Karjalan Sivistysseura hakee päätoimittajaa

Karjalan Sivistysseura on Suomen vanhin kansalaisjärjestö, perustettu vuonna 1906. Seuran jäsenlehti ja äänenkannattaja Karjalan Heimo on ilmestynyt jo 100 vuosikerran verran, nykyisin kuusi numeroa vuodessa.

Seuran tarkoituksena on itä- ja rajakarjalaisen kielen ja kulttuurin sekä historian ja perinteen vaaliminen.

Lehtemme pitkäaikainen päätoimittaja jää eläkkeelle. Etsimme nyt hänen seuraajaansa, rautaista ammattitoimittajaa. Vahdinvaihto on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2021.

Lehtemme on perinteisesti painettu lehti, mutta uudelta päätoimittajalta odotamme kiinnostusta ja innostusta digitaalisen viestinnän kehittämiseen.

Työ on itsenäistä ja se on sovitettavissa muun työn yhteyteen. Päätoimittajan tukena toimii julkaisutoimikunta. Ulkoasusta vastaa ulkopuolinen taittaja.

Vapaamuotoiset hakemukset ja ehdotus palkkioperusteista 7.5. mennessä osoitteeseen puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi

Tiedusteluihin vastaa puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna 040 5003 403

Lisätietoa seurastamme ja julkaisuistamme löytyy www.karjalansivistysseura.fi

Kiukua karjalaisien elämäššä

Aineisto on vapaasti käytettävissä edellyttäen, että aineistoa ei muokata eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Aineiston lähde ja tekijänoikeuksien haltijat on aina mainittava sitä käytettäessä.
Valokuvat ovat peräisin Wikimedia Commons -sivulta ellei toisin mainita.

Opaššušmaterialit © Olga Karlova, Valentina Karakina ja Jevgeni Karakin 2019. Kuvitukset © Ilya Padchin 2019, taitto ja sivujen suunnittelu Toni Saarinen.

Lataa tästä koko paketti PDF-muodossa (12 300 kt)

Osat: Kiukua | Muu lukemisto

Kiukua karjalaisien elämäššä

Lämmittäy, šyöttäy ta liäkiččöy ta moneh muuh vielä talošša tarviččou.

Laatijat ovat luoneet aineiston valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Kiukua


Lukemisto

Kiukua karjalaisen elämäššä

tietoa uunista ja havainnollistavia kuvia (PDF)

Kiukuan ošat ta niijen nimitykšet

uunin osat ja havainnollistavia kuvia (PDF)

Leipä še leikin lyöpi, ennen kuin eteh šuapi

tarinoita maanviljelyksestä ja leivästä (PDF)

Harjotukšet

Harjotukšet

erilaisia harjoituksia (PDF)

Muu lukemisto


Ei šana šammaloiju

tietoa akateemikko pertti virtarannasta ja kirjailija jaakko rugojevista (PDF)

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Pereh ta šen rakenne

Aineisto on vapaasti käytettävissä edellyttäen, että aineistoa ei muokata eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Aineiston lähde ja tekijänoikeuksien haltijat on aina mainittava sitä käytettäessä.
Valokuvat ovat peräisin Wikimedia Commons -sivulta ellei toisin mainita.

Opaššušmaterialit © Olga Karlova, Valentina Karakina ja Jevgeni Karakin 2019. Kuvitukset © Ilya Padchin 2019, taitto ja sivujen suunnittelu Toni Saarinen.

Lataa tästä koko paketti PDF-muodossa (12 885 kt)

Osat: Pereh | Sanasto | Muu lukemisto

Ilona käki mečäššä,
pieni lapši pereheššä

Mäkelä Okahviella Vuokkiniemeššä oli ollun šemmoni ämmö, jotta hiän aina puolušti lapšie eikä konšana kieltän, vaikka kuin lapšet ois mellaššettu. Kun hiän joškuš vaipu šiitä mellakašta ta tahto  hil’l’aisutta, ni hiän iče alko oikein hyppie ta reuhata lapšien kešellä. Lapšet ruvettih kaččomah šitä kummua ta šiitä i ašetuttih.

