Tilaa karjalaisia lehtiä

Tilaa Karjalassa ilmestyvien OMA MUA ja KARJALAN SANOMAT -lehtien PDF-versiot Suomeen!

  • Livvin- ja vienankarjalaksi ilmestyvä Oma Mua maksaa nettilehtenä (PDF) 20 € / vuosi

Tarjous: Saat Oma Mua-lehden vuoden 2022 loppuun saakka tilaamalla sen lokakuun tai marraskuun aikana 2021.

  • Suomeksi ilmestyvä Karjalan Sanomat maksaa nettilehtenä (PDF) 30 € / vuosi (uudet tilaukset) ja 25 € / vuosi (vanhat tilaukset).

Lehden sähköinen versio lähetetään heti ilmestymisen jälkeen tilaajan sähköpostiosoitteeseen. Lehdet ilmestyvät kerran viikossa. Voit tilata kumman tahansa tai molemmat lehdet alla olevalla lomakkeella.

Lehtimaksut tilitetään Oma Muan ja Karjalan Sanomien kustantajalle täysimäärisinä.


Tilauslomake

    Nimi (pakollinen)

    Sähköpostiosoite (pakollinen)

    Haluan tilata seuraavat lehdet (voit ruksittaa yhden tai molemmat):

    Painaessasi Tee tilaus -nappia tilauspyyntösi lähtee Karjalan Sivistysseuralle. Sinuun otetaan yhteyttä mahdollisimman pian. Kiitos!

    Posted in Uncategorized |
    Bookmark the permalink.

    Ihmisen tervehyš ta hyvinvointi

    Aineisto on vapaasti käytettävissä edellyttäen, että aineistoa ei muokata eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Aineiston lähde ja tekijänoikeuksien haltijat on aina mainittava sitä käytettäessä.
    Valokuvat ovat peräisin Wikimedia Commons -sivulta ellei toisin mainita.

    Opaššušmaterialit © Olga Karlova, Valentina Karakina ja Jevgeni Karakin 2019. Kuvitukset © Ilya Padchin 2019, taitto ja sivujen suunnittelu Toni Saarinen.

    Lataa tästä koko paketti PDF-muodossa (6 680 kt)

    Osat: Karjalaisien tervehyš ta hyvinvointi | Tervehyš on ilmalla paraš

    Ihmisen tervehyš ta hyvinvointi, läsinnät šekä luonnonantimet tervehyön kohentamisekši.

    Karjalaiset rakentauvuttih jokien ta järvien kivita hiekkarannoilla havumeččien ympäristöššä. Juotavana oli puhaš vesi, henkitettävänä vereš ilma. Šekä mečän, jotta järvien ta jokien antimet oltih puhtahat ta hyövylliset ihmisellä. Karjalaini kašvatti vil’l’ua ičen muokkuamašša muašša. Mi vaikutti hänen ikäh ta tervehyöh?

    Tauti voipi tarttuo muašta, veještä, tulesta, tuulešta, mečäštä. Šemmoista tautie šanottih (muan, vejen, tulen, tuulen, mečän) vihakši. Silloin, läsijän piti prostiutuo, šuaha proškenieta šiltä, kenen vihat häneh tartuttih. Iče läsijä tai parentaja ei toičci tiijetty mistä on tauti tullun taikka heittäytyn. Šilloin puhuttih kipieh paikkah ta šaneltih näin:

    Još šie lienet tulešta tullun,
    Niin šie tuleh mäne!
    Još šie lienet veještä tullun,
    Niin šie veteh mäne!
    Još šie lienet tuulešta tullun,
    Ni šie tuuleh mäne!

    Karjalaisien tervehyš ta hyvinvointi


    Lukemisto

    Karjalaisien tervehyš ta vointi šyrjäštä kaččuon

    tietoa karjalaisten terveydestä ennen ja nyt (PDF)

    Vähäsen tietäjäštä

    tietäjien rooli terveydenhoidossa (PDF)

    Kuppauš ta šuonenisku

    tietoa kuppauksesta terveydenhoidossa (PDF)

    Kyly ta terva

    peseytyminen ja terva terveydenhoidossa (PDF)

    Voitiet

    erilaisten aineiden käyttö terveydenhoidossa (PDF)

    Vihoista

    tietoa tautien tarttumisesta (PDF)

    Tervehyš on ilmalla paraš


    Harjotukšet

    Liäkärin vaštahotolla

    kommunikointi lääkärin kanssa (PDF)

    Ihmini

    ihmisen kehonosat (PDF)

    Harjotukšet

    erilaisia terveyteen liittyviä harjoituksia, sanastoja ja sananlaskuja (PDF)

    Posted in Uncategorized |
    Bookmark the permalink.
    Vienankarjalan keskustelu- ja lukukurssi

    VIENANKARJALAN KESKUSTELU- JA LUKUKURSSI VERKOSSA, syksy 2021

    Piemmä kieltä elävänä!

