Yhtistys

Sivistysseuran strategizen toimindan alovehet ollah kieli, kul’tuuru, histourii da perindö, julgavoruado da gr’uuhukiža.

Karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran säilyttämizen da kannattamizen alovehel eletäh jälgimäzii aigoi. Unescon mugah karjalan kieli on varavonalaine. Nygöi pidäs suaja aijembastu suurembua da leviembiä kosketustabua da uuttu nägökandua. Karjalankielizet alakul’tuurat ollah yleistytty da karjalankieline popul’arnoi muuzikku, teatru, kirjalližus da socializen medien joukot ollah tovestettu, gu karjalan kieli pädöy linnahgi.

Kielien säilyttämizen da kehittämizen kannalpäi kaččojen tärgiel paikal ollah opastajat da net metodat, kudamien avul kielenmaltuo siirretäh nuorembile. Sivistysseuru ylen panehes opastajien opastukseh, uuzien metodoin da nygyaigazen opastustehnolougien käyttöhoton edehpäi siirdämizeh sego opastusmaterjualoin luadimizeh da julguandah sego kielikursiloih. Kui kielen mugai kul’tuuran säilyttämizen kannalpäi kaččojen tärgienny on pidiä huoldu sit, gu kieli- da runoardehet siirryttäs sugupolvelpäi toizele. Seuru aktiivizesti ruadau kul’tuurizen vuoropaginan lujendamizekse sego siirdäy edehpäi kul’tuuruvaihtuo.

Seuru pidäy karjalažuon popul’arizaciedu tärgienny keinonnu luadie mostu kieldy da kul’tuurua, kudamil on käyttyö argielokses da kudamat voijah ”pagizuttua” nuorii.

Histourien da perindölöin taldeh panemine on Sivistysseuran alalline ruado. Seuru ottau vastah histouriellistu ainehistuo da väliainehistuo da pidäy huoldu sen pättäväs arhivoimizes da muzeih andamizes. Karjalazen identitietan tuvennu on sežo panostus sugututkimukseh, kudaman avul omii sugujuurii tutkinuot Seuran ozanottajat suajah yhtevytty toine toizeh. Toizennu tärgienny dielonnu täs on sugututkijoile tarvittavien histouriellizien ainestoloin, ezimerkikse kirikkökniigoin ja muijien dokumentoin Karjalas da Suomes, käytön valdu.

Seuru kannattau sežo karjalažuttu da karjalazien histouriedu koskijua tutkimustu omal tutkimus- libo julgavoruavol libo jagamal avvustuksii.

Julgavotoimindu on Seuran lujevus, da enne kaikkie se koskou oman Karjalan Heimo -lehten ilmah piästämisty. Omaluaduzes julgavosarjas da verkojulgavonnu Seuru piästäy ilmah harvinastu, Karjalah da karjalažuoh liittyjiä kirjalližuttu.

Sivistysseuru andoi uvven eloksen gr’uuhu-kižale, konzu voinien jälles enzimästy kerdua sih kižattih Helsingin Seurasuarel vuvvennu 1951. Seuru organizuiččou kižatoimindua Suomes da sidä paiči pidäy gr’uuhu-kižua tärgienny yhtesruavon muvvonnu rajantagazien karjalazien kel.