Laatijat ovat luoneet aineiston valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Pereh


Lukemisto

Karjalaisen perehen rakenneh ja šen jäšenet

perheenjäsenten nimistä ja heidän välisistä suhteistaan (PDF)

Šuuri šukukunta, helie heimokunta

havainnollistavia kuvia perheestä ja sananlaskuja (PDF)

Vienalaisien naimaikä

pariutuminen ja avioliitto ennen vanhaan (PDF)

Lapšen ristimini

tietoa lapsen nimeämisestä, kasvatuksesta ja sananlaskuja (PDF)

Leikkilorusie lapšilla

loruja ja lauluja lapsille (PDF)

Sanasto


Leikkikenttä

sanastoa liittyen leikkikenttään ja havainnollistavia kuvia (PDF)

Lapšen vuattiet ja tarpehet

sanastoa liittyen lastenvaatteisiin ja arkeen (PDF)

Muu lukemisto


Tiijätkö mitä Vuokkiniemen kylän ištorijasta? Mimmoni on kylä nykyjäh.

tietoa liittyen vuokkiniemeen (PDF)

 

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Kyly karjalaisien elämäššä

Aineisto on vapaasti käytettävissä edellyttäen, että aineistoa ei muokata eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Aineiston lähde ja tekijänoikeuksien haltijat on aina mainittava sitä käytettäessä.
Valokuvat ovat peräisin Wikimedia Commons -sivulta ellei toisin mainita.

Opaššušmaterialit © Olga Karlova, Valentina Karakina ja Jevgeni Karakin 2019. Kuvitukset © Ilya Padchin 2019, taitto ja sivujen suunnittelu Toni Saarinen.

Lataa tästä koko paketti PDF-muodossa (6 300 kt)

Osat: Kyly | Riähkä

Kyly karjalaisien elämäššä

Näyttäyty kylynisäntä rahvahalla tavallisešti aina kylyššä ta vain šiih aikah, konša heijän käynti šinne oli kielletty. Harvoin kylynisäntä tuli pirttih ta šiitäki näyttäyty rahvahalla vain unissa. On šemmosie uškomukšie, jotta ei hiän ollun pahana kun häneh käyttäyvyttih hyvin, ušottih kieltoja ta kunnivoitettih häntä.

Rahvaš kuvitteli häntä vihasena ukkelina, kumpani oli kiäriytyn vaššan lehtilöih. Toičči tiijettih olovan hänellä perehenki: naisen ta lapšie, vieläi piikoja tiijettih olovan. Kylynisäntä pakasi šamua kieltä, kuin ni talon eläjät ta ymmärti heitä. Kuin muutki starinamaiset olennot ”kylynisäntä” rikeneh muissutti ičeštäh rahvahalla, konša hyö oltih hänen omistamašša paikašša. Toičči hiän pölätteli pešeytyjie kylyššä: koputteli kylyn šeinäh, nakro, ulvo taikka kuoršasi kylyn kiukuan takana. Hiän voi hoikahtua pešeytyjyä ihmistä nimie myöten taikka nakata häneh kivellä.

Laatijat ovat luoneet aineiston valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Kyly


Lukemisto

Karjalaisen kylyn ištorijasta

tarinoita sekä kansanperinnettä liittyen saunaan ja saunomiseen (PDF)

Ritualikylyt

saunominen eri elämänvaiheissa ja juhlissa sekä muu tapakulttuuri (PDF)

Harjotukšet

Kylyyn liittyviä harjoituksia

aiempiin teksteihin perustuvia harjoituksia (PDF)

Riähkä


Lukemisto

Jumala riähätöin, čuari velatoin

tapakulttuuria ja kansanperinnettä liittyen syntiin (PDF)

Harjotukšet

Riähkään liittyviä tehtäviä

erilaisia harjoituksia (PDF)

 

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Vejen vil’l’a. Hauki. Kalaššuš.

Aineisto on vapaasti käytettävissä edellyttäen, että aineistoa ei muokata eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Aineiston lähde ja tekijänoikeuksien haltijat on aina mainittava sitä käytettäessä.
Valokuvat ovat peräisin Wikimedia Commons -sivulta ellei toisin mainita.

Opaššušmaterialit © Olga Karlova, Valentina Karakina ja Jevgeni Karakin 2019. Kuvitukset © Ilya Padchin 2019, taitto ja sivujen suunnittelu Toni Saarinen.