    Vienankarjalan verkkokurssilla laajennetaan ja aktivoidaan sanavarastoa luontevaan käyttöön keskustelemalla ja erilaisia tekstejä lukemalla. Kurssi soveltuu jo aiemmin karjalaa opiskelleille tai sitä puhuttuna kielenä osaaville. Opetus tapahtuu karjalan kielellä ja kurssilla käytetään opettajan jakamia materiaaleja.

    Kurssi järjestetään etäopetuksena verkossa Zoom-ympäristössä.

    Opettajana toimii syntyperäinen vienankarjalan puhuja Olga Karlova.

    Kurssitapaamiset

    ke 6.10.         17.30–19.00

    ke 13.10.       17.30–19.00

    ke 27.10.       17.30–19.00

    ke 10.11.       17.30–19.00

    ke 24.11.       17.30–19.00

    ke 8.12.         17.30–19.00

    Kurssin hinta on 40 euroa.

    Lisätietoa ja ilmoittautumiset opettaja olga.karlova@uef.fi syyskuun loppuun mennessä.

    Kurssin järjestää Karjalan Sivistysseura

    Runon mahti – runoseminaari ja heimotapaaminen Helsingissä 18.9.2021

    Sivistysseura järjestää heimotapaamisen Helsingissä 18.9.2021 Kongressikeskus Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A. Päivään on sisällytetty runoseminaari, vuosikokous, joka aloitetaan FT Aleksi Mainion esitelmällä sekä tee- ja tarinailta, joka on täynnä runolaulun voimaa.

    Kun heimolaisia on jo joukolla koolla, päätti myös Vuokkiniemi-seura järjestää vuosikokouksensa samassa yhteydessä.

    OHJELMA

    Lauantai 18.9.

    11.30             Vuokkiniemi-seuran vuosikokous

    11.30             Mahdollisuus omakustanteiseen kotiruokatyyppiseen heimolounaaseen ravintola Juttutuvassa. Hinta 15 euroa, ennakkoilmoittautuminen

    13.00–16.15 Runon mahti -seminaari

    Runo on vuoden 2021 teema Venäjän Karjalassa. Sen mekin valitsimme Heimotapaamisen teemaksi ja annoimme seminaarille nimen Runon mahti. Puheenjohtajana toimii Senni Timonen, FT, Karjalan Sivistysseuran hallituksen jäsen

    13.00–13.30

    Runolaulu Vienan Karjalassa. Miksi nimenomaan Vienan Karjalassa runolaulu on säilynyt, kulttuuriset ja ympäristölliset taustatekijät, Pekka Huttu-Hiltunen, MuT, Runolaulu-Akatemia

    13.30–14.00

    Mikä on yhteistä itämerensuomalaiselle runolaululle, Kati Kallio, FT, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

    14.00–14.15

    Itkuvirsiesitys, Emmi Kuittinen, kansanmuusikko, laulaja, lauluntekijä

    14.15–14.45

    Kahvitauko

    14.45–15.15

    ”Runon mahti” Stalinin ajan Neuvostoliitossa ja eritoten Neuvosto-Karjalassa, Joonas Ahola, FT, Helsingin yliopisto, Kalevalaseura

    15.15–15.45

    Kalevalamittaiset runot suomalaisessa nykykirjallisuudessa – myyttisiä maailmoja Juha Hurmeen Niemessä ja Risto Isomäen Viiden meren kansassa, Heidi Henriikka Mäkelä, FT, MuM, Helsingin yliopisto

    Miltä näyttää suomalainen menneisyys kalevalamittaisten runojen ja nykykirjallisuuden välityksellä tarkasteltuna? Heidi Haapoja-Mäkelä tarkastelee esitelmässään Niemi- ja Viiden meren kansa -romaaneja, jotka molemmat rakentavat kuvaa Suomen alueen menneisyydestä, juurista, kielestä ja kulttuurista. Kalevala ja kalevalamittaiset runot ovat yhä merkittäviä kulttuurisia viittauskohteita, ja nykyään niiden avulla luodaan yhteyksiä esimerkiksi kristinuskon ja uskontojen kompleksisuuteen, itämerensuomalaisuuteen, #metoo-liikkeeseen ja kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa suosittuun fantasiakuvastoon.

