Tietolähteet Suomessa

Arkistot

Sukututkijan tärkeimmät lähteet ovat Kansallis- ja maakunta-arkistoissa sijaitsevat ortodoksiset kirkonarkistot. Kiinnostavia lähteitä ovat myös Valtion Pakolaisavustuskeskuksen arkisto sekä rajan läheisyydessä sijaitsevien alueiden käräjäpöytäkirjat. Mielenkiintoista aineistoa löytyy myös Museoviraston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista.

Pidemmälle ehtineelle sukututkijalle myös Kansallisarkistossa sijaitseva Karjalan kansannousun arkisto voi olla antoisa. Sen tutkimiseen tarvitaan valtionarkistonhoitajan lupa, jonka voi hakea Astia-palvelusta samalla, kun tekee aineistotilauksen. Kansannousun arkisto on järjestelemätön, ja osa asiakirjoista on venäjänkielisiä. Jotta aineistosta saa jotain selville, on oltava jo erittäin hyvät tiedot tutkittavista henkilöistä. Etukäteen kannattaa tutustua esimerkiksi seuraavaan teokseen:

  • Vahtola, Jouko: Suomi suureksi – Viena vapaaksi. Valkoisen Suomen pyrkimykset Itä-Karjalan valtaamiseksi vuonna 1918. Studia historica septentrionalia 17. Rovaniemi, Oulu. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1988.

Arkistolaitoksella on verkkopalveluja, joiden kautta on kätevä selvittää arkistoissa olevia asiakirjoja sekä tilata niitä arkistoissa tutkittavaksi:

  • Vakka-arkistotietokanta sisältää (ortodoksisten) kirkonarkistojen arkistoluettelot. Arkistoa voi hakea siellä esimerkiksi nimen perusteella. www.narc.fi/vakka
  • Astia-palvelun avulla voi muun muassa tehdä hakuja arkistolaitoksessa säilytettäviin aineistoihin ja tilata niitä tutkijasaleihin. astia.narc.fi

Valtion Pakolaisavustuskeskuksen arkiston asiakirjat löytyvät Astia-palvelusta hakusanalla ”Karjalan pakolaisten kirkollisten asiain hoitaja”. Arkisto käsittää muun muassa seuraavia asiakirjoja:

  • Vienan Karjalan pakolaisten pää- ja rippikirjoja 1916–1955
  • Muuttaneiden luetteloita 1937–1955
  • Metrikkakirjat 1918–1942
  • Avioliittoasiakirjoja 1908–1922
  • Henkilötietolomakkeita 1929–1952

Osaan näistä asiakirjoista kannattaa suhtautua varauksella, sillä ne perustuvat Karjalan pakolaisten itsensä antamiin tietoihin. Ajan levottomuuksien vuoksi kaikkea ei ehkä kerrottu viranomaisille.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on useiden, Vienan ja Aunuksen Karjalassa liikkuneiden runonkerääjien kuten A.A. Boreniuksen ja D. E. D. Europaeuksen kokoelmia. Kansanperinnettä tutkineen Väinö Kaukosen arkistoista löytyy muistitietoa vienalaisten runonlaulajien sukulaisuussuhteista.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosivuilta löytyy enemmän tietoa osoiteesta
www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut.

KSS:n kirjastossa on kopiot Maiju Keynään ym. vuosina 1939 ja 1952–53 tekemien laukkukauppiassukujen haastattelun vastauksista. Aineistoa voi käydä tutkimassa ja kopioimassa KSS:n kirjastossa.
Museoviraston kansatieteellisessä arkistossa on Maiju Keynään vuonna 1959 tekemän Laukkukauppias-kyselyn tulokset, kaikkiaan 786 vastaajalta yhteensä 10 544 liuskaa. Laukkukauppiaskyselyn aineisto on hyvin laaja. Vastauskorteissa on paljon myös henkilöitä koskevaa tietoa, joka ei näy Naakka-Korhosen teoksessa. Vastauksia voi käydä tutkimassa Museovirastossa. Käynnistä on hyvä sopia etukäteen.

