KSS:n opiskeluapurahat haettavissa nyt syyskuun ajan

Karjalan Sivistysseuran opiskelija-apurahat ovat haettavissa kerran vuodessa syyskuussa. Suomen- tai karjalankieliset hakemukset tulee tehdä Karjalan Sivistysseuran nettisivuilla olevalla lomakkeella 1.–30. syyskuuta. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Verkkolomakkeella hakija antaa lyhyen selostuksen karjalaisista sukujuuristaan. Tarkemmat hakuohjeet kannattaa lukea ennen hakulomakkeen täyttämistä. Hakulomakkeeseen tulee liittää opintosuoritusote.

Apurahat on tarkoitettu opiskelijoille, joiden sukujuuret ovat seuraavilta alueilta:

o Vienan Karjalassa (ml. Suomen vanhat vienalaiskylät Kuivajärvi, Hietajärvi ja Rimmi)
o Aunuksen Karjalassa
o Raja-Karjalassa tai Sortavalan ympäristössä (Sortavala, Sortavalan maalaiskunta, Ruskeala, Harlu, Pälkjärvi, Soanlahti, Korpiselkä, Suistamo, Suojärvi, Impilahti ja Salmi sekä Värtsilän ja Ilomantsin luovutetut alueet)
o Tverin Karjalassa
o lyydiläisten asuma-alueella Karjalan tasavallassa

Apurahan saajille ilmoitetaan päätöksestä sähköpostiosoitteeseen marraskuun loppuun mennessä. Kielteisistä päätöksistä ei ilmoiteta. Apurahat maksetaan vuoden loppuun mennessä hakijan pankkitilille.

Karjalan Sivistysseura ry myöntää vuosittain juuriltaan itä- ja rajakarjalaisille opiskelijoille apurahoja tutkintotavoitteeseen toisen asteen ja korkea-asteen opiskeluun hoidossaan olevien rahastojen sääntöjen mukaisesti. Apuraha myönnetään kerran yhden tutkinnon opiskeluaikana. Opintonsa aloittaville ei ensimmäisen opiskeluvuoden aikana myönnetä apurahaa. Opiskeluapurahaa ei voi saada myöskään peräkkäisinä vuosina. Suomessa opiskeleville Venäjän karjalaisille apuraha myönnetään kaksinkertaisena.

Apurahoja ei myönnetä oppisopimuskoulutuksena suoritettavien tutkintojen opiskeluun eikä yksittäisten tutkinnon osien opiskeluun. Apurahoja voidaan myöntää myös muualla kuin Suomessa suoritettavien em. tutkintoja vastaavientutkintojen opiskeluun tai kotimaisten tutkintojen osaksi hyväksyttyjen vähintään lukukauden kestävien opintojen opiskeluun ulkomailla.

Linkki hakulomakkeeseen: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/5cbf44f6-a8e0-47ce-81f0-4837047ad16f?displayId=Fin2855910

Karjalan Sivistysseuran opiskeluapurahojen hakuohjeet: https://www.karjalansivistysseura.fi/wp-content/uploads/2023/08/Opiskeluapurahojen-hakuohje.pdf

Lisää Karjalan Sivistysseuran apurahoista ja kohdeavustuksista: https://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/

Kuva: Pixabay

KSS:n toimisto kiinni heinäkuun ajan – katso nämä kesän vinkit!

Karjalan Sivistysseuran toimisto on kiinni heinäkuun ajan 1.7.-31.7.2023. Tämä tarkoittaa sitä, että KSS:n toimistolla olevassa Carelica-kirjastossa ja arkistossa ei voi vierailla. Hyvää kesää kaikille!

Karjalan Sivistysseuran monet palvelut ovat kuitenkin edelleen saavutettavissa. Nettikaupastamme voi tilata kesälukemista sateisia mökkipäiviä varten.

Jos et ole vielä tutustunut uudistuneeseen Sampo-tietokantaan, niin kesälomallahan ei ole muuta kuin aikaa.

Muista myös ilmaiset karjalan kielen oppimateriaalit KSS:n pääsivuilla.