    15.45–16.15

    Keskustelua ja yhteenveto, puheenjohtaja Senni Timonen

    Koronaitku, Emmi Kuittinen

    Seminaari striimataan nettiin Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavalla, osa puhujista esiintyy videon välityksellä.

     

    17.00             Karjalan Sivistysseuran 115. vuosikokous

    Kokous aloitetaan vuosikokousesitelmällä Suomalaiset Venäjällä 1917–1964, Aleksi Mainio, FT, hankepäällikkö, Kansallisarkisto

    Aleksi Mainio on erikoistunut Suomen ja Venäjän 1900-luvun poliittiseen historiaan. Hän johtaa syksyllä 2020 käynnistynyttä viisivuotista Kansallisarkiston tutkimushanketta suomalaisten kohtaloista vuosien 1917–1964 Venäjällä.

    Vuosikokousesitelmä striimataan nettiin Karjalan Sivistysseuran YouTube-kanavalla.

    19.00   Karjalainen tee- ja tarinailta, tee-/kahvitarjoilu, kirjajulkistuksia, runoja ja runolaulua

    • Runolaulun voima, osa 1, Outi Pulkkinen, runolaulu ja jouhikko (Myyty neito ja Lunastettava neito -runot sekä karjalaista kantele- ja jouhikkoperinnettä jouhikolla)
    • Runolaulun voima, osa 2, Outi Pulkkinen, laulu ja jouhikko & Jouko Kyhälä, huuliharput (Nikkari Kerttu -balladi sekä karjalaista tanssimusiikkia jouhikolla ja huuliharpulla)

    ILMOITTAUTUMISOHJEET JA LISÄTIETOJA

    Tarjoilujen ja koronariskin edellyttämien järjestelyjen vuoksi tarvitaan sitovat ennakkoilmoittautumiset kaikkiin tilaisuuksiin. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosi. Ilmoittautumiset 13.9.2021 mennessä sähköisesti osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/710010FD497BAE19  tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-pe klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

    Ohjelmaan voi tulla muutoksia. Tietoa Heimopäivistä päivitetään Karjalan Sivistysseuran nettisivuille karjalansivistysseura.fi -> Ajankohtaista sekä uutiskanavalle osoitteessa uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/ ja Facebookiin

    Koronatilanne on edelleen kovin ikävä. Käytäthän siksi tilaisuuksissamme maskia!

    MAJOITUS

    Tietoa majoitusvaihtoehdoista voi tiedustella esimerkiksi hotelli Scandic Paasista, Paasivuorenkatu 5 B. Hotelli tarjoaa heimotapaamisen osallistujille alennusta päivän hinnasta, kun nettivarauksen yhteydessä käytetään koodia FIARB. Alennus edellyttää varauksen tekemistä viimeistään 14 vuorokautta ennen saapumista ja majoitusvarauksen voi perua klo 18.00. mennessä tulopäivänä. Huoneita voi varata tarjotulla koodilla hotellin varaustilanteen mukaan, hotellilla on oikeus yksipuolisesti sulkea tarjoushinnan saatavuus.

    www.scandichotels.fi

    sales.helsinki@scandichotels.com (myös muut Scandic-hotellit)

    09 2311 700 (Scandic Paasi)

    Kiukua karjalaisien elämäššä

    Aineisto on vapaasti käytettävissä edellyttäen, että aineistoa ei muokata eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Aineiston lähde ja tekijänoikeuksien haltijat on aina mainittava sitä käytettäessä.
    Valokuvat ovat peräisin Wikimedia Commons -sivulta ellei toisin mainita.

    Opaššušmaterialit © Olga Karlova, Valentina Karakina ja Jevgeni Karakin 2019. Kuvitukset © Ilya Padchin 2019, taitto ja sivujen suunnittelu Toni Saarinen.

    Lataa tästä koko paketti PDF-muodossa (10 500 kt)

    Osat: Kiukua | Muu lukemisto

    Kiukua karjalaisien elämäššä

    Lämmittäy, šyöttäy ta liäkiččöy ta moneh muuh vielä talošša tarviččou.

    Laatijat ovat luoneet aineiston valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

    Kiukua


    Lukemisto

    Kiukua karjalaisen elämäššä

    tietoa uunista ja havainnollistavia kuvia (PDF)

    Kiukuan ošat ta niijen nimitykšet

    uunin osat ja havainnollistavia kuvia (PDF)

    Leipä še leikin lyöpi, ennen kuin eteh šuapi

    tarinoita maanviljelyksestä ja leivästä (PDF)

    Harjotukšet

    Harjotukšet

    erilaisia harjoituksia (PDF)

    Muu lukemisto


    Ei šana šammaloiju

    tietoa akateemikko pertti virtarannasta ja kirjailija jaakko rugojevista (PDF)

    Posted in Uncategorized |
    Bookmark the permalink.