Lataa tästä koko paketti PDF-muodossa (7 830 kt)

Osat: Kalaššuš | Kielioppi | Kyykkä

Hauki ta kalaššuš

Hauki oli ennei pieni ta tyhjänpäiväni kala. Hiän ei ollun tyytyväini ošahaš, šentäh nousi rannalla ta läksi eččimäh rahvahan aitoista ičelläh täyvvennyštä. Yheštä aitašta löyty vanha risti. Šen hiän ašetti piähäš ta šentäh hauvin piäššä onki nyt risti. Toiseštä aitašta löyty harava ta šen terävistä piikkilöistä hauki kyhäsi ičelläh terävät hampahat. Löyty aitoista jyvyäki, mitä kalaparka šoi kyllitellen kašvuakšeh. Kašvo hauki šuurekši kalakši. Oša jyvistä tarttu šen makšah ta šentäh hauvin makša näyttäy olovan turpunehista jyvistä luajittuna. Erähän aitan orrelta šieppasi hauki kirjavan mekon. Ajan kuluttuo mekko muuttu hauvin nahkakši ta šiitä šuaten hauvin puku onki kirjava.

Laatijat ovat luoneet aineiston valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Kalaššuš


Lukemisto

Ei tule elo eččimättä, kala jalan kaštamatta

tarinoita kalastuksesta, kalaruuista ja kaloista sekä muuta kansanperinnettä (PDF)

Onkittamini

tarinoita onkimisesta (PDF)

Veneh karjalaisien elämäššä

tarinoita veneistä (PDF)

Verkko

tarinoita verkkokalastuksesta (PDF)

Ei ole muata haltietointa, eikä vettä vartietointa

tarinoita vetehisestä (PDF)

Harjotukšet

Arvautukset

šano ken min kalan šai (PDF)

Kielioppi


Lukemisto

Konjuktioista

kielioppia liittyen konjuktioihin (PDF)

Karjalaisien henkilönnimet

ristimänimet, tuatonnimet, sukunimet, lisänimet (PDF)

Harjotukšet

”Šanakkahanke myöd’ämän’ijänke doroga l’yhembi…”

erilaisia harjoituksia (PDF)

Kyykkä


Lukemisto

Pualikka käteh, kyykkä kumoh

tietoa kyykästä (PDF)

Harjotukšet

Enšimmäini opaššuštunti

erilaisia kyykkään liittyviä harjoituksia (PDF)

Toini opaššuštunti

erilaisia kyykkään liittyviä harjoituksia (PDF)

Kolmaš opaššuštunti

erilaisia kyykkään liittyviä harjoituksia (PDF)

Nelläš opaššuštunti

erilaisia kyykkään liittyviä harjoituksia (PDF)

Viiješ opaššuštunti

erilaisia kyykkään liittyviä harjoituksia (PDF)

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Seuran vuosikokous siirretään syyskuulle

Ehkä silloin on jo helpompi elää koronan kanssa.

Karjalan Sivistysseuran hallitus on on-line-kokouksessaan 18.3. päättänyt, että koronavirustilanteen ja kokoontumisrajoitusten vuoksi huhtikuun 17. päivälle koolle kutsuttu heimotapaaminen ja vuosikokous siirretään syyskuulle. Alustava aikataulu on 18.–19.9. ja paikka Helsinki. Optimismin vallassa toivomme voivamme tavata toisiamme syksyllä jopa kahden päivän ajan.

Sähköisen kokouksen järjestämistä pohdittiin jälleen, kuten vuosi sitten. Jäsenkuntaamme ajatellen Sivistysseuran hallitus näkee asian niin, että jäsenkokous on yhdistyksen kokous, jossa jäsenten on voitava vaikuttaa. Kokoukseen osallistuvien jäsenyys tulee voida todentaa. Tähän, samoin kuin puheenvuorojen käyttämiseen, ehdotusten tekemiseen, äänestämiseen ja suljettuun äänestämiseen ei ole olemassa helppoja teknisiä ratkaisuja – puhumattakaan siitä olisiko edes kaikilla jäsenillä, jotka haluavat osallistua, siihen teknistä mahdollisuutta (tietokone, mobiililaite, sähköposti, tapa ottaa vastaan osallistumislinkki) ja osaamista.