Youtubesta löytyvät myös kaikki Karjalainen sukuni -webinaarisarjan luennot.

Menovinkiksi: Tampereella on Perinne ja propaganda Neuvosto-Karjalassa Stalinin aikaan -näyttely, jossa on folkloristi Joonas Aholan tutkimia neuvostokalevalaisia runoja Karstein Vollen kuvittamina Komuutti-tilassa. Lue lisää näyttelystä.

Uutiscuppuun tulee myös läpi kesän kaikkea kiinnostavaa ja Karjalan Sivistysseuraa kannattaa seurata sosiaalisessa mediassa:

Facebook: facebook.com/karjalansivistysseura
Instagram: instagram.com/karjalansivistysseura/
Twitter: twitter.com/KSS_tiijotus
Youtube: https://www.youtube.com/@karjalansivistysseura6968/

Tervetuloa ”Kaikki kyykkää” -tapahtumaan Seurasaareen 6. toukokuuta kello 11-13

Seurasaaren kyykkäkentällä on kaikille avoin tilaisuus tutustua kyykkään lauantaina 6.5. kello 11–13. Kaikki kiinnostuneet voivat silloin kokeilla peliä.

Monet ovat tiedustelleet mahdollisuutta tutustua perinteiseen karjalaiseen kyykkäpeliin, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimusta. Karjalan Sivistysseuran kyykkäkerho järjestää kesän aikana Helsingissä tilaisuuksia, joissa voi seurata kokeneiden harrastajien peliä ja kokeilla itse, miten peli sujuu.

Seurasaaren ”Kaikki kyykkää” -tapahtuman lisäksi kesän aikana Pukinmäen liikuntapuistossa (Kenttätie 3, Helsinki), on torstaisin 25.5., 1.6., 15.6., 6.7. ja 3.8. peli-illat kello 18–20. Silloin kentällä pelataan Kyykkäliiton kilpailukalenteriin kuuluva kyykän Helsinki-cup. Näiden pelien yhteydessä järjestetään kiinnostuneille mahdollisuus kokeilla peliä kokeneempien opastamana.

Pukinmäen kentällä pidetään myös kahtena viikonloppuna valtakunnalliset kyykkäkilpailut. Toukokuussa ovat Boris Karppelan muistokilpailu ja Paavo Rahikaisen mukaan nimetty Paavon kyykkä 20.–21.5. Syyskuussa 2.–3.9. puolestaan on kyykkäkauden päättävä cup-finaali. Nämä viikonloppupelit alkavat kello 10 ja kestävät useamman tunnin. Niiden yhteydessä ei ole mahdollista järjestää pelikokeiluja ulkopuolisille, mutta niissä voi seurata eri puolilta Suomea tulevien pelaajien taitoja.

Kyykkäliiton tapahtumakalenteri sekä eri paikkakunnilla toimivien seurojen yhteystiedot löytyvät liiton verkkosivuilta: https://kyykkaliitto.fi/kilpailukalenteri/ & https://kyykkaliitto.fi/jasenseurat/. Helsingin kyykkätoiminnasta voi kysellä myös kyykkäkerhon sihteeriltä Pekka Pamilolta (pekka.pamilo(at)helsinki.fi, 0407690294). Tervetuloa katsomaan ja torstai-iltaisin myös kokeilemaan.

Kyykkäkalenteri kesälle 2023

6.5. lauantaina kello 11–13 ”Kaikki kyykkää” -tapahtuma Seurasaaressa

20.–21.5. lauantaina ja sunnuntaina Boris Karppelan muistokilpailu ja Paavon kyykkä kello 10 alkaen Pukinmäen urheilupuistossa (Kenttätie 3, Helsinki)

Torstaisin 25.5., 1.6., 15.6., 6.7. ja 3.8. kello 18–20 peli-ilta Pukinmäen urheilupuistossa (Kenttätie 3, Helsinki)

2.–3.9. lauantaina ja sunnuntaina Kyykkäkauden päättävä cup-finaali kello 10 alkaen Pukinmäen urheilupuistossa (Kenttätie 3, Helsinki)

Lyydi

Tälle sivulle tulee linkkejä lyydin kielen materiaaleihin ja muuta lyydinkieleen liittyvää.

Miikul Pahomov: Lüüdi-venän, venä-lüüdin sanakird’ / Людиковско-русский и русско-людиковский словарь

Lüüdi-venän, venä-lüüdin sanakird’ eli lyydi-venäjä-lyydi-sanakirja sisältää yli 19 000 sanaa. Sanakirja noudattaa lyydin kirjakieltä, jolla on kaikkien lyydin murteiden ominaisuuksia. Lyydin kirjakielen kehitys on kestänyt useita vuosikymmeniä. Sanakirja perustuu suurilta osin Lyydin digitaaliseen sanakirjaan ja murresanakirjaan

Lüüdi-venän, venä-lüüdin sanakird’ / Людиковско-русский и русско-людиковский словарь on ostettavissa myös KSS:n nettikaupasta

Lüüdi-venän, venä-lüüdin sanakird’ -teoksen julkaisua on edeltänyt myös Venä-lüüdin paginnik eli Русско-людиковский разговорник: http://lyydi.net/wp-content/uploads/2020/01/Ven%C3%A4-L%C3%BC%C3%BCdin-Paginnik.pdf

Venä-lüüdin paginnik / Русско-людиковский разговорник on ostettavissa myös KSS:n nettikaupasta

Molemmat teokset ovat Lyydiläisen seuran julkaisuja, joiden tuottamista Karjalan Sivistysseura on tukenut.

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

KSS:n karjalaiset pidot lähestyvät – ilmoittaudu ja tule mukaan Tampereelle 22.-23.4.

Heimopäivät ja Sugrit lavalla -konsertti lähestyvät vauhdilla. Ilmoittaudu nyt ja varaa paikkasi juhliin Tampereella 22.-23.4.2023. Ilmoittautuminen on auki 17.4. asti.

Lataa ohjelma tästä linkistä

Ilmoittautumiset 17.4.2023 mennessä sähköisesti: https://link.webropolsurveys.com/S/B207C585D2C82BF8

Karjalaista irrottelua, sukujen kohtaamisia, tapaamisten riemua. Karjalaisuuden ilo kuuluu kaikille, nyt juhlitaan yhdessä. Ota mukaan kaveri tai naapuri sunnuntain Sugrit lavalla -konserttiin, jossa kuullaan suomalais-ugrilaista folkia, poppia ja runolaulua Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin hengessä.

Karjalaisten heimotapaaminen järjestetään Tampereella lauantaina 22.4. Hotelli Scandic Tampere Koskipuisto, Koskikatu 5 ja sunnuntaina 23.4. Tampereen työväentalolla, Hämeenpuisto 28. Lounasmahdollisuudet on varattu ravintola Puistoon, joka sijaitsee hotellin läheisyydessä, myös Koskipuistossa.

Luvassa on karjalaisten yhteisöjen tapaamisia ja sukututkimusklinikkaa, kirjauutuuksia ja museovierailua. Lauantaina seuran vuosikokouksen lisäksi on perinteinen tee- ja tarinailta, jossa on tietovisaa ja mukavaa yhdessäoloa ja Arto Rinteen musiikkia.

Sunnuntaina on kaikille avoin ja maksuton Sugrit lavalla -konsertti. Konsertti järjestetään Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin hengessä. Esiintyjinä hypnoottista haitarimusiikkia soittava Suistamon Sähköstä tutun Anne-Mari Kivimäen trio, runolaulun voimaan luottava Iki-Turso ja kolttayhtye Suõmmkar. Lopuksi tanssia, Antti Savilampi johdattaa! Ohjelmassa on kahvitauko. (Aiemmin ilmoitettu Loimolan Voima on valitettavasti peruuntunut.) Varaa oma maksuton paikkasi KSS:n nettikaupasta: https://www.karjalansivistysseura.fi/kauppa/heimopaivien-konsertti-23-4-2023/

Tarkempi ohjelma löytyy täältä

Ilmoittaudu mukaan täältä

Ruokailuja ja kahvi-/teetarjoiluja varten sekä vierailuun Lenin-museoon ja Sugrit lavalla -konserttiin tarvitaan sitovat ennakkoilmoittautumiset. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosi.
Ilmoittautumiset 17.4.2023 mennessä sähköisesti: https://link.webropolsurveys.com/S/B207C585D2C82BF8

tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-to klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Muista myös tapahtuman Facebook-sivu: https://www.facebook.com/events/862597148179950

Jälleen yhtehen yhymme – Iloa, laulua ja jälleennäkemisiä Tampereella 22.-23.4.

