Sebra vuozien aloh

Sebran roindahistorie on hyvä kaččuo Karjalan historien mukkiloin kauten.

1879

Oululane aviezamies August Wilhelm Ervasti matkai Vienan Karjalah kezällä 1879. Tämä matka oli tärgie karjalazen heimoidien roinnan puolesta. Hiän luadi siidä kniigan Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa (Muisselmot Veniähen Karjalan matkasta). Tämä kniiga viritti vienalazet da Vienasta Suomeh siirdynyöt kupčat, mugah lugien uhtuolane Paavo Afanasjeff (jällembänä Paavo Ahava), smiettimäh tuandujan da venäläistyjän kodirannan ololoin kohendamista.

Programma vienalazien eloksien kohendamizeh nähen piirdyi hill’akkazeh 1890-luvulla. Enzimäzen sordoaijan jälgeh vuodena 1905 Suomessa Karjalan aktivistatgi voidih suaha oman yhissyksen.

1906

Uhtuolla piettyjen rahvahankerahmoloin jälgeh talvella 1905–1906 Suomessagi algoi vienalazien kerahmoruanda. Wienan Karjalazien Liiton perussuksen valmistaja kogovus piettih Vuazassa 25.4.1906, a iče kogovus Tamberella 3.–4.8.1906. Sebran siändölöin enzimäne pygälä ozutti yhissyksen piämiäräksi Vienan karjalazien hengehizien da ainehellizien ololoin kohendamizen.

Siändölöin mugah toimijen sebra perusti suomenkielehizie kierdo- da rahvahanškolie dai rahvahanbiblietiekkoi, painoi sanoma-aviezua, myyvitti Karjalan ainehillista bohattumista: muanruandua, žiivattoinpiendiä da muga ielleh. Sebran Karjalaisten pakinoita (Karjalazien paginoi)aviezan ozutusnoumera tuli valmeheksi jo Tamberen kerahmoh. Ozutusnoumera pani aviezan piämiäräksi karjalazuon nossattamizen da lujendamizen Karjalan rahvahan kessen.

1907

Sebran varoilla luajittih bukvari Pieni Alku-opastaja Vienan karjalaisille (Pieni alguopastaja Vienan karjalazilla). Sebra tugi kolmen vienalazen nuoren opassundua kierdoškolan opastajiksi Sordavalan seminuarassa. Enzimäzet kierdoškolat avattih Vuokkiniemessä jo sygyzyllä 1906 da erähissä uhtuolazissa kylissä kevättalvella 1907.

Biblietiekkoi da luvendaperttilöi perussettih Uhtuon, Vuokkiniemen, Kiestingin, Pistojärven da Jyskyjärven kylih. Niillä lahjottih literatuurua  Suomesta dai tilattih äijie sanoma- da kuva-aviezoloi. Uhtuon laihinabiblietiekassa oli piäličči  1000 kniigua. Pokrovankuussa 1907 sebra piätti maksua poštanajannan Suomussalmelda Vuokkiniemeh kerran kuussa.

Wienan Karjalazien Liiton enzimäne kezäpruaznikka piettih Kajuanissa iivanankuussa 1907. Uhtuollagi piettih karjalazien kezäpruaznikat. Vienan pahoin tieololoin parandamizeksi allotettih luadie Kivijärvi–Aijonlahen doroga piämiäränä jatkua sidä Suomeh suaten. Veniähellä lujendun konzervatiivine valda da rahvahankielizih vallissusliikkehih varaten kaččonuot pravosluavazet papit vassattih jo 1907 liiton toimindua.

Karjalaisia pakinoita – avieza ei suanun virrallista painandalubua. Yhissyksellä luajitut školat da luvendatilat kiellettih sygyzyllä 1907 da opastajie arestuittih. Doroganruanda kessussettih herraliston kässystä.