Oikeusministeriössä on parhaillaan valmisteltavana lakimuutos, joka sallisi yhteisöjen kevätkokousten lykkäämisen pidettäväksi 30.9.2021 mennessä. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan ”kokouksen lykkäämisen ja kevät- ja syyskokousten yhdistämisen lainmukaisuus riippuu kokonaisarvioinnista, joka on yhteisön hallituksen tehtävä. Kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon yhteisön yhtiöjärjestys tai säännöt päätettävistä asioista, osakas- tai jäsenkunnan terveydensuojelutarpeet sekä se, voiko lykkäyksestä aiheutua vahinkoa yhteisölle tai sen osakkeenomistajille tai jäsenille (LaVL 2/2020 vp, s. 4 ja HE 117/2020 vp). Yleensä lykkäys tai kokousten yhdistäminen ei vaikuta päätösten pätevyyteen.”

Seurassa valmistellaan vuoden 2020 toimintakertomusta sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota eri puolilta saatujen ehdotusten pohjalta. Suunnitelmat tarvitaan, jotta seura ja yhteistyökumppanimme voivat toimia. Vuoden 2020 tapaan seura ryhtyy toimeenpanemaan toimintasuunnitelmaa hallituksen vastuulla, varovaisin askelin, tilannetta ja talouden kehittymistä seuraten. Koronavaaraa seurataan jatkuvasti, riskejä hankkeita toteutettaessa ei oteta.

Toimintasuunnitelmaan ei tänä vuonna sisällytetä joukkojen kohtaamisia ja runsasta valmistelua edellyttäviä hankkeita, kuten Vienankarjalan ja kulttuurin kurssi ja Tie Vienaan symposium. Toiveissa on, että ne saadaan taas ohjelmaan vuonna 2022. Nyt keskitytään pöydän ääressä (kuten julkaisut) ja netissä (erilaiset konferenssit ja luentotilaisuudet) tapahtuvaan toimintaan.

Koronan toistaiseksi (lähes) ainoa hyväksi havaittu puoli – digiloikka – on vuoden mittaan otettu ja sen myötä olemme siirtyneet kovin toisenlaiseen maailmaan. Kokoonnumme erilaisilla alustoilla, kuten Zoomissa, Teamsissä, Meetissä, ja hyödynnämme YouTuben suomia mahdollisuuksia levittää tapahtumia suurillekin joukoille.

Helmikuulta lähtien on yhdessä Karjalan Liiton kanssa järjestetty webinaarisarjaa ”Karjalainen sukuni”, joka on saavuttanut suuren suosion. Sarjassa esitetään kuukausittain mielenkiintoisia luentoja Karjalan historiasta ja sukujen tarinoista. Tässä yksi hieno esimerkki digiloikan tuomista mahdollisuuksista.

Kysymyksiä seuran toiminnasta voi lähettää toiminnanjohtajalle ja puheenjohtajalle osoitteisiin toiminnanjohtaja@karjalansivistysseura.fi tai puheenjohtaja@karjalansivistysseura.fi.

Tietoa jaetaan myös seuran Facebook-sivuilla osoitteessa https://www.facebook.com/karjalansivistysseura/. Kannustamme jäseniämme ja toiminnastamme kiinnostuneita tutustumaan ajankohtaiskanavaamme Uutisčuppu – Uudisčuppu, joka löytyy osoitteesta http://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/. Verkkouutiset saa kätevästi sähköpostiinsa tilaamalla sen lehden etusivulta.

Kuva: Ilya Padchin, Petroskoi

Karjalan elukkamuajilma, kontie

Aineisto on vapaasti käytettävissä edellyttäen, että aineistoa ei muokata eikä sitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin. Aineiston lähde ja tekijänoikeuksien haltijat on aina mainittava sitä käytettäessä.
Valokuvat ovat peräisin Wikimedia Commons -sivulta ellei toisin mainita.

Opaššušmaterialit © Olga Karlova, Valentina Karakina ja Jevgeni Karakin 2019. Kuvitukset © Ilya Padchin 2019, taitto ja sivujen suunnittelu Toni Saarinen.

