnembihe kierduksihe. Mecas heikandale da žiivatankucundale voib anta ühtenmošt arvod pajomelodijan ke. Niiš pajattaj piäzöu tekstan vall’ahiš piä da ozuttau oman neron luadida melodijoid.

Kaikenmoižid kucundheikandoid pädöu pidada kaikkid vahnimban melodijanluadun. Nämäd melodijad – Raja-Kard’alan ”huikutukset”, Vienan ”huhuonnat” – oldah enambal sanattomad. Puaksus niiš on vai heikand ühtele da kahtele motivale. Erähiš heikandoiš löüdüu d’o melodijahišt formad muga, ku rodiže melodijaks kucuttu kogoduz. Siloigi ritm on lähes väll’. Mugoižed heikandad oldih tarbehed muard’ah mändes, ehtatuksiš, üöstuksiš oldes dme.

Žiivatankucundad, kudamil muanitetah lehmid, vazoid da lambahid kodih, kuulutah luadud müöti ühteh melodijand’oukkoh ku heikandad. Nämišgi ei ole ühtehišt rungad. Lehman kuccumine zavodittih enambal tpruko -sanal da d’atkettih sanoil ”lehmaiženi kodih” vai lehman nimel.

Itkendvirred oldah omanluaduine pajatuzluad, kudamad maltettih vai pravosluavaižed kard’alaižed. Kard’alan itkendvirzil on oma stiil’, kudam tunduu sana- dai melodijanrungas. Kuolijan- vai muahepanendvirzid lugoiteltih muahepanend- dai muštinpäivil, miehelemänendvirt suadiboiš. Armijah lähtijoile rekrutoile lugoiteltih omid itkendvirzid.

Itkij lugoittelou kaikkid virzid enambal silžo, omal personalližel luadul. Vaiku sama melodijan fruaz eigi üks’gi riäd kierdustu ühtenmoižen kaikes virdes. Piämelodij kuuluu enambal molli-luadus dai äijil pajattajil duuri-luadusgi. Se ainos mučkehtuu uudel luadul, tošti täütetah čomenduzmotivoil da enambal luaditah viides motivas. Ritmahine kudond d’atkuu enamballeh ühtenmoižen läbi virdes, vai siidgi on erahanluadušt vajehtust. Huogastundkohtiš, enimuttah fruazan lopus, melodij lopiže hill’aižihe loppmotivoihe, lopuks itkij rubedau hükettamah.

Vienan Kard’alan pohd’aižis küliš pajatettih d’oiguid, kudamiden rung on lähen itkendvirzid. Nimed müöti voib kaccuda, ku d’oig on otettu laihinah saamilaižil. D’oiguiden da itkendvirziden ühtehižed piirdeged oldah muuzikalline toštandriäd da se, ku pajo luaditah tiettavah ristikanzah nähte. Vienan Kard’alas pajatetah d’oiguid brihoiš, heiden mielespidettaviš da ruadoiš, ezimarkaks torguindah nähte. D’oiguiš saneltih toravuoziš dai suadiboišgi.

Mida ende on sanuttu itkendvirziden melodijoiš, pädöu mugažo d’oiguihe. D’oig vajehteleze enamb ku itkendvirz’. D’oga d’oigunpajattajal oli oma pajatuzstiil’ vai melodij, kudamad müöti hänt tundustettih sanoitagi. Piämelodijan omad piirdeged diävitaheze selgedemba fruazan dälgimaižes toštandriädüs, kudaman sanad voidah olda ühted ”nee – joo – nee” dme. Uhtuden da Röhön küliden d’ouguiš oli vai üks’ melodijanstiil’, kudaman samaižen kierdustuksen selgittau se, ku niiš nägüu d’o kalevalaižen runoformad muštoittaj riädrung.

Runomelodijad

Kard’alas puaksumba vahnoid runoid pajatti aino ristikanz. Konz runonpajattajid oli enamb, hüö pajatettih ühtel aigal ühteh iäneh. Hüvin voib olda, ku ende Kard’alasgi ezmaine da dälgimaine pajattajad pajatettih saneluzrunoid vuoroi.