Karjalaista irrottelua, sukujen kohtaamisia, tapaamisten riemua. Karjalaisuuden ilo kuuluu kaikille, nyt juhlitaan yhdessä. Ota mukaan kaveri tai naapuri sunnuntain Sugrit lavalla -konserttiin, jossa kuullaan suomalais-ugrilaista folkia, poppia ja runolaulua Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin hengessä.

Tavataan 22.-23.4.2023 Tampereella

Karjalaisten heimotapaaminen järjestetään Tampereella lauantaina 22.4. Hotelli Scandic Tampere Koskipuisto, Koskikatu 5 ja sunnuntaina 23.4. Tampereen työväentalolla, Hämeenpuisto 28. Lounasmahdollisuudet on varattu ravintola Puistoon, joka sijaitsee hotellin läheisyydessä, myös Koskipuistossa.

Perjantai 21.4.

18.30 alkaen Aajuolahden Torviset ja Lahdenperät kokoontuvat, Scandic Tampere, Koskikatu 5

Lauantai 22.4.

10.00 Kyykän näytösottelu, paikka ilmoitetaan myöhemmin (peruttu, koska pelikenttä ei ole talven jäljiltä vielä kunnossa)

10.00–12.00 Tutustuminen uudistuneeseen Lenin-museoon ja idän suhteiden vuoristoradalle, Hämeenpuisto 28. Opastus klo 11, ilmoittautuminen vaaditaan (osallistua voi joko klo 10-12 välisenä aikana itsenäisesti tai klo 11 opastetulle kierrokselle)

12.00 Mahdollisuus omakustanteiseen yhteiseen ruokailuun ravintola Puistossa, Koskipuisto. Varausta varten tarvitaan ennakkoilmoittautuminen.

Ruokalistaan voi tutustua täällä https://www.raflaamo.fi/fi/ravintola/tampere/puisto/menu/3737/a-la-carte

12.00–14.00 Klementjeff-Tichanoff-Mitrofanoff -suvut tapaavat

13.00–15.00 Vuokkiniemi-seuran vuosikokous

13.30–15.30 Pohjois-Viena -seura kokoontuu

14.30–16.30 Sukututkimusklinikat, Sami Kallio (sukututkimus Vienassa) ja Timo Rossi (DNA) Klinikan yhteydessä tarjotaan myös Raja-Karjalan ja Aunuksen sukututkimusneuvontaa, Santeri Palviainen

17.00 Karjalan Sivistysseuran 117. vuosikokous

17.00 Vigilia ortodoksikirkossa, Tuomiokirkonkatu 27

19.00 Karjalainen tee- ja tarinailta
– tee-/kahvitarjoilu (omakustanteinen 12 €, maksetaan ovella)
Arto Rinne, musiikkia
– kirjaesittelyjä
– Aivokyly-tietovisa

Sunnuntai 23.4.

Mahdollisuus osallistua klo 10 messuun Tuomiokirkossa, Tuomiokirkonkatu 3b tai liturgiaan Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkossa, Tuomiokirkonkatu 27

10.00 Kukkatervehdys Ystävyyskaupunkiveistokselle, joka symboloi Tampereen ja Kiovan kaupunkien ystävyyttä. Kiovanpuisto, Kalevan kaupunginosa

12.00 Mahdollisuus omakustanteiseen yhteiseen ruokailuun ravintola Puistossa, Koskipuisto. Varausta varten tarvitaan ennakkoilmoittautuminen.

Ruokalistaan voi tutustua täällä https://www.raflaamo.fi/fi/ravintola/tampere/puisto/menu/3737/a-la-carte

13.00–16.00 SUGRIT LAVALLA – suomalais-ugrilaista folkia, poppia ja runolaulua

Konsertti Kuhmon suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin hengessä. Esiintyjinä hypnoottista haitarimusiikkia soittava Suistamon Sähköstä tutun Anne-Mari Kivimäen trio, runolaulun voimaan luottava Iki-Turso ja kolttayhtye Suõmmkar. Lopuksi tanssia, Antti Savilampi johdattaa! Ohjelmassa on kahvitauko. (Aiemmin ilmoitettu Loimolan Voima on valitettavasti peruuntunut.)

Tampereen työväentalo, Hämeenpuisto 28.

Konsertti on maksuton, mutta yleisön on varmistettava paikkansa KSS:n verkkokaupassa https://www.karjalansivistysseura.fi/kauppa/heimopaivien-konsertti-23-4-2023/

Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoja

Ruokailuja ja kahvi-/teetarjoiluja varten sekä vierailuun Lenin-museoon ja Sugrit lavalla -konserttiin tarvitaan sitovat ennakkoilmoittautumiset. Ilmoitathan samalla erityisruokavaliosi.
Ilmoittautumiset 17.4.2023 mennessä sähköisesti https://link.webropolsurveys.com/S/B207C585D2C82BF8

tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 (ma-to klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Muista myös tapahtuman Facebook-sivu: https://www.facebook.com/events/862597148179950

Vuosikokous

Karjalan Sivistysseuran ry:n 117. vuosikokous pidetään lauantaina 22.4.2022 klo 17.00 Heimotapaamisen yhteydessä Hotelli Scandic Koskipuistossa

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Vuosikokouksen materiaaleja voi tiedustella 19.4. jälkeen Karjalan Sivistysseuran toimistosta puh. 050 5055 531 (ma-to klo 10–15) tai sähköpostitse toimisto@karjalansivistysseura.fi.

Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista joko toimistolle tai mielellään sähköisen linkin kautta.

Majoitus

Omakustanteista majoitusta voi tiedustella hotelli Scandic Koskipuistosta

110 € yhden hengen huone / vuorokausi
130 € kahden hengen huone / vuorokausi
Hinnat sis. aamiaisen ja alv:n

Majoituksen voi varata itse osoitteesta: http://www.scandichotels.fi/?bookingcode=BKAR210423

Varaukset voi tehdä varaustunnuksella BKAR210423 myös puhelimitse tai sähköpostitse hotellista

Scandic Tampere Koskipuisto
Koskikatu 5
33100 TAMPERE
+358 3 41081626
koskipuisto@scandichotels.com
Huoneet ovat varattavissa 07.04.2023 saakka tai hotellin varaustilanteen mukaan.

TERVETULOA HEIMOTAPAAMISEEN TAMPEREELLE 22.-23.4.2023

Heimotapaaminen järjestetään Tampereella lauantaina 22.4. Hotelli Scandic Tampere Koskipuisto, Koskikatu 5 ja sunnuntaina 23.4. Tampereen työväentalolla, Hämeenpuisto 28

Lauantaina 22.4. ohjelmassa kyykkää, vierailu Lenin-museoon, yhteisötapaamisia, vuosikokous sekä tee- ja tarinailta.

Sunnuntaina 23.4. heimolounas ja Sugrit lavalla -konsertti

Lisää tietoa tulossa lähipäivinä

MAJOITUS HEIMOPÄIVILLÄ

Omakustanteista majoitusta voi tiedustella hotelli Scandic Koskipuistosta

110 € yhden hengen huone / vuorokausi

130 € kahden hengen huone / vuorokausi

Hinnat sis. aamiaisen ja alv:n

Majoituksen voi varata itse osoitteesta: http://www.scandichotels.fi/?bookingcode=BKAR210423

Varaukset voi tehdä varaustunnuksella BKAR210423 myös puhelimitse tai sähköpostitse hotellista

Scandic Tampere Koskipuisto

Koskikatu 5

33100 TAMPERE

+358 3 41081626

koskipuisto@scandichotels.com

Huoneet ovat varattavissa 07.04.2023 saakka tai hotellin varaustilanteen mukaan.