Lataa tästä koko paketti PDF-muodossa (10 712 kt)

Osat: Kotielukat | Eläinstarinoja | Taikastarinoja | Arkielämän starinoja | Muu lukemisto

Kellokakla lehmä kontiešta mukavin

Yksi karjalaini ukko Vartiovuaralta oli kerton tämmösen mukavan jutun. Uškokkua taikka elkyä, ka näin šano olovan ta pakasi täštä ihan kuin tosiasiešta. Kešällä talon lehmät oli illalla tultu kotih rauhattomina. Huomattih isännät šeki, jotta kellokakla lehmä ei tullun toisien lehmien kera. Miehet lähettih heti meččäh šitä eččimäh. Kotvasen ajan piäštä alko kuuluo mečäštä tuttava kellon kalkatuš ta näytti šiltä, jotta še iäni kuulu koko ajan šamalta paikalta. Miehet lähettih kulkomah iäntä kohti ta vähäsen matan piäštä kauhukšeh nähtih ihan čupoista čuutuo.

Vapisija lehmä šeiso pieneššä notkošša heiniköššä ta šen takajalka oli tarttun louhikkoh. Šen viereššä istu kontie ta etukäpälälläh heläytti lehmän kaklašša rippujua kaunisiänistä vaškikelluo. Kun miehet alettih lähetä, kontie pyörähti korpeh. Lehmäššä ei ollun mitänä näkyväistä vikua. Tottaše kontiella ei ollun šuurta verenhimuo, vaikka aikua hänellä oli ollun riittäväšti ruatua vaikka mitä. Šoitonhimo oli täh palah voittan nälän. Monet tovissetah šemmoista, jotta kontie mečäššä pitäy šilmällä kellokašta lehmyä, jotta še tykkyäy šoittuo, varšinki rytmillistä marššie.

Laatijat ovat luoneet aineiston valmistellessaan ja pitäessään Vienankarjalan ja kulttuurin kursseja Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Kotielukat


Lukemisto

Kotielukkojen ruumihinošat

havainnollistavia kuvia (PDF)

Kotikarja on talon juuri

tarinoita eläimistä, pieniä tehtäviä  (PDF)

Pimpuli pampuli paimenpoika

paimenen arki (PDF)

Harjotukšet

Kotielukkatehtävät

aiempaan lukemistoon perustuvat tehtävät (PDF)

Eläinstarinoja


Lukemisto

Kontie

tarinoita karhusta (PDF)

Harjotukšet

Kontie ta tijani, tehtävät 1-3

tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

Härän starina, tehtävät 1-4

tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

Taikastarinoja


Nenä halki – šuolua siämeh, tehtävät 1-4

tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

Vetehini, tehtävät 1-4

tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

Arkielämän starinoja


Ukko emäntänä, tehtävät 1-3

tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

Ville ta papinakan pyhä velli, tehtävät 1-2

tarina sekä siihen liittyviä harjoituksia (PDF)

Muu lukemisto


Runonlaulaja kuittijärven rannoilta

olga pekšujevan artikkeli marija mihejevasta  (PDF)

Marija Mihejevan starinoja kuunnellen

niina oneginan artikkeli marija mihejevasta  (PDF)

Santra Remšujeva innošti starinoilla ta lauluilla

marija spitsinan artikkeli santra remšujevasta  (PDF)

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Vuoden 2021 kohdeavustusten haku on auki 31. tammikuuta asti

Karjalan Sivistysseuran kohdeavustukset ovat haettavissa tammikuun 2021 ajan. Seura myöntää avustuksia toimintasuunnitelmassa määritellyille toiminnan keskeisille alueille, jotka ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta ja kyykkä,

Erityisesti seura tukee karjalan kieltä, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä tutkimuksia, julkaisuja ja muita teoksia sekä kulttuuri- ja muita tapahtumia Suomessa ja Karjalan tasavallassa sekä hankkeita, joissa elvytetään karjalan kieltä, kulttuuria ja perinteitä.

Linkki: http://www.karjalansivistysseura.fi/yhdistys/apurahat-ja-kohdeavustukset/kohdeavustukset/

 

Karjalainen sukuni -webinaarisarja

Karjalan Sivistysseura ja Karjalan Liitto järjestävät webinaarisarjan Karjalainen sukuni. Webinaarit pyritään pitämään kerran kuukaudessa torstaisin kello 18 alkaen ja ne järjestetään Zoom-alustalla. Tarkka ajankohta voi vaihdella esittäjien aikataulujen mukaan. Karjalan Sivistysseura ja Karjalan Liitto tiedottavat osallistumisesta ja ilmoittautumisesta sekä tarkemmista aikatauluista omilla viestintäkanavillaan.

Webinaarisarja alkaa kahdella johdantoluennolla, ennen kuin varsinaiset sukutarinoiden esitykset alkavat. Ensimmäisen luennon pitää 11.2.2021 Karjalan Sivistysseuran varapuheenjohtaja Pekka Vaara aiheenaan Mitä on Karjala? Luennoitsija tarkastelee eri näkökulmista ajatusta, että on monta eri Karjalaa. Historian kulku on muovannut ajatustamme siitä, mitä on Karjala. Kieli, uskonto, kaupankäynti sekä eri suunnista tullet valtiolliset ja poliittiset voimat ovat muokanneet Karjalaa eri aikoina. Tämä on tuottanut nykyisen Karjaloiden moninaisuuden.

Toisen luennon pitää 11.3.2021 Karjalan Sivistysseuran sukututkimustoimikunnan puheenjohtaja Santeri Palviainen. Hänen aiheenaan on Karjalan asutus ja suvut. Esitys keskittyy Karjalan eri osien asutuksen kehittymiseen ja sen merkitykseen sukujen historialle. Eri alueiden historialliset tapahtumat ovat väliin autioittaneet eri seutuja ja väliin levittäneet asutusta uusille alueille luoden suvuille uusia haaroja. Karjalan eri osissa esiintyvät sukunimet ja lisänimet kytkeytyvät läheisesti asutukseen ja sukuihin. Luento tarkastelee tapausesimerkkien kautta Karjalan eri osista kylien asutusta ja pyrkii luomaan synteesiä eri alueiden asutuksen taustasta historiallisen tiedon ja perimätiedon valossa. Monin paikoin perimätieto on kuljettanut mukanaan tietoa suvun lähtösijoista tai ylläpitänyt kertomusta, että suku olisi tullut jostain, yleensä kaukaisesta paikasta. Luennossa pyritään sitomaan tätä perinnettä historiallisten asiakirjojen tarjoamiin tietoihin.

Huhtikuussa alkavat sukujen tarinat. Tarinoilla voi olla monia erilaisia teemoja: suvun vaiheet maailman tapahtumissa, yksilön osallistuminen johonkin kiinnostavaan tapahtumaan tai ympäristön tapahtumien heijastuminen yksilön elämään, yksilön toiminta lähiyhteisössään tai yksilön tarinan asettuminen laajempaan kontekstiin (laukkukauppiaana toimiminen, porsaiden myyminen Pietarissa, neuvostovakoojana toimiminen 1920-luvulla, osallistuminen Salmin kapinaan 1831 ja niin edelleen). Tarinoilla tuodaan yksilön tai suvun toiminta näkyväksi. Suvun jäsenten kronologisen, luettelomaisen toistamisen sijaan tarina keskittyy suvun jäsenten toimijuuteen ja toimintaan sekä tuo sitä usein kaivattua lihaa luiden ympärille. Hyvä sukutarina koostuu hyvin tehdystä taustatyöstä ja kerronnallisista keinoista, joilla taustatyön avulla saadut tiedot elävöitetään kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Karjalaisilla suvuilla on huikeita tarinoita kerrottavanaan – toivottavasti saamme webinaarissa kuulla mahdollisimman monia näistä.

Karjalainen sukuni -webinaarin järjestävät Karjalan Sivistysseura, Karjalan Liitto ja Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto sekä Opintokeskus Sivis.

 

Karjalainen sukuni –webinaarit keväällä 2021

to 11.2.2021 klo 18 Mitä on Karjala?, Pekka Vaara

to 11.3.2021 klo 18 Karjalan asutus ja suvut, Santeri Palviainen

to 8.4.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarinoita, luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

to 6.5.2021 klo 18 Karjalaisen suvun tarinoita, luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin

Webinaarisarja jatkuu syksyllä 2021.

Luentosarja on katsottavissa Zoom-alustalla.

Ilmoittautumiset 8.2.2021 mennessä Karjalan Sivistysseuran toimistoon toimisto@karjalansivistysseura.fi, josta lähetetään Zoom-ohjeet.

