Kird’utetud kiel’formad

Vuozil 1930 oli vähän aigad ühtehine kird’kiel’, kudamad kird’utettih kirilahižel asištol Kard’alan Autonomijahižes Socialistahižes Nevvosttazavaldas da ladinalaižil asoil Tverin alovehel. Vuoziden 1980 lopus Kard’alan tazavaldas rubettih kohendamah livvin da vienan kird’kielid. Mugažo Tverin kard’alaižed huolduttih sil aigal sai omad kird’kielt. Müöhemba Suomen kard’alankieližedgi rubettih piästämah ilmah omid kird’oid livvikš da vienankard’alaks. Paginoihe kaccumata ühtehišt kird’kielt ei ole vie rubettu huabustamah. Vuodel 1988 algotettih lüüdin kielen nostand, da nügü lüüdilaižil on oma literatuur da kird’kiel’.

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Paginluadud

Kard’alan kielen paginluadud d’agetah kahteh piäd’oukkoh: varzinažkard’alah da anuksenkard’alah (livvih). Varzinažkard’al d’agaze vienankard’alah (pohd’kard’alah) da suvikard’alah, kudamah liitutah Tverin dialektadgi. Kard’alan tazavaldas on tulnu tabaks kaccuda kolmandeks piädialektaks lüüdi, vaiku mujal sida pidetah oman kielen.

Varzinažkard’alan nügüižed da endižed dialektalovehed:

  • (vienankard’alan luadud) Kieret’, Oulang, Kiestingi, Vicctaibaleh, Pištodärv, Uhtud, Vuokkiniem, Suomuzsalmen Hiedadärv da Kuivadärv, Kondok, Düškärvi, Puanarvi, Užman;
  • (suvikard’alan luadud) Tungud, Suigarvi, Reboil, Rugarvi, Puaden, Mändüselg, Porarvi, Ilomanč, Korbiselg, Suodärv, Suištam, Imbilaht’ sežo Tver’, Tihvin da Valdaj.

Pohd’aižed paginluadud eroitah suvikard’alas mugalleh, ku nämiš ei ole iänikkahid konsonantoid (b, d, g, z da ž), vai niiden sijas oldah iänettomad (p, t, k, s da š) dm. Vaiku tämä raja ei ole dürk, pohd’- da suvikard’alan keskehižis dialektoiš kielenpiirdeged vajehteltaheze.

Livvinkard’alan nügüižed da endižed dialektalovehed:

  • Suodärven Hürzülänmutk, Salmi, Tulomdärv, Luodeh-Mundärv, Siämärvi, Vieldärv, Videle, Kotkaddärv, Anuksenlidnan aloveh (Nekkul da Riipuškal) dai Sroičankondud (Peldonlidnan alovehel).

Äijäd piirdeged eroitah livvin da varzinažkard’alan: üks’ selged eroituz on ned nominad, kudamiden lopus varzinažkard’alan a da ä -vokaloid vastatah livvin u da y.

Lüüdin kielt on pagištu Anuksenkandaksel Süväril Pohd’až-Iänižen randale piä pitkäl da kaidal alovehel, suurembaks vuitikš livvinküliden liidepuolel. Lüüdin kiel’ d’agaze kolmeh dialektd’oukkoh: Kompohd’an rajonas pagištah pohd’lüüdid, Priäžän rajonas kesklüüdid da Anuksen rajonas Kujärven lüüdid (suvilüüdid).

Kard’alan kiel’, lüüdin kiel’ da suomen kielen kard’alaždialektad -kart (pdf)

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Ühtüztiedod

Kard’alan Valgištuzsiebr (Karjalan Sivistysseura ry)
Luotsikatu-kujo 9 D
00160 Helsingi

Telefon: 050 5055531
Elekropošt: toimisto@karjalansivistysseura.fi

Internuot: www.karjalansivistysseura.fi

Valičuksen členoiden ühtüztiedod

 

Ruadaig

Konttor on avaittu ezmažargen, tožargen, kolmanpäivän da nellänpäivän 10–15 čuasun aigal.

Konttor on salbattu heinkuus.

 

Carelica-bibliotek, lugendtilan täütänd

Telefon: 050 5055531

Elekropošt: toimisto@karjalansivistysseura.fi

Carelica-bibliotekan listad

 

Kird’oiden müönd:

Telefon: 050 5055531

Elekropošt: toimisto@karjalansivistysseura.fi

Müödäv literatuur da muuzik

 

Karjalan Heimo -kuvaleht’

Kard’alan Valgištuzsiebran členoiden leht’ da iänenkandaj.