Ritman rungah kaccudes Kard’alan alovehil suaduiš runomelodijoiš ei olnu mont eriluadušt piästiilid. Kaikkid vahnemb kierduz tunduu lapsiden melodijoiš, kudamiš melodij voib rodidakse aino nell’iškuižes riädüs taktluadun oldes tazah d’agettu runod müöti.

Konz kaks’ vuorokkah tulijad melodijanriädüd oldah eriluaduižed melodijad müöti, rodiže kohettu runganform – riädpuar. Enambad runomelodijad oldahgi mugomad kaks’riädüižed. Suomelaižen runopajon melodijad oldah puaksumba mugomad, kudamiš on kaks’ viižiškušt riädüd. Enambil pajattajil melodij liikkuu aiga ahtahal piä- da ladvmotivan alal duuri- libo molli-luadul. (Tenisova)

Suadibrunoh kuuluu kolmašti vajehtuj taktluad, muga sanottu mazurkan ritm, kudamad ei puaksumbad ole muiš kard’alaižis melodijoiš (ms. suadibmelodij). Mugažo valsritm, kolmeks d’agettu taktluad tabatah, da viižisti vajehtuj taktluad (tazah da kolmeks d’agetuiden luaduiden ühtištuz) tabatah enambal rajakard’alaižil pajattajil.

Muuzikanozuteksed

• Kirikon kellod
• D’oig Suomeh mänijah nähte

Uudemb literatuur:

• Jalkanen, Pekka, Laitinen, Heikki, Tenhunen, Anna-Liisa: Kantele. Toimittanut Risto Blomster. SKS, Helsinki 2010.
• Kallberg, Maari: A. O. Väisänen ja Miitrelän Ilja. Vienankarjalaisten joikujen piirteitä. Kuhmon musiikkiopiston julkaisuja no 4. Kuhmon kaupunki / Musiikkiopisto, Kuhmo 2004.
• Hiljainen haltioituminen. A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista. Toim. Erkki Pekkilä. SKS, Helsinki 2004.
• Laitinen, Heikki: Runolaulu. Teoksessa Kansanmusiikki, 14–77. Toim. Anneli Asplund, Petri Hoppu, Heikki Laitinen, Timo Leisiö, Hannu Saha, Simo Westerholm. WSOY, Helsinki 2006.
• Nieminen, Rauno: Jouhikko. The Bowed Lyre. Kansanmusiikki-Instituutti & Juminkekosäätiö, Kaustinen & Kuhmo 2007.

Pravosluav-Kard’alan rahvahine vierolližuz da rahvahanusk

Pravosluav-Kard’alan rahvahine vierolližuz kazvoi läbi vuoz’sadoiš monikierduksižeks, ku vahnad, ende ristanvierod olnuded etnouskondad da ridualad segoitettiheze pravosluavaižeh opastukseh da praktikkah. Ristanvier rubezi levidamah Kard’alah XI:ndel vuoz’sadal Uuz’lidnan svuavilaižiden kauti. XIII:nden vuoz’sadal d’oukristindoid müöti tahtottih suada liittolaižed Uuz’lidnan Jaroslav-ruhtinahale. Manasteriden avaiduz – Valamoi da Konevicc Ladogal XIV:ndel vuoz’sadal, Solofkan manaster’ Valgedal merel da Stroičan manaster’ Süväril XV:ndel vuoz’sadal dai äijäd pienembad manasterid – lujendži liidegehižen ristanuskon Kard’alas. Kirikon kacundkohtas rahvahan pravosluavut pidettih puoleks paganahižen, da manahpapp Ill’ tüöttih Kard’alah pagižemah da opastamah ristanvierod (1534–1535). Oman kleiman Vienan da Anuksen Kard’alan vierolližudeh lüödih starovierolaižed, kudamad pagettih Venäl XVII:ndel vuoz’sadal, ku hüö ei tundustettu Nikon-patriarhan uudištust, da siid puututtih virgalližen kirikon da valdan ajamižen alle.

XIX:nden vuoz’sadan loppuh sai rahvahan uskondtiedod oldih vajagad, ku hüö ei tiettu kird’ad, sluužbad pidettih kirikonsluavin kielel sežo prihodruadand, pappiden da sluužbiden lugud oldih vähäižed. Vieron tiedod suadih enambal kuvamuailmas (obrazad da kirikoiden ikonseinäd) dai suuhižes rahvahanperimukses: starinoiden, stiihuiden da kalevalaižiden runoiden kauti. Rahvahan vierolližus oli todehine, vai ei tarkas kirikon opastuksen luaduine. Matkoid suurihe manasteriihe pidettih arvos da astuttih d’algai pitkäd taibaled. Ülen kallehed pühäd kohtad oldih Valamoi, Konevicc, Süvär’ da Solofkad. Manasterih matkattih toivotest müöti. Tošti perehen nuored toivotettih mändä ruadamah manasterih tietuks aigaks. Malitvod, silmiden ristind da kumarduksed oldih kallehed vierolaižile d’oga piävän.

Vahnan uskomižmuailman palad tuldih Kard’alan rahvahižeh vierolližudeh. Kaik senilmaižen, nägümattoman muailman olijad oldih tiähtelližed: pühämiehed, halgijad da kuolijad.

Irma-Riitta Järvinen

Literatuur:

• Haavio, Martti (toim.) 1946: Suomalaisia legendoja ja rukouksia. Suomen Kirja: Helsinki.
• Harva, Uno 1932: Karjalaista kansanuskoa ja palvontaa. Teoksessa Iivo Härkönen (toim.): Karjalan kirja. WSOY: Helsinki.
• Harva, Uno 1948: Suomalaisten muinaisusko. WSOY: Helsinki.
• Jetsu, Laura 2001: Kahden maailman välillä. Etnografinen tutkimus venäjänkarjalaisista hautausrituaaleista 1990-luvulla. SKS: Helsinki.
• Järvinen, Irma-Riitta (toim.)1981: Legendat. Kansankertomuksia Suomesta ja Karjalasta. SKS: Helsinki.
• Järvinen, Irma-Riitta 2004: Karjalan pyhät kertomukset. Tutkimus livvinkielisen alueen legendaperinteestä ja kansanuskon muutoksista. SKS: Helsinki.
• Koponen, Raija (toim.) 1976: Satuja ja legendoja. Martta Pelkosen salmilaismuistiinpanoja. SKS: Helsinki.
• Laitila, Teuvo 1998: Kansanomainen ja kirkollinen ortodoksisuus Raja-Karjalassa. Teoksessa Pekka Nevalainen & Hannes Sihvo (toim.): Karjala. Historia, kansa, kulttuuri. SKS: Helsinki.
• Mansikka, V. J. 1939: Pyhän Iljan palvonnasta. Teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 19. WSOY: Helsinki.
• Mansikka, V. J. 1941: Pyhä Miikkula. Teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 20–21. WSOY: Helsinki.
• Siikala, Anna-Leena 2012: Itämerensuomalaisten mytologia. SKS: Helsinki.
• Stark, Laura 2002: Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises. Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica 11. SKS: Helsinki.
• Timonen, Senni 1990: Karjalan naisten Maria-eepos. Teoksessa Pekka Hakamies (toim.): Runo, alue, merkitys. Kirjoituksia vanhan kansanrunon alueellisesta muotoutumisesta. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 92. Joensuu.

Lühenduz: SKS KRA = Suomalaisen Kirdallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kokoelmat.

Ezmaižed kird’utuksed da kird’ad kard’alal kielel

Kaikkid vahnemb kard’alankieline mušt on XIII:ndel vuoz’sadal kird’utettu Uuz’lidnan tuohkird’aine numer 292. Kard’alankieližed sanad, kohtan- da hengennimed voib löütä vedokird’oiš: vuoziden 1496 da 1563 Iänižen ümbärišton viižikon vedokniigoiš, vuoden 1500 Uuz’lidnan Vadd’an viižikon vedokniigas da vuoziden 1589–1593 ezmaižes ruoččilaižes mua- da vedokird’as. Nämäd oldah nägüžad kard’alaižiden hištorijan lähteged.