    Pereh ta šen rakenneh

    Aineisto on vapaasti käytettävissä edellyttäen, että aineistoa ei muokata eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Aineiston lähde ja tekijänoikeuksien haltijat on aina mainittava sitä käytettäessä.
    Valokuvat ovat peräisin Wikimedia Commons -sivulta ellei toisin mainita.

    Opaššušmaterialit © Olga Karlova, Valentina Karakina ja Jevgeni Karakin 2019. Kuvitukset © Ilya Padchin 2019, taitto ja sivujen suunnittelu Toni Saarinen.

    Lataa tästä koko paketti PDF-muodossa (12 885 kt)

    Osat: Pereh | Sanasto | Muu lukemisto

    Ilona käki mečäššä,
    pieni lapši pereheššä

    Mäkelä Okahviella Vuokkiniemeššä oli ollun šemmoni ämmö, jotta hiän aina puolušti lapšie eikä konšana kieltän, vaikka kuin lapšet ois mellaššettu. Kun hiän joškuš vaipu šiitä mellakašta ta tahto  hil’l’aisutta, ni hiän iče alko oikein hyppie ta reuhata lapšien kešellä. Lapšet ruvettih kaččomah šitä kummua ta šiitä i ašetuttih.

    Laatijat ovat luoneet aineiston valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

    Pereh


    Lukemisto

    Karjalaisen perehen rakenneh ja šen jäšenet

    perheenjäsenten nimistä ja heidän välisistä suhteistaan (PDF)

    Šuuri šukukunta, helie heimokunta

    havainnollistavia kuvia perheestä ja sananlaskuja (PDF)

    Vienalaisien naimaikä

    pariutuminen ja avioliitto ennen vanhaan (PDF)

    Lapšen ristimini

    tietoa lapsen nimeämisestä, kasvatuksesta ja sananlaskuja (PDF)

    Leikkilorusie lapšilla

    loruja ja lauluja lapsille (PDF)

    Sanasto


    Leikkikenttä

    sanastoa liittyen leikkikenttään ja havainnollistavia kuvia (PDF)

    Lapšen vuattiet ja tarpehet

    sanastoa liittyen lastenvaatteisiin ja arkeen (PDF)

    Muu lukemisto


    Tiijätkö mitä Vuokkiniemen kylän ištorijasta? Mimmoni on kylä nykyjäh.

    tietoa liittyen vuokkiniemeen (PDF)

     

    Posted in Uncategorized |
    Bookmark the permalink.

    Kyly karjalaisien elämäššä

    Aineisto on vapaasti käytettävissä edellyttäen, että aineistoa ei muokata eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Aineiston lähde ja tekijänoikeuksien haltijat on aina mainittava sitä käytettäessä.
    Valokuvat ovat peräisin Wikimedia Commons -sivulta ellei toisin mainita.

    Opaššušmaterialit © Olga Karlova, Valentina Karakina ja Jevgeni Karakin 2019. Kuvitukset © Ilya Padchin 2019, taitto ja sivujen suunnittelu Toni Saarinen.

    Lataa tästä koko paketti PDF-muodossa (6 300 kt)

    Osat: Kyly | Riähkä

    Kyly karjalaisien elämäššä

    Näyttäyty kylynisäntä rahvahalla tavallisešti aina kylyššä ta vain šiih aikah, konša heijän käynti šinne oli kielletty. Harvoin kylynisäntä tuli pirttih ta šiitäki näyttäyty rahvahalla vain unissa. On šemmosie uškomukšie, jotta ei hiän ollun pahana kun häneh käyttäyvyttih hyvin, ušottih kieltoja ta kunnivoitettih häntä.

    Rahvaš kuvitteli häntä vihasena ukkelina, kumpani oli kiäriytyn vaššan lehtilöih. Toičči tiijettih olovan hänellä perehenki: naisen ta lapšie, vieläi piikoja tiijettih olovan. Kylynisäntä pakasi šamua kieltä, kuin ni talon eläjät ta ymmärti heitä. Kuin muutki starinamaiset olennot ”kylynisäntä” rikeneh muissutti ičeštäh rahvahalla, konša hyö oltih hänen omistamašša paikašša. Toičči hiän pölätteli pešeytyjie kylyššä: koputteli kylyn šeinäh, nakro, ulvo taikka kuoršasi kylyn kiukuan takana. Hiän voi hoikahtua pešeytyjyä ihmistä nimie myöten taikka nakata häneh kivellä.

