Sebran roinda

Suomessa 1890-luvulla alganut karelienizma da Suomeh tulluzien karjalazien kodirandakaibavo andoi idäkarjalazilla uutta vägie omien eloksien da vallissustazon kohendamizeh nähen.

Vuodena 1906 vienalazet kupčat da heijän suomelazet tugijat perussettih Wienan Karjalazien Liiton, kumbazen piämiäräksi azetettih Vienan hengehizien da ainehellizien ololoin kohendamine. Liitto sai uuven nimen – Karjalan Vallissussebra – vuodena 1917.

Sadavuodizen historien aijasta piäličči sebra on ruadan idäkarjalazen kulttuuran, kielen da perinnän hyväksi Suomessa da Veniähen čuralla.

jasenet

Wienan Karjalazien Liiton da Karjalan Vallissussebran piämiehet

Wienan Karjalazien Liiton da Karjalan Vallissussebran piämiehet ollah oldu moničči virrassa äijät vuuvet:

Torgumuasteri Aleksei Mitro (1906–1936)
Torgumuasteri Ville Mattinen (1936–1953)
Varasudd’a Aleksi Lahelma (1953–1961)
Ruadienohjuaja Boris Karppela (1961–1983)
Bankanohjuaja Jorma Puustinen (1983–1991)
Diplomainziniera Pentti Keynäs (1991–2001)
Piäinziniera Ritva Kivi (2001–2009)
Ruadienohjuaja Kari Kemppinen (2009–2011)
Spezielista Eeva-Kaisa Linna (2012–)

Sebran piämiehien da halliččuksen šlenoin fotot.