Herran malitv painettih Sebastian Münsteran Cosmographia (Kosmografij) -ruados vuodel 1544. Mikael Agricolan Psalterin ezisanas mainitah kard’alaižiden vanhad d’umalad. Hollandilaine matkmiez Simon von Salingen kird’utti XVI:ndel vuoz’sadal, ku Venäl eläj Feodor Zidenowa -nimine filosof kird’utti Kard’alan da Lapin hištorijan da kiändži kard’alan kielele uskontundustuksen da Herran malitvon. XVII:nden vuoz’sadan algus D’allahtes elänuded tiedoinikad kird’utettih puheged lüüdin kielel.

XVII-XVIII:ndžil vuoz’sadoil Solofkan manasteriš da Uigd’ogen starovierskiitoiš kird’utettih käzil ezmaižed kard’alankieližet sananikad. Vuodel 2013 Petrouskoin universtetan kird’kodi luadii kird’an Solofkoil vuozil 1660 Afonan arhimandrital Feofanal kird’utetus sanalistas. XVIII:nden vuoz’sadan lopus painetus P. S. Pallaksen verdadelijas sanakird’as on lähes 300 venän sanad kiättü ”Kard’alan” da ”Anuksen” kielile.

Vuodel 1804 nägi ilman kieras kaks’ ezmašt kard’alankielišt kird’ad. Se oli lühüden katehizisan kiändüz, kudam sežo piästettih kahtel – ”Kard’alan” da ”Anuksen” – kielel. Siid vuodel 1820 Piiteriš painettih Tverin kard’alaks kiättü Matvijan D’ovanheli (Herran miän Šündü-ruohtinan svätoi Jovanheli Matveista karjalan kielellä). Tämä kniig nostatti Europas suurt intressad. XIX:ndel vuoz’sadan lopus rubettih kiändämäh da piästämah ilmah d’ovanhelikiändüksid mugažo vienankard’alaks. XX:nden vuoz’sadan algus Venäl painettih äij hengehišt literatuurad kirilahižel asištol, mil opittih vastustada suomen kielen levitust pravosluavaižiden keskeh.

XIX:nden ja XX:nden vuoz’sadoiden rajal piästih mugažo opastund- da sanakird’oidgi. Muga vuodel 1887 Moskovas nägi ilman ezmaine kard’alankieline ABC-kird’, kudaman luadii Tverin kard’alaks opastaj Anastasija Tolmačevskaja. Vuodel 1894 painettih vienalaine ABC. Ezmaine kniig lüüdin kielel on Mihail Georgijevskoin sanakird’, kudam piäzi ilmah vuodel 1908 Piiteriš.

Dälges Ligakuun revol’ucijad kard’alankieližen literatuuran painand siirdui vähäks aigaks kaikkineh Suomeh, kus kard’alan kird’kielt kohendži Edvard Vilhelm Ahtia. Ahtia da kard’alaine leht’miez Iivo Härkönen luadittih mugažo ladinalaižil asioil runokogoduksid da muud literatuurad.

Kard’alan kird’kieliden lühüd aigaine

Vuoziden 1930 algus Tverin Kard’alas rodiiheze ladinalaižil asoil kird’utettu kird’kiel’. Vuozil 1930–1937 täl kielel piästettih enambal ABC-, lugend- da sanakird’oid sežo grammatikoid, opastuzmaterijaloid, matematikan da muid školan opastundkniigoid. Mugažo painettih äij lapsiden kiändüzliteratuurad, vaiku oreginalahišt literatuurad Tverin kard’alaks oli ülen vähän. Kaikked piäzi ilmah enamb sadad kard’alankielišt painust.

Lühüdaigaižeks diäi kirilahižel asištol kird’utettu kard’alan ühtehine kird’kiel’ Kard’alan Autonomijahižes Socialistahižes Nevvosttazavaldas vuoziden 1930 toižel puolel.

Enamb tiedod on Esa Anttikosken licenzijatruados Nevvostliiton kiel’politik: Kard’alan kird’kielen huabustuz vuozil 1930 (Neuvostoliiton kielipolitiikkaa: Karjalan kirjakielen suunnittelu 1930-luvulla).