    Laatijat ovat luoneet aineiston valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

    Kyly


    Lukemisto

    Karjalaisen kylyn ištorijasta

    tarinoita sekä kansanperinnettä liittyen saunaan ja saunomiseen (PDF)

    Ritualikylyt

    saunominen eri elämänvaiheissa ja juhlissa sekä muu tapakulttuuri (PDF)

    Harjotukšet

    Kylyyn liittyviä harjoituksia

    aiempiin teksteihin perustuvia harjoituksia (PDF)

    Riähkä


    Lukemisto

    Jumala riähätöin, čuari velatoin

    tapakulttuuria ja kansanperinnettä liittyen syntiin (PDF)

    Harjotukšet

    Riähkään liittyviä tehtäviä

    erilaisia harjoituksia (PDF)

     

    Posted in Uncategorized |
    Bookmark the permalink.

    Vejen vil’l’a. Hauki. Kalaššuš.

    Aineisto on vapaasti käytettävissä edellyttäen, että aineistoa ei muokata eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Aineiston lähde ja tekijänoikeuksien haltijat on aina mainittava sitä käytettäessä.
    Valokuvat ovat peräisin Wikimedia Commons -sivulta ellei toisin mainita.

    Opaššušmaterialit © Olga Karlova, Valentina Karakina ja Jevgeni Karakin 2019. Kuvitukset © Ilya Padchin 2019, taitto ja sivujen suunnittelu Toni Saarinen.

    Lataa tästä koko paketti PDF-muodossa (7 830 kt)

    Osat: Kalaššuš | Kielioppi | Kyykkä

    Hauki ta kalaššuš

    Hauki oli ennei pieni ta tyhjänpäiväni kala. Hiän ei ollun tyytyväini ošahaš, šentäh nousi rannalla ta läksi eččimäh rahvahan aitoista ičelläh täyvvennyštä. Yheštä aitašta löyty vanha risti. Šen hiän ašetti piähäš ta šentäh hauvin piäššä onki nyt risti. Toiseštä aitašta löyty harava ta šen terävistä piikkilöistä hauki kyhäsi ičelläh terävät hampahat. Löyty aitoista jyvyäki, mitä kalaparka šoi kyllitellen kašvuakšeh. Kašvo hauki šuurekši kalakši. Oša jyvistä tarttu šen makšah ta šentäh hauvin makša näyttäy olovan turpunehista jyvistä luajittuna. Erähän aitan orrelta šieppasi hauki kirjavan mekon. Ajan kuluttuo mekko muuttu hauvin nahkakši ta šiitä šuaten hauvin puku onki kirjava.

    Laatijat ovat luoneet aineiston valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

    Kalaššuš


    Lukemisto

    Ei tule elo eččimättä, kala jalan kaštamatta

    tarinoita kalastuksesta, kalaruuista ja kaloista sekä muuta kansanperinnettä (PDF)

    Onkittamini

    tarinoita onkimisesta (PDF)

    Veneh karjalaisien elämäššä

    tarinoita veneistä (PDF)

    Verkko

    tarinoita verkkokalastuksesta (PDF)

    Ei ole muata haltietointa, eikä vettä vartietointa

    tarinoita vetehisestä (PDF)

    Harjotukšet

    Arvautukset

    šano ken min kalan šai (PDF)

    Kielioppi


    Lukemisto

    Konjunktioista

    kielioppia liittyen konjunktioihin (PDF)

    Karjalaisien henkilönnimet

    ristimänimet, tuatonnimet, sukunimet, lisänimet (PDF)

    Harjotukšet

    ”Šanakkahanke myöd’ämän’ijänke doroga l’yhembi…”

    erilaisia harjoituksia (PDF)

    Kyykkä


    Lukemisto

    Pualikka käteh, kyykkä kumoh

    tietoa kyykästä (PDF)

    Harjotukšet

    Enšimmäini opaššuštunti

    erilaisia kyykkään liittyviä harjoituksia (PDF)

    Toini opaššuštunti

    erilaisia kyykkään liittyviä harjoituksia (PDF)

    Kolmaš opaššuštunti

    erilaisia kyykkään liittyviä harjoituksia (PDF)

    Nelläš opaššuštunti

    erilaisia kyykkään liittyviä harjoituksia (PDF)

    Viiješ opaššuštunti

    erilaisia kyykkään liittyviä harjoituksia (PDF)

    Posted in Uncategorized |
    Bookmark the permalink.

    Seuran vuosikokous siirretään syyskuulle

    Ehkä silloin on jo helpompi elää koronan kanssa.