1909–1911

Toizena sordoaigana herralisto ahisteli liiton toimindua, kumbane puoleni hill’akkazeh vuodeh 1911 suaten. Vuuven 1907 jälgeh ruajetta voidih jatkua enimyökseh Suomen suuriruohtinakunnan puolella. Siidä tugiettih vienalazien nuorien opassundua suomelazissa seminuaroissa kierdoškolan opastajaksi da aviezua voidih painua Karjalan Kävijä -nimellä vuuven 1909 loppuh suaten.

Tärgienä kulttuuraruadiena oli Karjalan Kirjan valmissus. Tämän tevoksen toimitti Liiton sekretari kirjuttaja Iivo Härkönen. Kniigassa on lässä 150 kirjutusta Vienan, Aunuksen, Tverin da Nougorodan karjalazuosta, Ingeristä da Vepsästä.

Vielä vuodena 1911 Wienan Karjalazien Liitto pidi vuozikogovuksen da valličči piälissön, ka ennen vuotta 1917 liitolla ei ollun nägyjiä toimindua. Liiton piämiehenä oli uhtuolane Aleksei Mitro (Mitrofanoff), kumbane ruadoi Jyväskylässä puodiniekkana vuozina 1906–1917.

1917

Veniähen revol’uččie vuodena 1917 puuttui karjalazillagi nossattua heimomielehistä toimindua. Kohta muarienkuun revol’uččien jälgeh Wienan Karjalazien Liiton endizet aktivistat ruvettih virittämäh sebran ruajetta. Lönnrotan roindapäivänä 9.4.1917 Liitto kerävyi Tamberella allottamah toimindua uuvessah. Yhissyksen nimi muutettih Karjalan Vallissussebraksi (suomenkieline lyhennys KSS) da sen toiminnan aloveheksi miäritettih Viena, Aunus da puutuksien mugah muutgi ”ammozet karjalazen heimon eländäkohat”. Siändölöin mugah toiminnan keskikohaksi vallittih hengehizen da ainehellizen kulttuuran eistämine. Jo talvella vuozina 1917–1918 Vienan kylissä pandih allulla 13 rahvahankielistä školua da toistakymmendä kyläbiblietiekkua. Vuuven 1917 valdivollizissa mukkiloissa sebralla jiävivyttih politiekkahizet piämiärätgi.

Piämiäräksi otettih, jotta Karjalagi oppis suaha oman iččenäzyön kuin toizet Veniähen pienet rahvahat. Ill’ankuussa 1917 sebra organizuičči Uhtuolla kezä- da heimopruazniekat, kumbazih suittui 9000 karjalaista. Näissä pruazniekoissa ruvettih kannattamah sebran piämiäriä autonomizesta Idä-Karjalasta.

Politiekkahine nossatus eistyi ruttoh ässen, kun bolševikat otettih vallan Veniähellä  Pokrovankuun revol’uččiessa da Suomi tunnustui iččenäzeksi 6.12.1917. Bolševikkoin idiet tuldih Karjalah čuarin armiessa sluužijoin saldattoin keralla.

1918

Vuuven 1918 algukuina Karjalassa lujah kiisseldih politiekkahizista da rahvahallizista dieloista. Iččenäzen Idä-Karjalan idie sai kannatusta muga kuin liittymine Suomeh. Kevättalvella 1918, konza Suomen mualaisvoina vielä jatkui, työnnettih volontteroin joukkoloi Vienah sen liittämizeksi Suomeh. Rebol’assa da Porarvessa piettih kunda­kogovuksie samah varoin.

Miikkulankuussa 1918 KSS:n piälistö enzimäistä kerdua sanoi omat mielet Karjalan valdivollizeh tilah nähen. Piälistö puuttui kannattamah liitosta Suomeh, min se dogadi karjalazien suuremman vuitin tahoksi. KSS:n yhtehine kerahmo da kezäpruazniekat piettih ill’ankuussa 1918 Uhtuolla. Sih aigah Uhut oli suomelazien joukkoloin vallassa. Niidä juohatti polkkaniekka Malmi. Sebran kerahmo piätti kannattua Idä-Karjalan liittymistä Suomeh da sidä koskija taričus työnnettih Suomen halličuksella.