Pandu pohd’ale vuodel 1906, konz painettih ezmaine ozuteznumer Karjalaisten Pakinoita -nimel.

Piätoimittaj: Aila-Liisa Laurila

Telefon: 0400 755 907

Elekropošt: paatoimittaja@karjalanheimo.fi

Adrest: Lapinkaari 20 B 23, 33180 Tampere

Internuot: www.karjalanheimo.fi

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Ühtištuz

Kard’alan Valgištuzsiebran strategijahižen ruadandan alovehed oldah kiel’ da kultuur, hištorij da perimuz, kird’oiden painand dai grüühäd (küük).

Nügü elämme kard’alan kielen da kultuuran vard’oičendan da kohenduksen dälgimašt aigad. Unescod müöti kard’alan kiel’ on d’o kadondanalaine kiel’, da lüüdi on vie pahembas tilas. Kielen elohdiämižeks tänäpä pidau ottada levedembad da uudembad kacundkohtad. Kard’alankieližed vuit’kultuurad kazvettih, da kard’alankieline popul’arine muuzik, tiatar, literatuur da socialližen medijan grupad ozutettih, ku kard’al pädöu lidnangi oloihe.

Kielen elohdiämižeh da kohendukseh niškoi kaikkid suuremb roll’ antah opastajile da niile metodoile, kudamiden kauti kielenmaltand siirtah nuorembile sugupolvile. Valgištuzsiebran ruadon piäkohtad oldah ende kaikked opastajiden valmištuz, uuziden ruadandluaduiden da uudenaigaižen opastandtehnologijan pideluksehotand, opastundmaterijaloiden luadind da ilmahpiäständ, kiel’kursad. Kut kielen mugai kultuuran vard’oičendah niškoi pidau  huolduda, ku kiel’- da runoardehed  siästütaiž ühtes sugupolves toižeh. Siebr ruadau aktivaižesti kultuurahižen vuorpaginan lujendamižeks da edištau kultuurvajehtust.

Siebr kaccuu, ku kard’alaižuden popul’arizuindah niškoi pidau koheta kielt da kultuurad muga, ku nämä pädetaiž d’ogapäiväižeh eloh da pagižutetaiž nuorižod.

Hištorijan da perimuksen keraduz on Valgištuzsiebran igahine ruad. Siebr ottau vastah hištorijahižid materijaloid da pidau huolt niiden azijahižes suatandas arhivan vai  muuzijan kogoduksihe. Siebr tugedau suguntiedustuksidgi. Se vedau oman sugupuun tiedustelijad členad ühteh da abuttau heile löütä materijalad suguntiedustukseh niškoi (ezim. kirikonkird’ad da muud dokumentad Kard’alas da Suomes).

Siebr edištau mugažo kard’alaižuden da kard’alaižiden hištorijan tiedustuksid omal tiedustuzruadandal da kird’oiden painandal sežo d’agau aburahoid tiedustajile.

Kird’oiden ilmahpiäständ on siebran vägev puol’, ende kaikked oman Kard’alan Heim (Karjalan Heimo) -kuvalehten toimittamine. Omas painandsard’as da internuotas siebr piästäu harvanluadušt, Kard’alah da kard’alaižudeh liittujad literatuurad.

Valgištuzsiebr elävzoitti grüühäd (küükän) dälges muailmantorad, ku Helsingin Seurasuarel rubettih viändämah niihe vuodel 1951. Siebr organizuiččou kižoid kut omas kruugas, mugai kaikenmoižile d’oukoile, školile da firmoile. Sen rindal grüühkiža on hüvä siebran da rajantagaižiden kard’alaižiden ühtesruadon luad.

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Starinad

Kard’alan Valgištuzsiebr keradau da painau kard’alaižid mušttiedoid, hištorijan dokumentoid, päivnikoid, muštelmid da starinoid. Siebran arhivas oldah vahnad, intresaižed käzikird’utuksed, kudamad hill’akašti valmištetah painettavikš. Mielikkahiden kruugad on nügüaigaine taba kogota starinoid Kard’alas. Kruugruadandan piämiär on kogota rikast kard’alašt mušttiedmaterijalad, kudam tukutah arhivah tulijoihe sugupolvihe niškoi dai pandah lugettavaks kaikenmoižile forumoile.

