Sukututkimuksen aloittaminen

Sukututkimus on antoisa harrastus, joka vie nopeasti mukanaan. Omaa sukuaan tutkimalla historia muuttuu uudella tavalla kiinnostavaksi ja läheiseksi. Tutustuminen muihin sukututkijoihin on innostavaa, ja myös hyödyllistä oman tutkimuksen ja osaamisen kannalta.

Sukututkimus on nimensä mukaisesti tutkimusta, jossa alkuperäislähteillä on merkittävä asema. Sukututkijan on hyvä erottaa arkistolähteet ja muistitieto. Voi ajatella, että arkistolähteet muodostavat tutkimuksen kivijalan, jota muistitiedolla – henkilöihin liittyvillä tarinoilla ja muistoilla – voi rikastaa. Suvun vanhimmat ovat hyviä haastattelukohteita, mutta muistitietoon kannattaa aina suhtautua varauksella. Ihmiset kokevat ja muistavat asioita vaihtelevasti. Kaikki kirjoitettu tietokaan ei ole virheetöntä.

Aloittelevan sukututkijan kannattaa heti alussa valita tutkittava linja tai sukuhaara, ja ryhtyä sitten määrätietoisesti keräämään aineistoa. Seuraavaksi on hyvä jutella sukulaisten kanssa ja kartoittaa, onko suvusta jo tehty tutkimusta.

Tutkimus aloitetaan selvittämällä, miltä paikkakunnalta tutkimuksen kohteena olevat henkilöt olivat kotoisin ja mikä oli heidän syntymäaikansa. On myös hyvä selvittää, olivatko tutkittavat henkilöt ortodokseja vai liittyivätkö he Suomeen muutettuaan mahdollisesti luterilaiseen tai johonkin muuhun seurakuntaan tai siviilirekisteriin.

Suomessa asuneen henkilön kohdalla virkatodistuksen voi tilata sähköpostilla mistä tahansa maistraatista tai maistraatin palveluyksiköstä. Ote väestötietojärjestelmästä pyydetään sukututkimusta varten. Tilaukseen liitetään rekisteriseloste tai selvitys sukulaisuussuhteesta erityisesti silloin, kun tietoja kerätään muualta kuin henkilöiltä itseltään. Rekisteriseloste kannattaa liittää tietopyynnön oheen tilattaessa tietoja kirkkoherranvirastoista ja maistraateista. Rekisteriselosteen laatiminen on välttämätöntä, jos sukututkimusrekisterin tietoja saatetaan jollakin tavoin julkisiksi mukaan lukien henkilöiden ja yhdistysten verkkosivustot ja verkkopohjaiset sukututkimusrekisteripalvelut.

Maistraattien osoitteet löytyvät verkkosivulta: http://www.maistraatti.fi

Myös siviilirekisterissä olleiden tiedot vuodesta 1923 aina 1.1.1971 asti tilataan maistraatista.

Vähemmistökirkkoihin kuuluneiden virkatodistukset tilataan Helsingin maistraatista. Tämä koskee vähemmistökirkkoihin ennen 1.1.1971 liittyneitä. Sen jälkeen jäsenet on merkitty kotikuntansa väestörekisteriin eli nykyiseen väestötietojärjestelmään.

Luovutetun alueen siviilirekistereihin kuuluneiden henkilöiden virkatodistukset tilataan Mikkelin maakunta-arkistosta.

Maistraattien lisäksi tiedot on mahdollista saada myös siitä seurakunnasta, jossa tutkittava henkilö on ollut kirjoilla. Sekä maistraattiin että seurakuntaan tehtävät tietopyynnöt ovat maksullisia.

Sukututkijan muistettavaa

  • Sukututkimuksen käytännesäännöt on syytä tuntea. Suomen Sukututkimusseura on laatinut kattavat ohjeet, joissa neuvotaan henkilötietojen keräämiseen, tallentamiseen ja julkaisemiseen liittyvät eettiset ja hyvät käytännöt. Käytännesäännöt kokonaisuudessaan.
  • Lähdekriittisyyttä ei pidä unohtaa. Yksityiset henkilöt ja sukuseurat ovat tehneet sukututkimuksia pitkään, ja niitä on julkaistu niin painettuina kuin verkkoversioinakin. Jos omissa tutkimuksissa hyödyntää valmiita sukututkimuksia, on tieto pyrittävä tarkistamaan alkuperäisistä lähteistä (metrikkakirjat, rippikirjat, valvontakirjat jne.). Hiski- ja Katiha-tietokannat, sukukirjat ja pilvipalvelut ovat kaikki toissijaisia lähteitä.
  • Sukututkimusohjelman hankkiminen tietokoneelle. Kertynyt tieto lähdeviitteineen on helppo tallentaa järjestelmällisesti ohjelmaan. Lähdeviitteillä sukututkija osoittaa, mistä alkuperäislähteistä tiedot on hankittu. Viitteiden avulla on itse myöhemmin kätevä tarkistaa tietoja. Viitteet ovat tärkeitä myös muille sukututkijoille. Maksuttomia ohjelmia ovat internetistä ladattavat:
  • Tarvittavat luvat. Jos sukututkija tekee verkossa sukupuun pilvipalveluun, hän luovuttaa henkilötietoja taholle, jonka harjoittamaa tietojenkäsittelyä ei voi mitenkään itse kontrolloida. Jokaiselta elävältä henkilöltä, jota koskevaa tietoa pilvipalveluun tallennetaan, on pyydettävä siihen lupa, mielellään kirjallisena.
  • Rekisteriseloste. Jos tietokantaan tallennetaan eläviä henkilöitä, on laadittava rekisteriseloste omille kotisivuille tai vähintäänkin pöytälaatikkoon. Rekisteriseloste tarvitaan myös tilattaessa tietoja maistraatista tai seurakunnasta. Rekisteriselostemalli löytyy esimerkiksi Suomen Sukututkimusseuran sivuilta: http://www.genealogia.fi/rekisteriselostemalli

Kansallisarkiston internet-sivuilla on erityinen opastussivusto sukututkijoita varten: http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille