Yhissyš

Šivissyššeuran strategisen toiminnan alovehet ollah kieli ta kulttuuri, istorija ta perinneh, julkaisutoiminta šekä kyykkä.

Karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämisen ta eistämisen alalla on eletty ta toimittu viimesie aikoja. Unescon mukah karjalan kieli on jo uhanalani. Nyt tarvitah luajempua šuhtautumistapua ta uušie näkökulmie. Karjalankieliset alakulttuurit on yleissytty ta karjalankielini populaarimusiikki, teatteri, kirjallisuuš ta sosiaalisen median ryhmät on tovissettu, jotta karjala šopiu yhtä hyvin kaupunkih.

Kielien šäilymisen ta kehittämisen kannalta ratkaisovašša ašemašša ollah opaštajat ta ne menetelmät, kumpasie käyttämällä kielen taitoja šiirretäh nuoremmilla. Šivissyššeura panoštau erityisešti opaštajien koulutukšeh, uušien menetelmien ta modernin opetuštehnologijan käyttöhoton eistämiseh, oppimateriaalien kehittämiseh ta julkaisomiseh šekä kielikurššiloih. Kuin kielen šamoin ni kulttuurin šäilyttämisen kannalta tärkeimpänä on huolehtie šiitä, jotta kieli- ta runouartehet šäilyttäis ta šiirryttäis šukupolvilta toisilla. Šeura toimiu aktiivisešti kulttuurisen vuoropakinan vahvistamisekši šekä eistäy kulttuurivaihtuo.

Šeura näköy karjalaisuuvven popularisoimisen tärkienä keinona luuvva kieltä ta kulttuurie, kumpasella on käyttyö arkielämäššä ta kumpani pakauttelou nuorie.

Istorijan ta perintehen tallentamini on Šivissyššeuran vakiintunutta toimintua. Šeura ottau vaštah istorijallista ainehistuo ta huolehtiu šen asienmukasešta arhivoinnista tai museoimisešta. Šeura auttau eistyä šukututkimušta šuattaen šukujah tutkinuot šeuran jäšenet yhteyteh toini toisen kera ta tarjoen šukututkijien tarviččomien istorijallisien ainehistojen (esim. kirikiönkirjat ta muut dokumentit Karjalašša ta Šuomešša) käyttyö.

Šeura eistäy šamoin karjalaisuutta ta karjalaisien istorijua koškovua tutkimušta, kuin omalla tutkimuš- tai julkaisutoiminnalla šamoin jakuamalla avuššukšie.
Julkaisutoiminta on šeuran vahvuuš, ennein kaikkie oman Karjalan Heimo -lehen julkaisomini. Omaleimaisešša julkaisušarjašša šekä verkkojulkaisuina šeura julkaisou harvinaista, Karjalah ta karjalaisuuteh liittyvyä kirjallisuutta.

Šivissyššeura anto uuvven elämän kyykkä-pelillä viime šotien jälkeh kun peluamini alotettih Helsinkin Šeurašuarešša 1951. Oman pelitoiminnan ta yhteisöillä, kouluilla ta yritykšillä šuunnattujen pelitapahtumien rinnalla šeura näköy kyykän merkittävänä yhteistoiminnan muotona rajantakasien karjalaisien kera.