 

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Rodud

Rodud-sivuile on kogottu piätiedod suguntiedustukseh nähte, kudamad pädetah ezivuoros vienalaižiden, anukselaižiden da rajakard’alaižiden sugupuiden tiedustajile.

Kard’alan Valgištuzsiebran SAMPO (Sambo) -tiedbankas on äij tiedod sugupuiden da hištorijan tiedustuksihe niškoi. Sambos oldah internuotsideged kuvalehtiden kird’utuksihe, Irja Rämän da äijiden muiden suguntiedustajiden materijaloihe, Liide-Karjalan vahnoiden pagastoiden hengkird’oihe da muihe henglistoihe dai Kard’alan Heimon da Kard’alan Valgištuzsiebran endižihe lehtihe.

SAMPO-tiedbankan materijaloid voib kaccuda da eččida ristikanzan, rodun, eländkohtan, azijansanan vai aigankohtan tiedoid müöti.

 

 

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Grüühäd (küük)

Hištorij

Grüühäd vai küük on amuine rahvahankiža, kudamah viättih kaikkijal Kard’alas da sen rindalaižil alovehil. Grüühkiža tutah nimil grüühäd da küük Lüüdimual, mugažo küükkä Vienan Kard’alas, kr’uukka, kriukka, kuri vai koll’oi mujal Pravosluav-Kard’alas, keili Pohd’až-Kard’alas, linnapeli Kard’alankandaksel, poppi Ingeriš, kurnilöömine Viros, городки Venäl. XIX:ndel vuoz’sadan lopus I. K. Inha otti grüühiže viändäjiden fotod Vienan Kard’alas da siloi kird’utti, ku tähe kižah viätäh suurembaks vuitikš edahalaižis küliš da se on kadomas rahvahan elos. Vaiku vie XX:ndel vuoz’sadalgi grüühkiža aiga hüvin tiettih äijiš kohtiš da muailmantoriden keskel sida edištettih Kard’alan Valgištuzsiebr da Kard’al-siebroiden keskuzliit. Dälges dälgimäžtorad Kard’alan Valgištuzsiebr algotti küükkäh viändön Helsingin Seurasuarel vuodel 1951. Valgištuzsiebran valičukses grüühruadandad da kižan kohendamišt ajettih Suopohd’an lüüdilaižes küläs kazvanu Boris Karppela (Karjalan Heimo 1994: 168–171) da porarvelaine Kosti Pamilo, kudamad ozutettih küükän äijiš kohtiš. Vuoziden 1960 algus kižaruadandan rubezi vedamah Kard’alan Valgištuzsiebran da Kard’alan Liiton ühtehine grüühvaličuzkund. Kižah nähte luadittih kird’utetud siändüksed, da kiištelukseh niškoi gruppkižan rindale siättih personalline kižaluad. Vuodel 1984 pohd’ustettih Kard’alaine Küükliit (müöhemba Suomen Küükliit), kudam nügüde ohd’adau valdkundallišt kiišteluzruadandad.

Kižan mänö

Vahnad tabad müöti grüühäd oldah gruppkiža. Siid pidau olda kižatander, kudamah on piirtu kaks’ nell’čuppuhišt. Nämäd oldah kümmenen metran piäs üks’ toižes (I. K. Inhan kird’utukses tämä keskuč oli viiž sülüd). Püörüžas puus pilitud grüühäd pandah riädüh d’oga nell’čuppuhižen ezirajale, ainos üks’ toižen piäle. Kiža mänöu muga, ku üks’ d’ouk oppiu lükkimal grüühbatogoid suada toižen d’oukon grüühäd heiden nell’čuppuhižes irdale d’ogo sen čura- libo tagarajas piäliči. Ku riädüh pandud grüühäd langetah nell’čuppuhižen südämeh (akad), ned pidau iškeda rajas piäliči irdale. Kižan voittau se d’ouk, kudam ezmaine puhastau oman vuitin kižatandert grüühiš. Nügüižed kiišteluzsiändüksed oldah vie tarkembad.