    Karjalan Sivistysseuran hallitus on on-line-kokouksessaan 18.3. päättänyt, että koronavirustilanteen ja kokoontumisrajoitusten vuoksi huhtikuun 17. päivälle koolle kutsuttu heimotapaaminen ja vuosikokous siirretään syyskuulle. Alustava aikataulu on 18.–19.9. ja paikka Helsinki. Optimismin vallassa toivomme voivamme tavata toisiamme syksyllä jopa kahden päivän ajan.

    Sähköisen kokouksen järjestämistä pohdittiin jälleen, kuten vuosi sitten. Jäsenkuntaamme ajatellen Sivistysseuran hallitus näkee asian niin, että jäsenkokous on yhdistyksen kokous, jossa jäsenten on voitava vaikuttaa. Kokoukseen osallistuvien jäsenyys tulee voida todentaa. Tähän, samoin kuin puheenvuorojen käyttämiseen, ehdotusten tekemiseen, äänestämiseen ja suljettuun äänestämiseen ei ole olemassa helppoja teknisiä ratkaisuja – puhumattakaan siitä olisiko edes kaikilla jäsenillä, jotka haluavat osallistua, siihen teknistä mahdollisuutta (tietokone, mobiililaite, sähköposti, tapa ottaa vastaan osallistumislinkki) ja osaamista.

    Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen pidettäväksi 30.9.2021 mennessä. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan ”kokouksen lykkäämisen ja kevät- ja syyskokousten yhdistämisen lainmukaisuus riippuu kokonaisarvioinnista, joka on yhteisön hallituksen tehtävä. Kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt päätettävistä asioista, osakas- tai jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet sekä se, voiko lykkäyksestä aiheutua vahinkoa yhteisölle tai sen osakkeenomistajille tai jäsenille (LaVL 2/2020 vp, s. 4 ja HE 117/2020 vp). Yleensä lykkäys tai kokousten yhdistäminen ei vaikuta päätösten pätevyyteen.”

    Seurassa valmistellaan vuoden 2020 toimintakertomusta sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota eri puolilta saatujen ehdotusten pohjalta. Suunnitelmat tarvitaan, jotta seura ja yhteistyökumppanimme voivat toimia. Vuoden 2020 tapaan seura ryhtyy toimeenpanemaan toimintasuunnitelmaa hallituksen vastuulla, varovaisin askelin, tilannetta ja talouden kehittymistä seuraten. Koronavaaraa seurataan jatkuvasti, riskejä hankkeita toteutettaessa ei oteta.

    Toimintasuunnitelmaan ei tänä vuonna sisällytetä joukkojen kohtaamisia ja runsasta valmistelua edellyttäviä hankkeita, kuten Vienankarjalan ja kulttuurin kurssi ja Tie Vienaan symposium. Toiveissa on, että ne saadaan taas ohjelmaan vuonna 2022. Nyt keskitytään pöydän ääressä (kuten julkaisut) ja netissä (erilaiset konferenssit ja luentotilaisuudet) tapahtuvaan toimintaan.

    Koronan toistaiseksi (lähes) ainoa hyväksi havaittu puoli – digiloikka – on vuoden mittaan otettu ja sen myötä olemme siirtyneet kovin toisenlaiseen maailmaan. Kokoonnumme erilaisilla alustoilla, kuten Zoomissa, Teamsissä, Meetissä, ja hyödynnämme YouTuben suomia mahdollisuuksia levittää tapahtumia suurillekin joukoille.

    Helmikuulta lähtien on yhdessä Karjalan Liiton kanssa järjestetty webinaarisarjaa ”Karjalainen sukuni”, joka on saavuttanut suuren suosion. Sarjassa esitetään kuukausittain mielenkiintoisia luentoja Karjalan historiasta ja sukujen tarinoista. Tässä yksi hieno esimerkki digiloikan tuomista mahdollisuuksista.

    Kysymyksiä seuran toiminnasta voi lähettää toiminnanjohtajalle ja puheenjohtajalle osoitteisiin toiminnanjohtaja@karjalansivistysseura.fi tai puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi.

    Tietoa jaetaan myös seuran Facebook-sivuilla osoitteessa https://www.facebook.com/karjalansivistysseura/. Kannustamme jäseniämme ja toiminnastamme kiinnostuneita tutustumaan ajankohtaiskanavaamme Uutisčuppu – Uudisčuppu, joka löytyy osoitteesta http://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/. Verkkouutiset saa kätevästi sähköpostiinsa tilaamalla sen lehden etusivulta.

    Kuva: Ilya Padchin, Petroskoi

    Karjalan elukkamuajilma, kontie

    Aineisto on vapaasti käytettävissä edellyttäen, että aineistoa ei muokata eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Aineiston lähde ja tekijänoikeuksien haltijat on aina mainittava sitä käytettäessä.
    Valokuvat ovat peräisin Wikimedia Commons -sivulta ellei toisin mainita.