Vuuven 1918 lopussa olot kiännyttih Idä-Karjalan iččenäzyttä tahtojie vastah. Muurmanan anglielane legiona yhessä ruskieloin saldatoin kera ajoi suomelazet Vienasta da otti Karjalan omah valdah. Karjalan Vallissussebran piälistö puuttui kaččomah bokasta tädä tilua.

1920–1930-luvut

Bolševikkavallan alguvuozina 1920-luvun allussa Karjalassa rodivuttih rahvahannouzut, kumbazih otettih vuittie volontteroin joukot Suomestagi. Yhelläh ruskiet joukot lopittih nämä  rahvahannouzut. Näinä hädävuozina Karjalassa nähtih nälgiä da neuvostovallan vassustajie ahisseldih. Suomeh pagei toistakymmendä tuhatta karjalaista, kumbazien jälgimäzin suuri pagolaisualdo rodivui, konza vuuven 1922 rahvahannouzu tupehtui. Kun olot rauhoituttih, eräs vuitti rahvasta siirdyi järelläh Karjalah.

Suomessa valdivo da KSS organizuittih pagolazilla eloabuo dai škola- da kerahmotoimindua. Karjalua koskijat politiekkahizet piämiärät jiädih  Sebrassa vähemmällä da sidiet rajan tuaksi katkettih, konza rajat salvattih. KSS puuttui tunnistamah, jotta näissä ololoissa  ei voi enämbiä jatkua ruajetta Karjalassa. Suomen tilan tazavuttuo kerävyttih pruaznikkoih, allotettih perindä- da kulttuuraruaje, elavutettih

kr’uukkah kizuanda da organizuittih Karjala-kerahmoloi. Runonpajattajien muissoksi pyssytettih muistoristoi da -paččahie kuuluzilla pajattajilla. Vallissussebran omua iänenkandajua ruvettih tuassen painamah vuodena 1925 Toukomies-nimellä.

Nuorien karjalazien koiksiazettumista Suomeh da heijän opassundatarbehie tahottih eistiä, mih varoin heillä avattih školakodiloi da annettih abudengoi. Jo 1920-luvulla perussettih äijät kaznat karjalazeh  kulttuuraruandah da karjalazien opastujoin opassundah nähen. Kaznoin algukapitualat lahjotettih äijät karjalazet kupčat da biznesmiehet, kumbazet bohatuittih Suomessa.

1939–1945

Talvivoinan jälgeh Karjalankannas da Luadogan Karjala puututtih Neuvostoliitolla da Vienan Karjalan raja sulettih vielä lujemmin. Jatkovoinan allussa suomelazet joukot käveldih Vienah, Raja-Karjalah da Aunukseh. Silloin KSS tahtoi srojie sidiet rajantagazeh rahvahah. Onnakko ei voidu muga ruadua, sen tähen kuin Idä-Karjalan suomelane voinavägihalličus iče tahtoi huolie alovehen vallissusruajettagi. Voinan lopussa suomelazet joukot myössyttih Karjalasta da heijän keralla Suomeh tuli tuhanzie karjalazie pagolazie.

Jo vuodena 1945 sebran vuozikogovuksessa tarkkah duumaittih, midä voijah tovessah ruadua voinanjälgehizissä ololoissa da pandih uuzih siändölöih sebran piämiäräksi ”eistiä, kannattua da tugie Suomessa eläjän karjalan heimon rahvahallista vallissusruajetta dai rahvahallizen identitietan da heimohengen nossatusta”. Sebran piäruadieksi azetettih karjalazen kulttuuraperinnän säilyttämine. Jo kezällä 1940 sebra työnzi tutkijan keriämäh muistitiedoloi Oulun da Kemin alovehilla eläjildä idäkarjalazilda.