Kard’alan Valgištuzsiebran grüühruadand

Kard’alan Valgištuzsiebran grüühkruug kižadau küükkäh Helsingin Seurasuarel, kunna kaik himonikad voidah tulda oppimah viändöd. Sobimust müöti grüükruug organizuiččou mugažo firmoile da ristikanzoile omakohtaižid kižaozutuksid. Vuodes 1951 Seurasuarel on pidettu muaster’kiištelust erimoižiden kard’alažsiebroiden keskel. Valgištuzsiebran oma grüühruadand mänöu pakažkuus ligakuuhe sai, kezal tožargin da nellänpäivin, ka muil aigoil nedalinlopuin.

Grüühvalmišteluksed

Piälidnan alovehen grüühruadandad da -programmad voib küzüda:

Helsingi/Seurasuar’:

Pekka Pamilo, pekka.pamilo [at] helsinki.fi, tel. 040 7690294

Hüvingää/Riihimägi:

Kimmo Kuikka, kimmo.kuikka [at] gmail.com, tel. 045 1313948

Kerav:

Tenho Tynkkynen, tenho.tynkkynen [at] kolumbus.fi, tel. 0400 760490

Ližaelektropošt: toimisto [at] karjalansivistysseura.fi

 

Grüühkerag voib organizuita himonikoile omakohtaižed kižapidod (ezimarkaks firmoiden vai ühtištuksiden liikkundpäiväd) dai ozutuzkižad.

Suomen grüühruadand: Suomen kyykkäliitto, www.kyykkaliitto.fi

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Kultuur

Kultuur-sanan voib tundustelta ozuttajaks erahan d’oukon – täs kird’utukses kard’alaižiden – hengehižiden da materijalližiden sualehiden tukkuh.

Vaiku kard’alaine kultuur -termin aidotah tabad müöti perimukselližeh kard’alaižeh rahvahankultuurah. Levedemba sen aloveheze kuulutah kaikkiden Kard’aloiden rahvahankultuurad: Suomen kohtiš (Suvi-Kard’alas, Ladogan Kard’alas, Raja-Kard’alas da Pohd’až-Kard’alas), Venän Kard’alas (Vienan Kard’alas da Anukses), Südäm-Venän Kard’alas (Tveriš, Valdajal da Tihvinas) dai Ingerin erahiš kohtiš (ižoran küliš).

Täs kird’utukses müö azetumme kard’alaižen kultuuran muaile, kudamil ruadau Kard’alan Valgištuzsiebr: Vienan Kard’alah, Anukseh da Raja-Kard’alah. Täs Kard’alas pagištih kard’alan kielt, da tägä perimukselline kard’alaine kultuur d’atkui XX:ndeh vuoz’sadah sai.

Kard’alaižen kultuuran tuttavembad runo- da muuzikluadud oldah kalevalaižed runod da itkendvirded, materijalližed formad oldah puuhuonuksed, käziruadod da süömäd, institucijahižed luadud oldah suguperimuksed (suadibad, muahepanend, kalmižemad, pruaznikad), promuzlahižed luadud oldah püüdänd, kaskenajo, torguind dai uskondluadud oldah pravosluavuz, starovier da rahvahanusk.

Kard’alaine perimuzkultuur siirdui suuhižes formas ühtel sugupolvel toižele. Kird’uttamattomah kultuurah liitutah muštand dai d’atkujad muutuksed, kudamad puaksus tuodih vierahad kultuurad. Muga nügüižes kard’alaižes kultuuras löüdüu mont kierdust. Sen pohd’al nägüu tuhiden vuoziden tagaine pohd’aižen püüdändkultuuran šamanistahine muailmankacund. Müöhembaižes savokard’alaižes püüdänd- da kaskenajokultuuras piäelemetoikš tuldih rodu, kalmoilekävünd da tiedohuden institut. Ristanusk tuli omihe tradicijoihe muga, ku kard’alaižen kultuuran vahnad luadud sulettih pravosluavaižeh vieroh vai diädih elämah sen rindale.

Kard’alaine kultuur kazvatti omanlauduižed formad da änikoičči keskaigal Ladogan luodeh-, pohd’- da pohd’liiderandoil. Kard’alaižiden elänkohtad oldih torg- da vezitieiden suaroil, mi andoi pohjan heiden materijalližele da hengehižele rikkahudele. Kultuurah tuldih elementad liideges, suves da luodehes. Ristanvier matkazi Kard’alah XI:nden vuoz’sadan algus sluavilaižiden kauti. Matti Kuusi oli sida mielt, ku kalevalaižeh runoh kard’alaižed opastuttih hämälaižil siirdujil IX:ndel vuoz’sadal, Heikki Kirkinen sanui runoiden sündündmuaks kandsuomelaižen Liide-Baltijan. Tämä azij ei ole ihan selged. Kalevalaižeh runoluaduh da melodijah pandih siid kaik piätiedod da -nerod.