    Opaššušmaterialit © Olga Karlova, Valentina Karakina ja Jevgeni Karakin 2019. Kuvitukset © Ilya Padchin 2019, taitto ja sivujen suunnittelu Toni Saarinen.

    Lataa tästä koko paketti PDF-muodossa (10 712 kt)

    Osat: Kotielukat | Eläinstarinoja | Taikastarinoja | Arkielämän starinoja | Muu lukemisto

    Kellokakla lehmä kontiešta mukavin

    Yksi karjalaini ukko Vartiovuaralta oli kerton tämmösen mukavan jutun. Uškokkua taikka elkyä, ka näin šano olovan ta pakasi täštä ihan kuin tosiasiešta. Kešällä talon lehmät oli illalla tultu kotih rauhattomina. Huomattih isännät šeki, jotta kellokakla lehmä ei tullun toisien lehmien kera. Miehet lähettih heti meččäh šitä eččimäh. Kotvasen ajan piäštä alko kuuluo mečäštä tuttava kellon kalkatuš ta näytti šiltä, jotta še iäni kuulu koko ajan šamalta paikalta. Miehet lähettih kulkomah iäntä kohti ta vähäsen matan piäštä kauhukšeh nähtih ihan čupoista čuutuo.

    Vapisija lehmä šeiso pieneššä notkošša heiniköššä ta šen takajalka oli tarttun louhikkoh. Šen viereššä istu kontie ta etukäpälälläh heläytti lehmän kaklašša rippujua kaunisiänistä vaškikelluo. Kun miehet alettih lähetä, kontie pyörähti korpeh. Lehmäššä ei ollun mitänä näkyväistä vikua. Tottaše kontiella ei ollun šuurta verenhimuo, vaikka aikua hänellä oli ollun riittäväšti ruatua vaikka mitä. Šoitonhimo oli täh palah voittan nälän. Monet tovissetah šemmoista, jotta kontie mečäššä pitäy šilmällä kellokašta lehmyä, jotta še tykkyäy šoittuo, varšinki rytmillistä marššie.

    Laatijat ovat luoneet aineiston valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

    Kotielukat


    Lukemisto

    Kotielukkojen ruumihinošat

    havainnollistavia kuvia (PDF)

    Kotikarja on talon juuri

    tarinoita eläimistä, pieniä tehtäviä  (PDF)

    Pimpuli pampuli paimenpoika

    paimenen arki (PDF)

    Harjotukšet

    Kotielukkatehtävät

    aiempaan lukemistoon perustuvat tehtävät (PDF)

    Lukemisto

    Kontie

    tarinoita karhusta (PDF)

    Eläinstarinoja


    Harjotukšet

    Kontie ta tijani, tehtävät 1-3

    tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

    Härän starina, tehtävät 1-4

    tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

    Taikastarinoja


    Nenä halki – šuolua siämeh, tehtävät 1-4

    tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

    Vetehini, tehtävät 1-4

    tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

    Arkielämän starinoja


    Ukko emäntänä, tehtävät 1-3

    tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

    Ville ta papinakan pyhä velli, tehtävät 1-2

    tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

    Muu lukemisto


    Runonlaulaja Kuittijärven rannoilta

    olga pekšujevan artikkeli marija mihejevasta  (PDF)

    Marija Mihejevan starinoja kuunnellen

    niina oneginan artikkeli marija mihejevasta  (PDF)

    Santra Remšujeva innošti starinoilla ta lauluilla

    marija spitsinan artikkeli santra remšujevasta  (PDF)

    Posted in Uncategorized |
    Bookmark the permalink.

    Vuoden 2021 kohdeavustusten haku on auki 31. tammikuuta asti

    Karjalan Sivistysseuran kohdeavustukset ovat haettavissa tammikuun 2021 ajan. Seura myöntää avustuksia toimintasuunnitelmassa määritellyille toiminnan keskeisille alueille, jotka ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta ja kyykkä,

    Erityisesti seura tukee karjalan kieltä, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä tutkimuksia, julkaisuja ja muita teoksia sekä kulttuuri- ja muita tapahtumia Suomessa ja Karjalan tasavallassa sekä hankkeita, joissa elvytetään karjalan kieltä, kulttuuria ja perinteitä.