Fikсijanliteratuuran ezmaižed hašmuksed

Ezmaine tiedos olij kard’alankieližen fikcijanliteratuuran luadind on siämärvelaižen Miron Smirnovan kird’utuz Kard’alaižen iän’: matkkird’utuksed da kard’alankieližed runod (Golos korela: putevija zametki i korel’skaja poezija), kudam painettih Piiteriš vuodel 1890 kirilahižil asoil.

Suištamol rodinuze Iivo Härkönen oli huomaittav kird’uttaj, kiändäj, opastaj da ende kaikked heimidijan kandattaj, Kard’alan Valgištuzsiebran valičuksen pitkaigaine kird’anvedaj. Vuodel 1910 häin toimitti suomeks Kard’alan kird’an (2. painuz piästettih vuodel 1932). Sen rindal häin kird’utti da kiändži kard’alaks äijäd runo- da pajotekstad: Nouseva heimo: runoja suomen- ja aunuksenkielellä (1921), Laululoi aunukselazil: laulettavie da saneldavie heimokanzan laululoi da runoloi aunuksen kielel (1921), Kibunoi: suomalaizie runoloi aunukselazil 1-2 (1925 da 1927).

Kielentiedustaj E. V. Ahtia kerazi äijän kard’alan sanoid da luadi kard’alan grammatikan vuozil 1930. Häin kiändži Biblijan tekstoid sežo kird’utti runoid da virzid V. Peiboin nimel: Karjalastu virttü (1917), Rahvahan kandeleh (1922) da Vieronvirzie (1923).

Vuozil 1930 tartuttih literatuuruadoh Kard’alan ASNT:n suomenkieližed kird’uttajad, kudamad luadittih siloi kard’alangi kielel. Täs voib mainita kard’alaks kird’utetud proozluadindad, kut Antti Timožen Lentomassiina (1933), Fedor Ivačevan Jauhinkivi (1934) da Iivo Nikutjevan Marfa (1935). Silžo aigal Krisun Miikul, Fedor Isakov, Nikolai Laine da erahad muudgi kird’utettih kard’alaks runoid.

Dälgimažvuozil kard’alan kielen tila Suomes lujeni vähembištkielen azetuksen da iče kard’alankieližiden ristikanzoiden aktivuden tähte: on painettu äij kard’alankielišt literatuurad (enamba livvikš), kielt on opastettu pienile lapsile kiel’peziš da muuzkeriš (muuzikkruugiš). Livvikš painetah internuotas sežo Karjal-žurnualu -kuvalehted. Vuodel 2009 sai Liide-Suomen universtetan D’ogensuun kampukses ruadau kard’alan kielen professuur. Nügü kard’alan kielen voib ilmoittada magistratasgi omaks kieleks.

Kard’alan kielen kohendamižeks huabustetah kaikenluaduižid projektoid. Vuodel 2012 Kard’alan Kielen Siebr da Pohd’až-Kard’alan Muakundliit pohd’ustettih kard’alaižiden kodialovehen idijan. Muid ezimarkoid voib kacelta nuotsivul www.eldia-project.org

Ühteh vedeh ristitud -nimine saneluz on Hilkka Saložen (Borodan) oma muštelm, kudaman häin kird’utti da ozutti kiel’pajas Kard’alan Liiton kezapäivil Seinäd’ogel vuodel 2016. Ozuteksen lugij oli iče suvikard’alan kird’utettud kielt kohendamas. 

Vienan ozutekses (Riähkä) saneltah riähkäh nähte (Pekka Zaikov: Luvemma vienankarjalaksi. 3.–4. luokka. Petroskoi 1995. S. 95). Ozuteksen lugij oli iče vienan kird’utettud kielt kohendamas.

Tverin kard’alan (karielan) ozutekses sanutah Ill’anpäivän pidamižes Prudovan küläs (Lüdmila Gromova: Aiga lugie i paissa karielakši. Tver’ 2002. S. 105). Ozuteksen lugij oli iče Tverin kird’utettud kielt kohendamas.

Livvin ozutekses (Matkoil) Lüdmila Markianova sanelou matkan huabustukseh nähte (Lüdmila Markianova & Aaro Mensonen: Opastummo karjalakse. Lugemistu aiguzile. Petroskoi 2006. S. 138). Ozuteksen lugij oli iče livvin kird’utettud kielt kohendamas.