KSS:n kohdeavustukset haettavissa nyt tammikuun ajan

Karjalan Sivistysseuran kohdeavustukset ovat haettavissa kerran vuodessa tammikuussa. Suomen- tai karjalankieliset hakemukset tulee tehdä Karjalan Sivistysseuran nettisivuilla olevalla lomakkeella, joka on käytettävissä vuosittain 1.-31. tammikuuta.

Karjalan Sivistysseura ry myöntää vuosittain kohdeavustuksia toimintansa keskeisille alueille, jotka ovat seuran toimintasuunnitelman mukaisesti kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta ja kyykkä. Seura myöntää avustukset hankkeisiin ja kohteisiin, jotka parhaiten toteuttavat seuran tavoitteita.

Toiminnan keskeisten alueiden lisäksi avustettavilla kohteilla tulee olla kytkös lähinnä seuraaviin alueisiin: Vienan Karjala (ml. Suomen vanhat vienalaiskylät Kuivajärvi, Hietajärvi ja Rimmi), Aunuksen Karjala, lyydiläisten asuma-alueet Karjalan tasavallassa, Suomen entinen Raja-Karjala ja Sortavalan ympäristö, Tverin Karjala.

Kohdeavustuksia voivat hakea sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt. Hankkeiden tulee olla toteutettavissa hakuvuoden aikana. Avustuksen saajan tulee antaa Karjalan Sivistysseuralle kirjallinen selvitys avustuksen käytöstä ja hankkeen etenemisestä päätöksessä mainittuun ajankohtaan mennessä ja siinä ilmoitetulla tavalla.

Kohdeavustuksen saajille ilmoitetaan päätöksestä hakemuksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen noin kolmen kuukauden kuluttua hakuajan päättymisen jälkeen. Avustuksia ei myönnetä jälkikäteen jo toteutettuihin hankkeisiin. Kohdeavustukset maksetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille. Mikäli hakijalla ei ole pankkitiliä Suomessa, maksamisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Linkki hakulomakkeeseen: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/719590d3-61e1-45bf-9317-9476288b3bdc?displayId=Fin2708678

Karjalan Sivistysseuran kohdeavustusten hakuohjeet: https://www.karjalansivistysseura.fi/wp-content/uploads/2020/12/Karjalan-Sivistysseura-kohdeavustukset-hakuohje.pdf

Vuonna 2022 myönnetyt kohdeavustukset: https://www.karjalansivistysseura.fi/wp-content/uploads/2022/04/Kohdeavustukset-2022-myonteiset-paatokset.pdf

Lisää Karjalan Sivistysseuran apurahoista ja kohdeavustuksista: https://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/

Karjalan Sivistysseura toivottaa kaikille joulurauhaa

Hyvyä Roštuota ta ošakašta Uutta vuotta! Hyviä Raštavua da ozakasta Uutta vuotta! Hyviä Rastavua da ozakastu Uuttu vuottu!

Koronapandemia hellitti hieman ja pääsimme järjestämään vuosikokouksen ja heimotapaamisen jo huhtikuussa. Teemana oli tänä vuonna Karjalamme ja sitä tarkasteltiin oman identiteetin, kulttuurin, tutkimuksen, ja kielen näkökulmista. Heimopäivien seminaariesitelmät vuosilta 2020, 2021 ja 2022 ovat katsottavissa tallenteina seuran nettisivuilla (tarinat/tallenteet).

Pandemia esti Venäjälle matkustamisen parin vuoden ajan totaalisesti. Koronauhan vähitellen liennyttyä halu matkustaa itäisen rajan taakse näytti jo hieman heräävän, mutta naapurimme aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan muutti tilanteen täysin. Olimme uuden, tuntemattoman, ikävän tilanteen ääressä: jouduimme pohtimaan suhdettamme venäläisiin kumppaneihimme.

Suomi ei voinut hyväksyä sotaa itsenäistä valtiota kohtaan, Venäjä luokitteli Suomen ”epäystävälliseksi” maaksi ja niin yhteistyön mahdollisuudet oli punnittava uudelleen. Paljon ei jäänyt jäljelle, vain ne tahot, joilla ei ole tiedossamme suoranaista riippuvuutta valtiosta.

Vuosi on ollut erinomainen karjalan kielelle. Karjalan Kielen Seuran pitkään ansiokkaan työn päättyminen arvottomaan konkurssiin puhdisti pöydän ja raivasi tilaa todelliselle, ammattilaisten koordinoimalle kielen elvytykselle. Elvytysvastuu oli siirtynyt jo viime vuonna Itä-Suomen yliopistolle ja nyt kaksivuotisen hankerahoituksen toimet alkoivat tuottaa tulosta.

Mahdollisuudet karjalan kielen ja kulttuurin opiskelemiseen ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin. Itä-Suomen yliopistossa karjalaa voi opiskella sivuaineena sekä myös avoimen yliopiston kautta. Kiinnostus opiskeluun on ollut valtava.

Elvytystyössä keskeistä on ollut karjalan kielen yliopisto-opettajat, jotka ovat vastanneet vienankarjalan, eteläkarjalan murteen ja livvinkarjalan opetuksesta ja kehittämisestä.

Karjalaisyhteisö on innolla mukana elvytystyössä. Sivistysseura on osallistunut karjalan kirjallisen käytön edistämiseen tuottamalla oppi- ja lukumateriaaleja sekä audiovisuaalista materiaalia nettiin.

Joulutervehdyksemme kuvana on Himmeli, jonka on laatinut nuori vienalaistaustainen Reeta Suvanto.

Karjalan kielen näkyvyys on lisääntynyt merkittävästi mediassa ja nuorten karjalaisten määrä kasvaa. Julkisuutta karjalan kielelle toi myös kielipoliittisen ohjelman valmistuminen, puolisen vuotta aikataulustaan jäljessä. Oikeusministeriö johti ohjelman valmistelua, suunnitteli varsin ympäripyöreää suunnitelmaa ja sai kokea karjalaisyhteisön voiman. Karjala haluttaisiin nimetä perustuslaissa, kuten esimerkiksi saamen kielet, ja sen elvyttämiselle välttämättömänä nähdään oma kielilaki.

Nyt ohjelmaan on kirjattu valtioneuvostotasoisen karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän perustaminen sekä karjalan kielen elvytyssuunnitelma ja toimenpideohjelma. Aikataulutus näiltä vielä puuttuu.

Erityisen positiivinen uutinen on 300 000 euron määräraha elvytykseen Itä-Suomen yliopistolle vuosille 2023-2024.

Sivistysseura on jatkanut yhteistyötä Karjalan Liiton kanssa. Webinaarisarjassa Karjalainen sukuni esitellään säännöllisin väliajoin tarinoita karjalaisista suvuista sekä pidetään Karjalan historiasta kertovia luentoja.

Näidenkin tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa seuran nettisivuilla.

Sivistysseura on julkaissut vuoden aikana erityisesti lapsille suunnattuja teoksia. Natalia Antonovan kirjoittama opas ABC Lapsen kanssa karjalaksi neuvoo, kuinka kieltä voidaan siirtää lapsille; se on aiemmin ilmestynyt venäjäksi ja sen lyhennetty, Suomen oloihin sovitettu laitos on nyt saatavilla suomeksi, vienankarjalaksi ja livvinkarjalaksi. Lapsille suunnattuja klassikoita ovat Eduard Uspenskin Huoti-tiätä, kišša ta koira (käännetty vienankarjalaksi) sekä L. Frank Baumin Ozan tiedoiniekku (livvinkarjalaksi).

Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja Karjalan Sivistysseuran yhteisessä ”Karjala matkamiesten ja tutkijoiden silmin”-sarjassa julkaistiin Mihail Krukovskin Aunuksenmaa: matkakuvauksia.

Šulkkuni sanaine. Kirjoituksia karjalasta ja vähemmistökielistä on kirjoituskokoelma, joka julkaistiin prof. Anneli Sarhimaan 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Kirjoitukset käsittelevät kielten revitalisaatiota, karjalan kielen ylirajaisuutta, karjalan kielivarantoja sekä karjalan kieltä ja karjalaisuutta henkilökohtaisena kokemuksena.