Laukkukauppiasukujen haastattelut ja kyselyn vastaukset ovat olleet Mervi Naakka-Korhosen lähdeaineistona teokseen Halpa hinta – Pitkä mitta.

Irja Rämän tutkimukset

FM Irja Rämä on juuriltaan karjalainen tutkija, joka on vuosikymmenien ajan tutkinut perusteellisesti vienalaisia sukuja ja Vienan Karjalan historiaa, erityisesti Uhtuan ja lähikylien karjalaisia sukuja. Tutkimusten tuloksia on julkaistu muun muassa Karjalan Heimo -lehdessä vuosina 1993 – 2006.

Irja Rämä on vuonna 2013 luovuttanut laajan tutkimusaineistonsa Karjalan Sivistysseuran säilytettäväksi. Rämän aineistoissa on mainintoja lähes kolmestasadasta suvusta. Aineistoja ei ole toimitettu, mutta lukuisien sukujen aineistoja on Sivistysseurassa tarkistettu jonkin verran vuonna 2014.

Rämän aineisto on kokonaisuudessaan tutkijoiden käytettävissä seuran arkistossa. Tutkittavaa sukua koskevaa tietoa voi löytyä myös muita sukuja koskevista tiedostoista tai niiden paperitulosteisiin tehdyistä merkinnöistä. Sukututkijan kannattaa siis perehtyä myös näihin muihin tiedostoihin.

Irja Rämän koostamat sukukohtaiset tiedostot julkaistaan SAMPO-tietokannassa pdf-tiedostoina. Niitä myös julkaistaan KSS:n toimesta suvuittain Book-on-Demand -periaatteella. Pyynnöt osoitetaan sähköpostitse osoitteeseen pekka.vaara(at)hotmail.com.

Karjalan Heimo -lehden artikkelit

Karjalan Heimo -lehdessä on julkaistu eri tutkijoiden tekemiä sukututkimuksia. Myös monissa muissa artikkeleissa on sukututkijaa kiinnostavaa tietoa. Henkilöitä, sukuja ja kyliä koskevat artikkelit on digitoitu, ja ne löytyvät Karjalan Sivistysseuran SAMPO-tietokannasta.

Sukunimenmuutosasiakirjat

Vienalaiset muuttivat usein sukunimensä Suomeen tultuaan. Nimenmuutoksia löytyy muun muassa Heikki Tarman toimittamasta julkaisusta Karjalan Vartia. Julkaisun näköispainos on saatavana Karjalan Sivistysseurasta. Julkaisuun on kerätty kaikki vuosina 1919–1921 ilmestyneet Karjalan Vartia -lehdet.

Suomen Sukututkimusseuran jäsenillä on pääsy mittavaan nimenmuutostietokantaan, johon on talletettu runsaasti myös vienalaisia nimenmuutoksia. SSS:n kotisivuilla on myös hautakivitietokanta, josta voi saada lisätietoa tutkittavista henkilöistä.

Julkaisut

Vienan Karjalasta ja vienalaisista suvuista on olemassa paljon kirjallisuutta; tässä muutamia niistä

Asiakirjoja Karjalan historiasta 1500- ja 1600-luvulla. Joensuun Yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, Joensuu, Petroskoi 1987. Julkaisu on osittain suomeksi, osittain venäjäksi. Se käsittää erilaisia maakirjoja, maanomistajien luetteloita, Lapin pogostojen vero- ja valvontakirjoja jne.