    Linkki: http://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/kohdeavustukset/

     

    Karjalainen sukuni -webinaarisarja

    Karjalan Sivistysseura ja Karjalan Liitto järjestävät webinaarisarjan Karjalainen sukuni. Webinaarit pyritään pitämään kerran kuukaudessa torstaisin kello 18 alkaen ja ne järjestetään Zoom-alustalla. Tarkka ajankohta voi vaihdella esittäjien aikataulujen mukaan. Karjalan Sivistysseura ja Karjalan Liitto tiedottavat osallistumisesta ja ilmoittautumisesta sekä tarkemmista aikatauluista omilla viestintäkanavillaan.

    Webinaarisarja alkaa kahdella johdantoluennolla, ennen kuin varsinaiset sukutarinoiden esitykset alkavat. Ensimmäisen luennon pitää 11.2.2021 Karjalan Sivistysseuran varapuheenjohtaja Pekka Vaara aiheenaan Mitä on Karjala? Luennoitsija tarkastelee eri näkökulmista ajatusta, että on monta eri Karjalaa. Historian kulku on muovannut ajatustamme siitä, mitä on Karjala. Kieli, uskonto, kaupankäynti sekä eri suunnista tullet valtiolliset ja poliittiset voimat ovat muokanneet Karjalaa eri aikoina. Tämä on tuottanut nykyisen Karjaloiden moninaisuuden.

    Toisen luennon pitää 11.3.2021 Karjalan Sivistysseuran sukututkimustoimikunnan puheenjohtaja Santeri Palviainen. Hänen aiheenaan on Karjalan asutus ja suvut. Esitys keskittyy Karjalan eri osien asutuksen kehittymiseen ja sen merkitykseen sukujen historialle. Eri alueiden historialliset tapahtumat ovat väliin autioittaneet eri seutuja ja väliin levittäneet asutusta uusille alueille luoden suvuille uusia haaroja. Karjalan eri osissa esiintyvät sukunimet ja lisänimet kytkeytyvät läheisesti asutukseen ja sukuihin. Luento tarkastelee tapausesimerkkien kautta Karjalan eri osista kylien asutusta ja pyrkii luomaan synteesiä eri alueiden asutuksen taustasta historiallisen tiedon ja perimätiedon valossa. Monin paikoin perimätieto on kuljettanut mukanaan tietoa suvun lähtösijoista tai ylläpitänyt kertomusta, että suku olisi tullut jostain, yleensä kaukaisesta paikasta. Luennossa pyritään sitomaan tätä perinnettä historiallisten asiakirjojen tarjoamiin tietoihin.

    Huhtikuussa alkavat sukujen tarinat. Tarinoilla voi olla monia erilaisia teemoja: suvun vaiheet maailman tapahtumissa, yksilön osallistuminen johonkin kiinnostavaan tapahtumaan tai ympäristön tapahtumien heijastuminen yksilön elämään, yksilön toiminta lähiyhteisössään tai yksilön tarinan asettuminen laajempaan kontekstiin (laukkukauppiaana toimiminen, porsaiden myyminen Pietarissa, neuvostovakoojana toimiminen 1920-luvulla, osallistuminen Salmin kapinaan 1831 ja niin edelleen). Tarinoilla tuodaan yksilön tai suvun toiminta näkyväksi. Suvun jäsenten kronologisen, luettelomaisen toistamisen sijaan tarina keskittyy suvun jäsenten toimijuuteen ja toimintaan sekä tuo sitä usein kaivattua lihaa luiden ympärille. Hyvä sukutarina koostuu hyvin tehdystä taustatyöstä ja kerronnallisista keinoista, joilla taustatyön avulla saadut tiedot elävöitetään kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Karjalaisilla suvuilla on huikeita tarinoita kerrottavanaan – toivottavasti saamme webinaarissa kuulla mahdollisimman monia näistä.

    Karjalainen sukuni -webinaarin järjestävät Karjalan Sivistysseura, Karjalan Liitto ja Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto sekä Opintokeskus Sivis.

     

    Karjalainen sukuni –webinaarit keväällä 2021

    to 11.2.2021 klo 18 Mitä on Karjala?, Pekka Vaara

    to 11.3.2021 klo 18 Karjalan asutus ja suvut, Santeri Palviainen

    to 8.4.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarinoita, luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

    to 6.5.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarinoita, luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

    Webinaarisarja jatkuu syksyllä 2021.

    Luentosarja on katsottavissa Zoom-alustalla.

    Ilmoittautumiset 8.2.2021 mennessä Karjalan Sivistysseuran toimistoon toimisto@karjalansivistysseura.fi, josta lähetetään Zoom-ohjeet.

    Yksi ilmoittautuminen riittää kaikkiin webinaareihin. Ilmoittautua voi myös myöhemminkin, mikäli ei heti webinaarisarjan alkaessa ole sitä tehnyt.