Yksi ilmoittautuminen riittää kaikkiin webinaareihin. Ilmoittautua voi myös myöhemminkin, mikäli ei heti webinaarisarjan alkaessa ole sitä tehnyt.

Hyvyä roštuonaikua! Hyviä Raštavua! Hyviä rastavan aigua!

Karjalan Sivistysseura toivottaa kaikille joulurauhaa.

Tänä vuonna koko maailma on tavallaan ollut yhtä, koronapandemia on kurittanut meitä kaikkia yhtälailla. Kun tapaaminen ja matkustaminen eivät ole olleet mahdollisia, olemme joutuneet miettimään uusia tapoja toimia yhdessä.

Avainsana on ollut digitaalisuus. Kun aikaisemmin tapasimme yhteisessä tilaisuudessa, nyt olemme joutuneet tapaamaan virtuaalisesti, Zoomisssa, Teamsissa, Google Meetissä. Olemme niissä pitäneet kokouksia, seminaareja, kuunnelleet luentoja, julkaisset kirjoja.

Olemme nähneet ja kuulleet toisemme, mutta jotakin kohtaamisista on jäänyt puuttumaan. Se aito karjalainen kohtaaminen.

Meidät pakotettiin ottamaan digiloikka. Digitaalisuuden tulemisessa tutuksi on löydettävissä monia hyviä puolia. Matkustamme vähemmän, hiilijalanjälkemme pienenee, meillä on enemmän aikaa itsellemme ja läheisillemme. Voimme nojatuolissa lojuen osallistua erilaisiin tilaisuuksiin, ylittää niin maastoon kuin mieleemme piirretyt rajat. Voimme opiskella vaikkapa karjalaa lähtemättä kotoa minnekään.

Perinteiset Heimopäivämme huhtikuussa jouduttiin koronan vuoksi peruuttamaan. Vasta myöhään syksyllä kokoonnuimme Heimotapaamiseen, jonka merkittävintä antia oli iltapäivän mittainen historiaseminaari. Se liittyy Sivistysseuran ja Petroskoin yliopiston historian laitoksen yhteiseen hankkeeseen On monta eri Karjalaa, jossa maittemme historiaa tehdään tunnetuksi molemmin puolin rajaa. Seminaari striimattiin ja paikan päällä sitä seuranneiden noin 50 hengen lisäksi sitä katsoi lähes 100 henkeä niin Suomessa kuin Venäjällä.

Kun kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset, matkustaminen ja yhteiset tilaisuudet eivät olleet mahdollisia, keskityttiin työhön, jota voi tehdä työpöydän ääressä – tehtiin julkaisuja!

Sielunpaloa ja toimintaa. Karjalan Heimo. 100 vuosikertaa on Toni Saarisen toimittama antologia, joka kokoaa sadannen vuosikerran kunniaksi yhteen kirjoituksia ja kuvia Karjalan Heimon ja sen edeltäjien jokaiselta vuosikymmeneltä. Mukana on uutisia, politiikkaa, historiaa, taidetta ja muistitietoa – sekä mainoksia, ilmoituksia, kansia, pilakuvia ja muita paperille painettuja muuttuvien aikojen havainnollistajia.

Karjalassa tasavallan kansallisarkistossa Jelena Usatševa laati kiinnostavan karjalan pakolaisista kertovan matrikkelin Itä-Karjalan pakolaiset: Tie kotiin. Se kertoo koskettavasti parin sadan pakolaisen tarinan. Julkaisu sisältää kuvia, joita ei ole aikaisemmin julkaistu.

Yhteistyössä Vieljärvellä sijaitsevan Karjalan Kielen Kodin ja kieliaktivisti Natalja Antonovan kanssa julkaistiin opas, jossa neuvotaan kuinka karjalan kieli – tai mikä tahansa vähemmistökieli – voidaan siirtää lapselle. АВČ – Шаг навстречу eli ABC – askel kohti karjalan kieltä on nyt jaossa venäjänkielisenä ja tulossa suomeksi, vienankarjalaksi ja livvinkarjalaksi.