Karjalan kielen viikkoa vietettiin tänä vuonna jo kolmannen kerran. Sivistysseura osallistui

Itä-Suomen yliopiston elvytyshankkeen toteuttamaan Karjalan kieli eläy -viikkoon julkaisemalla Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla ilmestyneet kirjoitukset ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu.

Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittävät kuluneesta vuodesta ja toivottavat onnellista uutta vuotta!

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, toiminnanjohtaja
Markku Pottonen, rahastonhoitaja

Kari Homanen
Outi Homanen
Seija Jalagin
Jyrki Mäkelä
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Mari Rajamaa
Senni Timonen

Karjalan Sivistysseuran toimisto on kiinni 26.12.2022-30.12.2022

Sukukansapäivää vietetään koko lokakuu

Sukukansapäiviä on järjestetty vuodesta 1928 lähtien, ja niistä on tullut tärkeä suomalais-ugrilaisia kansoja tunnetuksi tekevä tapahtumasarja myös Suomessa (vuodesta 1931 lähtien).

Sukukansapäivät tukevat suomalais-ugrilaisten kansojen välistä yhteydenpitoa.

Sukukansapäivää vietetään Suomessa, Virossa ja Unkarissa joka vuosi lokakuun kolmantena viikonloppuna. Tänä vuonna tuo päivä on 15.10. mutta monenlaisia tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea koko lokakuun ajan.

Päivien ohjelmat on koottu yhteiseen ohjelmaesitteeseen paikkakunnittain: Sukukansapäivien ohjelmaesite 2022

Karjalan Sivistysseura – Heimotapaaminen 10.10.2020

Anneli Sarhimaa: Vienalaiset ja vienalaisuus Suomessa nykyisin. Tutkimusprojektin esittely

Pekka Vaara: Heimosodista Tarton rauhaan ja työkansan kommuuniin

Seija Jalagin: Kotirannoilta tehtaisiin. Itä-Karjalan pakolaisten muistot Suomessa ja Ruotsissa

Timo Vihavainen: Kiistelty sukulaisuus. Suomi ja Karjala 1900-luvulla

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Karjalainen sukuni -webinaarisarja

Yhdeksästoista luento
Leena Partanen: Shemeikat

Kahdeksastoista luento
Juha O. Luukka: Koivisto 1917-1918

Seitsemästoista luento
Eila Stepanova: Itkuvirret karjalaisten sukujen perinteenä

Kuudestoista luento
Samppa Rohkimainen: Vasselein laulut – Pistojärven Suvannon kylän asukkaat

Viidestoista luento
Kirsi Mononen: Muolaan Merot

Neljästoista luento
Martti Similä: Lallukan suvun tarina

Kolmastoista luento
Pekka Pamilo: 70 vuotta kyykkää

Kahdestoista luento
Seija Jalagin: Tunkuan Jelagin suku punoo yhteen mennyttä ja nykyisyyttä

Yhdestoista luento
Kari-Matti Piilahti: Karjalainen suurperhe kautta aikojen

Kymmenes luento
Markku Pulli: Sortavalan Pullit

Yhdeksäs luento
Mikko Kuitula & Santeri Palviainen: Karjalaiset nimet

Kahdeksas luento
Ted Leclaire: The Village of Ignoila at the Crossroads of Two Nations

Seitsemäs luento
Tanja Lasaroff: Sukunimen jäljillä (suku Lasaroff/Lazarev Röhöstä)

Kuudes luento
Olavi pärssinen: Pärssiset – Karjalaisen suvun 500 sodan ja rauhan vuotta

Viides luento
Ahti Kurri: ”Mitä Karjala DNA -projektin tulokset kertovat luovutetun Karjalan väestön juurista”

Neljäs luento
Pentti Paavolainen: ”Suku, luokkaretket ja politiikka”

Kolmas luento
Harri Laine: ”Metsäpirtin Ahtiaisten tarina”

Toinen luento
Santeri Palviainen: ”Karjalan asutus ja luvut”

Ensimmäinen luento
Pekka Vaara: ”Mitä Karjala on?”

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.