Ladogan randoil piä kard’alaine kultuur leviži kard’alaižiden eländkohtiden kerdal Vienah, Anukseh, Raja- ja Pohd’až-Kard’alah, Pohd’anmuan randoile sai. Uuzil eländkohtil kultuur muutui da eli ristikanzoiden da ümbärišton keskes, ka se siästi omad ardehed: rodusideged, kuolijoiden muštandan, tiedohuden, runonpajatuksen, itkendvirded dai püüdänd- da kaskenajokultuuran lujan kütküden luondoh.

Kard’alaine kultuur vard’oittih XX:nden vuoz’sadan alguh sai, vahnembal luadul Vienan Kard’alas, dai mugažo muil pravosluavaižen Kard’alan alovehil: Anukses, Raja-Kard’alas, Pohd’až-Kard’alan da Kainuun kard’alaižis liideküliš. Kard’alaižen kultuuran elonvägi nämil alovehil on selgitettu moneh luaduh. Pohd’ustekseks on ozutettu pravosluavaižen kirikon toiženkestand dai voimatuz, Kard’alan suur’ edahuz, rahvahan vähäine lugendnero sežo püüdänd- da kaskenajokultuur, kudam oli hätken kalevalaižen eländluadun pohd’an. Kaskenajon kieldand da XX:nden vuoz’sadan hištorijahižed dielod lähettih kard’alaižen kultuuran laskun Vienan Kard’alasgi.

Venän Kard’alas vie erahad ristikanzad maltetah pajattada kalevalašt runod da itketah iänel. Heid on dälgimažaigah sai tabattu Suomesgi evakoiden keskes. Vaiku vahn kard’alaine suuhine, muštonvaraine, arttel’kultuur on loppinuze. Kalevalaižen runonpajatuksen da rahvahanmuuzikan uuz’ elo rajan puolel dai toižel d’atkau omah luaduh kard’alašt kultuurad. Täs kaivos amultah omad väged mugai muud kard’alaižen kultuuran nügüižed luadud: kard’alaižed siebrad, runoküliden elävzoittamine, kard’alaine literatuur, Kalevalan d’atkuj tiähtiduz, Kard’alan tiedustuksed dai kard’alaižen identitetan da ühteshengen suand da ozutuz.

 

Literatuur:

Kirkinen, Heikki: Pohjois-Karjalan kalevalaisen perinteen juuret. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988.

  • Kuusi, Matti (toim.): Kalevalaista kertomarunoutta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1980.
  • Sarmela, Matti: Suomen perinneatlas. Kansankulttuurin kartasto 2. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994.
  • Sihvo, Hannes: Karjalainen kulttuuri ja kulttuuri Karjalassa. Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo (toim.): Karjala. Historia, kansa, kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1998, 449-470.
  • Siikala, Anna-Leena: Itämerensuomalaisten mytologia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012.
Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Kard’alan kiel’

Kard’alan kiel’ on Suomes aino vähembišton kandkiel’ (autohtonahine kiel’), mi tiähtidau sida, ku kard’alad on pagištu Suomes senžo aigan, kut suomen kielt, toižin sanoin ”ainos”. Vaiku Suomesgi kard’al suai virgalližesti oman kielen (eigi suomen paginluadun) tilan vaste siloi, ku kard’alan kiel’ tundustettih ühteks Suomen ebäalovehelližeks vähembištkieleks vuodel 2009 tazavaldan prezidental antul azetuzmuutuksel. Azetuzmuutuz tuli vägeh 4.12.2009, da sida müöti kard’alan kieleh pädetah ned Europan vähembišt- da alovehkielid koskijan ustavan kohtad, kudamad Suomi on rattificiruinnu.

Kard’alan kiel’ kuuluu suomelaž-ugrilaižihe kielihe, liidemerensuomelaižeh kiel’pereheze. Kard’alan lähembaižed sugukieled oldah ümbäri Liidemeres pagištavad suomen, lüüdin, vepsan, ižoran, vadd’an, viron da liivin kieled. Kard’alan kielt pagištah vai on pagištu pitkäl kaidal alovehel Venän Kard’alas Vienas Anukseh piä, Südäm-Venäl Tverin, Valdajan da Tihvinan alovehil dai Suomes Raja-Kard’alas (Salmin kihlkundas) sežo Hiedadärven, Kuivadärven da Kuhmon Rimmin vienalaižis küliš. Nügüde kard’alaižid on kaikel Venäl vähemb 100 000 henged da kielenpagižijoid lähes 50 000 henged. Suomes kard’alankieližid on lähes 11 000 hüvin pagižijad da ližaks 20 000 henged elgendau da vähäšt pagižou kielt.

Kard’alan kielen vahnad paginalovehed nägütah kartal, kudamal oldah mugažo suomen kielen liidedialektad da lüüdin kiel’.

Kard’alan kielele Suomes on antu mont nimitust: kard’al-anuks’ (karjala-aunus), Kalevalan kiel’ (Kalevalan kieli), Liide-Kard’alan kiel’ (Itä-Karjalan kieli) dme. Sida on viärin pidettu suomen kielen paginluadun, liidekard’alaižen dialektan. Mugoine tundusteluz oli väges enambal politikan tähte toižen muailmantoran aigal, ende da dälges torad. Kard’alan kielt ei pida segoittada suomen kard’alaižihe paginluaduihe: Suvi-Kard’alan da Kard’alankandaksen suviliidedialektoihe eigi Pohd’až-Kard’alan savolaždialektoihe.

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Hištorij

Hištorijas Ruočin da Suomen valdkundiden sežo Uuz’lidnan da Moskovan Venän valdan al olijoiden muaiden keskehine raja vajehtelihe äijäd kierdad Torniod’ogen da Pähkinlidnan keskel. Kard’alan hištorijad koskijas vuitiš sanutah, kut kard’alaižiden heimaloveht d’agettih kahteks valdkundiden rajal Pähkinsuaren miirus tähe päiväh sai.

Kard’alan kielt muamankielen pagižijan da pravosluavudeh uskojan Kard’alan rahvahan eländkohtad oldih hištorijan kauti kaikkineh rajan Venän puolel.

Vienan Kard’alaižiden Liit (Wienan Karjalaisten Liitto) da sen d’atkaj Kard’alan Valgištuzsiebr otettih oman ruadandan piäazijaks Vienan, Anuksen da Raja-Kard’alan kielen da kultuuran vard’oičendan dai valgištuksen levituksen nämile alovehile. Rajoiden uudessah panendah eigi muihe valdkundien keskehižihe politikalližihe küzündoihe tämä siebr ei kaikkineh segonnu luguh ottamata vuozid 1917–1918, konz kard’alaižed Venän muiden vähembištrahvahiden rindal kacuttih omad rahvahallišt tilad. Sihe aigah siebr ezmai kandatti Vienan Kard’alan autonomijad da müöhemba liitust nuoreh Suomen valdkundah. Dälges sida siebr ei nostanu rajoiden vajehtuksen eigi Kard’alan valdkundalližen tilan küzündoid.

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.

Kard’alan Valgištuzsiebr rü

Kard’alan Valgištuzsiebran (Karjalan Sivistysseura ry) ruadandan piämiär on ühtištada kard’alaižed, kudamad eletah valdkundalližen rajan puolel da toižel, pidamah huolt omas kieles, kultuuras dai identitetas. Piäazijan pidetah siebran členoiden dai muiden ruadajiden ühtesruad kard’alan kielen da kultuuran hengišpidamižeks.

Ühtištuz lujasti nojaduu liide- da rajakard’alaižeh indentitettah, kard’alaž-kalevalaižeh kultuurperimukseh da suomelaž-ugrilaižudeh. Kielen da kultuuran kohenduz da elospidand oldah ühtištuksen ruadandan keskkohtad. Hištorij on opastanu kard’alaižed pidamah arvos artelližut da toiženkestandad, kaikenluaduižiden rahvazd’oukoiden da uskondoiden vuorpaginah.

Ühtištuksen arvod oldah valgištuz, oigeduz omah kieleh da kultuurah, artelližuz, toiženkestand da kaikenmoižiden rahvazgruppiden da vieroiden keskehine dialog, kudamid ühtištuz edištau omal ruadandal.

Posted in Uncategorized |
Bookmark the permalink.