1950–1970-luvut

Voinan jälgeh karjalazien heimoruaje jäi kessen. 1950-luvulla KSS:n ruandah tuli mugah veres Suomessa rodivunuzien da kazvanuzien idäkarjalazien polvikunda. Sebran kauten hyö suadih tunnustuo heimohengeh, idieloih da kulttuuraperindäh. Toizen muailmanvoinan jälgeh sebran ruadien piäkohtana oli idäkarjalazen kulttuuraperinnän,  karjalan kielen, sen murdehien dai heimohengen huolinda.

Sebra painoi Karjalan Heimo -aviezua, tugi äijiä muida painoksie da akadiemiellizie tutkimuksie.  Karjalah liittyjiä kirjallizutta da muuda ainehistuo on kerätty sebran Carelica-biblietiekkah. Sebran kruugah kuulujat kaznat ollah kazvettu idäkarjalaista roindua olijoin ristikanzoin lahjoin da jälehmien vuoh. Kaznoin avulla voidih tugie karjalazien nuorien opassundua. Joga vuotta piettih heimopruazniekat, kumbazet kerättih yhteh karjalaista rahvasta.

Yhteyvenpido rajantagaseh Karjalah oli tarkkah ozutettu da aijattu neuvostoaigah. Vain erähät rahvahanperinnän tutkijat da kieliniekat, kuin akadiemikka Pertti Virtaranta, piästih ekspediččielöillä tuttavumah Vienan da muun Karjalan kylih, karjalazeh kulttuuraperindäh da kieleh.

1980–2000-luvut

Ässen 1980-luvulla Nevostoliitossa rodivunut peresroikka avai karjalazilla rajan da karjalazet piästih gostih toine toizen luo. Silloin, vuozikymmenien jälgeh, ruvettih uuvistamah katkatut sugusidiet da heimo­yhtehys. 1900-luvun allussa perussettih äijät kumppali- da sugukundasebrat. Sebrat, kuin Vuokkiniemi-sebra, Uhtuon Rannan Perindäsebra, Pohjais-Viena-sebra da Akonlahti-sebra.

Gostih käynnät Suomesta rajantagazeh Karjalah rodivuttih ylen kyzytyiksi. KSS sidoi yhtehyksie kerahmoloih, kumbazet ruvettih ruadamah Veniähen Karjalassa. Vuuvesta 1990 suaten Karjalan Rahvahan Liitto tuli kalleheksi KSS:n yhtehisruajekumppaliksi. Suomesta päin käydih rigieh pruazniekkoih Karjalah da Karjalasta otettih vastah pajojoukkoloi KSS:n pruazniekoissa. Sebra organizuičči karjalazilla lapsilla perehgostitusta da kezäluageriloi Suomessa.

Vuodena 2000 Uhtuolla (nytten Kalevala) KSS da Uhtuon Rannan Perindäsebra allotettih lapsien kielipezätoimminnan karjalan kielen elävöittämizeksi.

Sebran sadavuodehista ruajetta pruaznuittih vuodena 2006 Tamberella.

Enämbi tieduo Wienan Karjalazien Liiton da Karjalan Vallissussebran historiesta voitta lugie äijistä kniigoista, kuin:

  • Suvulta suvulle, KSS 1956
  • Suvulta suvulle II, Sakari Vuoristo, KSS 1996
  • Vienan karjalaisten liitosta Karjalan Sivistysseuraksi v. 1906-1922, Raimo Ranta 1997
  • Karjalan kansaa valistamassa, Pekka Nevalainen SKS 2006
  • Karjalaizien kanzallizen omantunnon kaiččii. Karjalan Sivistysseuru 100 vuottu karjalaizen rahvahan puolistajannu, Jukka Akimov, KSS 2013

Carelica-biblietiekan otluaga