Teos vienankarjalaista kansanpuvuista ilmestyy alkuvuodesta 2021, tavoitteena on julkaista se huhtikuussa seuran Heimopäivillä. Kirja Vienan pakolaisten tai maahanmuuttajien Suomeen mukanaan tuomista puvustoista kertoo yli 20 elämäntarinaa, kuvailee näiden henkilöiden puvustoja ja vaatekappaleita, esittelee ne yksityiskohtaisesti, opastaa ompelemaan. Kirja sisältää vaatteisiin liittyvän sanaston. Teoksessa on myös katsaus vienalaisten ja aunukselaisten naisten pukuihin 1800-luvun lopulla sekä kuvaus Karjalan kansan tuhatvuotisesta historiasta. Julkaisussa on todella monipuolinen kuvitus. Tekijä on käsityönopettaja Maija Vaara.

Suomessa on nyt muutaman vuoden ajan juhlistettu karjalan kielen päivää 27. marraskuuta. Tänä vuonna Karjalan Sivistysseuran ja Itä-Suomen yliopiston väki sekä joukko kielentutkijoita ja -aktivisteja ideoi ja toteutti kokonaisen karjalan kielen viikon teemalla Karjalan kieli eläy. Kutsuimme ihmisiä kirjoittamaan suhteestaan karjalan kieleen ja karjalan kielestä elämässään. Saimme lähes 50 kirjoitusta, jotka julkaistiin Facebookissa Karjalan kieli eläy -sivustolla sekä ajankohtaiskanavallamme Uutisčuppu – Uudisčuppu. Facebookissa olevia kirjoituksia on nyt luettu yli 34 000 kertaa!

Karjalan kieli eläy!

Karjalan Sivistysseuran hallitus ja toimiston väki kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivottaa oikein hyvää uutta vuotta!

Eeva-Kaisa Linna, puheenjohtaja
Pekka Vaara, varapuheenjohtaja
Eila Stepanova, toiminnanjohtaja
Tuulikki Halla
Kari Homanen
Outi Homanen
Kari Kontu
Terttu Louhikoski-Alasuutari
Santeri Palviainen
Kai Peksujeff
Senni Timonen

Sivistysseuran joulukauppa on avoinna 18.12. saakka

Vuodesta toiseen kirjat ovat joulun suosituimmat lahjat. Karjalan Sivistysseuran kaupasta löytyy kiinnostavia julkaisuja Karjalan historiasta ja kulttuurista. Kaupassamme on myös karjalankielistä kirjallisuutta.

Joulukauppamme on avoinna 18.12. saakka. Kotimaan paketit on tilattava viimeistään 17.12. klo 12., jotta ne ehtisivät perille ennen joulua.

Mikäli haluat noutaa kirjaostokset toimistolta, tee tilaus etukäteen joko soittamalla 050 5055 531 tai sähköpostilla toimisto@karjalansivistysseura.fi. Mikäli noudat kaupan kautta tehdyn tilauksen toimistolta, merkitse siitä tieto verkkolomakkeella olevaan lisätiedot -kohtaan (tilauksen kommentit).

Tutustu liitteessä oleviin kirjauutuuksiin ja joulutarjouksiin. Lisää julkaisuja löytyy kaupasta.

Hyvää joulun odotusta. Olemme joululomalla 21.–27.12.

Torjumme taas koronaa

”Koronaviruksen leviämisen rajoittaminen edelleen on kaikkien suomalaisten vastuulla”

Me rajoitamme viruksen leviämistä sulkemalla Karjalan Sivistysseuran toimiston toistaiseksi. Meille voi edelleen lähettää sähköpostia osoitteeseen toimisto@karjalansivistysseura.fi tai soittaa numeroon 050 5055 531 maanantaista torstaihin klo 9-15.

Pyrimme palvelemaan kuten ennenkin, mutta niin, että kohtaamme mahdollisimman vähän.

Joululahjakirjoja myymme mielellään siten, että teette tilauksen joko puhelimella, sähköpostilla tai kauppamme kautta. Mikäli haluatte hakea ostoksenne toimistolta, pyydämme teitä varaamaan kirjat etukäteen. Maksun voi suorittaa paikan päällä pankkikortilla tai laskulla.

Huomatkaa myös, että toimisto on suljettu jouluviikon eli 21.-24.12.

Kuva: Ilya Padchin, Petroskoi