Kirjutetut kielimuuvvot

Karjalan autonomisešša sosialistisešša neuvoštotašavallašša 1930-luvulla oli vähän aikua käytöššä Karjalan kielen eri murtehih pohjautuva kirillisilla kirjaimilla kirjutettu kirjakieli ta Tverin alovehella latinalaisilla kirjaimilla kirjutettu kirjakieli. Nykyni kirjutetun kielen kehittämini alko 1980-luvun loppupuolella. Karjalan tašavallašša on kehitetty kirjutettuo livvinkarjalua ta vienankarjalua. Šamoin tverinkarjalaiset on kehitetty 1980-luvun lopulta lähtien omua kirjutettuo kieltäh. Šuomenki karjalankieliset on viime vuosikymmeninä julkaistu kirjallisutta livvinkarjalakši, nš. varšinaiskarjalakši ta vienankarjalakši. Lyydinkieliset šamoin kehitetäh omua kieltäh. Vaikka toiveh yhtehiseštä kirjakieleštä on rikeneh nouššun pakinakši, ei šen luatimini ole vielä toteutun. Lyydin pohjaltaki kehitetäh kirjutettuo kielimuotuo.

Kirjutettu vienankarjala pohjautuu vienankarjalan murtehih ta livvinkarjala aunukšenkarjalan murtehih. Šuvikarjalan murtehien pohjalta kirjutettuo kieltä on kehitetty toistasekši tverinkarjalaismurtehista, kuitenki vireillä on šamoin niih šuvikarjalaisih rajakarjalaismurtehih pohjautuva kirjutettu kielimuoto, kumpaista oša Šuomen karjalankielisistä on alkan kuččuo varšinaiskarjalakši. (Huomua, jotta nimellä varšinaiskarjala on eri merkityš paissešša karjalan kielen murtehista.)