  • Ervasti A.W.: Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879
  • Härkönen Iivo, toim.: Karjalan kirja
  • Inha I.K.: Kalevalan laulumailta
  • Kuzmin, Denis: Vienan Karjalan asutushistoria nimistön valossa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2014.
  • Naakka-Korhonen, Mervi ja Keynäs, Maiju: Halpa hinta – pitkä mitta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988.
  • Paajaste, Kai (toim.): Tupenkolahuttajien mailla. Vuokkiniemi esihistoriasta toiseen maailmansotaan. Vuokkiniemi-seura, 2006.
  • Pöllä, Matti: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995.
  • Pöllä, Matti: Vienankarjalainen perhelaitos 1600–1900 –luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001.
  • Sparre Louis: Kalevalan kansaa katsomassa
  • Tarma, Heikki (toim.): Aunuksen Repola. Repola-seura, Joensuu 2001.
  • Vahtola, Jouko: Suomi suureksi – Viena vapaaksi. Valkoisen Suomen pyrkimykset Itä-Karjalan valtaamiseksi vuonna 1918. Studia historica septentrionalia 17. Rovaniemi, Oulu. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1988.
  • Virtaranta, Pertti: Polku sammui. Kirjayhtymä, Helsinki 1972.
  • Virtaranta, Pertti: Vienan kyliä kiertämässä. Kirjayhtymä, Helsinki 1978.

    Muut lähteet

    Hiski- ja Katiha- -tietokannat

    Hiski ja Katiha ovat erinomaisia hakutietokantoja. Hiskiin on tallennettu useiden eri seurakuntien syntyneitä, vihittyjä, kuolleita, muuttaneita jne. Tietokannasta löytyy jonkin verran tietoa myös vienalaisista, jotka ovat varhaisessa vaiheessa asettuneet Suomeen. Katiha on Karjala-tietokantasäätiön kehittämä ja tallentama tietokanta, josta löytää tietoa muun muassa Petsamon alueella asuneista karjalaisista.

    Hiski-tietokanta http://hiski.genealogia.fi/historia/
    Katiha-tietokanta http://www.karjalatk.fi/katiha/index.php

    Internet

    Internetissä on useita aiheeseen liittyviä verkkosivustoja. Esimerkkejä:

Facebook

Facebookissa toimii Vienan Karjalassa ovat juureni -ryhmä. Sivulla käydään keskustelua vienalaisista juurista sekä vaihdetaan tietoja. Sivulle voivat liittyä henkilöt, joilla on vienalaiset juuret. https://www.facebook.com/groups/218935938142725/

Kartat

Karttojen avulla voi paikallistaa tutkimiensa henkilöiden koti- ja asuinpaikkoja sekä myös tunnistaa pieniä kyliä, jotka ehkä ajan saatossa ovat hävinneet. Kulkureittien hahmottamiseen kartat ovat myös oivallinen apuväline. Hyviä karttoja löytyy Vienan Karjalaa käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta sekä internetistä. Myös arkistoissa ja Karjalan Sivistysseuran kokoelmissa on karttoja.

Vanhat sanomalehdet

Verkossa on digitoituna vanhoja sanomalehtiä, joista löytyy paljon artikkeleita vienalaisista kauppiaista. Sanoma- ja aikakausilehdet vuoteen 1910 asti sijaitsevat Historiallisessa sanomalehtikirjastossa, jossa voi tehdä sana- ja nimihakuja. http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelmat/historiallinensanomalehtikirjasto17711890.html

DNA-tutkimukset

DNA-testaus on erinomainen keino selvittää eri sukujen yhteyttä toisiinsa. Jokaisella elollisella olennolla on olemassa genomi eli perimä. Ihmisen DNA sisältää perinnöllistä informaatiota. Kun ihminen lisääntyy, tämä tieto välittyy lapselle ja hänestä eteenpäin. Puolet perimästä tulee isältä, puolet äidiltä. Y-DNA (isälinjainen dna) siirtyy lähes muuttumattomana isältä pojalle.

DNA-sukututkimuksessa tutkitaan henkilön DNA-näytettä, joka otetaan itse posken sisäpinnasta näytepuikkoon. Tutkimus on kenen tahansa teetettävissä eivätkä tutkimuksen kustannukset ole kovin korkeat..

DNA-sukututkimus antaa vastauksia periaatteessa tutkittavan henkilön esihistoriasta sekä löytää geenisukulaisia, kun eri DNA-näytteitä verrataan keskenään tutkimuslaitoksen tietokannassa.

Vienalaisten geenitutkimuksen projektilla on nettisivut https://www.familytreedna.com/groups/white-sea-karelian-families/about/background